Ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä ohje on suunnattu opetuksen ja koulutuksen järjestäjille, koulujen ja oppilaitosten johtajille sekä kouluissa ja oppilaitoksissa työskenteleville erityisesti sivistys- ja nuorisotoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Tavoitteena on tarjota neuvoja, miten eri toimijat voivat työssään edistää ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä toimivaksi todetulla tavalla kokonaisvaltaisesti osana koulujen ja oppilaitosten arkea.

Toimiakseen koulujen ja oppilaitosten ehkäisevän päihdetyön on oltava kokonaisuus

Koulujen ja oppilaitosten ehkäisevä päihdetyö perustuu yhteisöprevention periaatteisiin, eli koulu- ja opiskeluyhteisössä toteutetaan useita toimia oppilaiden ja opiskelijoiden päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöltä sekä rahapelaamiselta suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi ja riskitekijöiden vaikutuksen vähentämiseksi. Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettava ehkäisevä päihdetyö voi koostua muun muassa

• kokonaisvaltaisesta johtamisesta
• laadukkaasta päihde- ja pelikasvatuksesta
• terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön edistämisestä yhteisöllisessä opiskeluhuollossa
• opinnoissa pysymisessä ja pärjäämisessä auttavasta oppimisen tuesta
• yksilökohtaisen opiskeluhuollon moniammatillisesta yhteistyöstä: koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarjoamasta neuvonnasta ja ohjauksesta sekä yksilöllisestä tuesta ja tuen tarpeiden varhaisesta tunnistamisesta
• opetuksen ja koulutuksen järjestäjän ja alueellisesta opiskeluhuollon suunnitelmista sekä sen nivoutumisesta muhin keskeisiin suunnitelmiin, kuten kunnan ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaan sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin
• mahdollisesta muusta paikallisesta yhteistyöstä ehkäisevän päihdetyön verkostoon kuuluvien ammattilais- ja kansalaistoimijoiden kanssa (nuorisotoimi, harrastustoimintaa järjestävät tahot, liikuntatoimi, poliisi, uskonnolliset yhteisöt, järjestöt ja muut yhteisöt).

Käytännössä kokonaisuus vaatii onnistuakseen koulun ja oppilaitoksen johdon tukea: kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä on johdettava tietoon perustuen ja suunnitelmallisesti. Konkreettisia ehkäisevän päihdetyön toimia toteutetaan päihde- ja pelikasvatuksessa sekä osana yhteisöllistä ja yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Oppimisen tuella voidaan varmistaa opinnoissa kiinnipysymistä myös oppilailla ja opiskelijoilla, joilla voi olla tuen tarvetta oppimisessa, elämänhallinnassa tai jaksamisessa.

Ehkäisevän päihdetyön toimivuus edellyttää kohderyhmien osallisuutta. On tärkeää ottaa oppilaat, opiskelijat ja huoltajat mukaan suunnittelemaan ja päättämään ehkäisevän päihdetyön sisällöistä. Se edellyttää, että heillä on riittävä ymmärrys päihde-, tupakka- ja nikotiini- ja rahapelitilanteesta, koulun ja oppilaitoksen toteuttamista ehkäisevän päihdetyön toimista sekä omista mahdollisuuksistaan toimia yhteistyössä.

Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettava ehkäisevä päihdetyö on luonteeltaan sekä universaalia (päihde- ja pelikasvatus, yhteisöllinen opiskeluhuolto, yksilökohtaisen opiskeluhuollon päihteettömyyttä, nikotiinittomuutta ja pelaamattomuutta tukeva neuvonta) että riskiryhmille kohdennettua (yksilökohtaisen opiskeluhuollon varhainen tuki, oppimisen tuki).

Katso myös:
Nuorten raha- ja digipelaaminen - miten ehkäistä pelihaittoja -webinaari 4.9.2024

Johtaminen

Hyvällä johtamisella varmistetaan, että ehkäisevä päihdetyö on osa koulujen ja oppilaitosten pitkäjänteistä työskentelyä ja että se nojaa tutkimuksessa vaikuttaviksi arvioituihin käytäntöihin ja suosituksiin. Johtamisella varmistetaan myös työn jatkuvuus osana koulujen ja oppilaitosten arkea. Näin päihde- ja riippuvuushaittojen ehkäisy ei jää muusta koulun ja oppilaitoksen perustyöstä erillisiksi tai kertaluonteisiksi tempauksiksi, tapahtumiksi tai oppitunneiksi.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa kunnan opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Opiskeluhuollon ohjausryhmällä tulisi olla ajantasainen tieto kunnan lasten ja nuorten päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä, rahapelaamisesta sekä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävästä ehkäisevästä päihdetyöstä. Näin luodaan hyvä perusta opiskeluhuollossa tehtävälle ehkäisevälle päihdetyölle sekä sen suunnittelulle, kehittämiselle ja arvioinnille.

Apuna johtamisessa on opetuksen ja koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttumisen käytännöt sisältyvät koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan.

Yhteisöllisen työn suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastuu on esiopetus-, koulu- tai oppilaitoskohtaisella opiskeluhuoltoryhmällä. Kyseinen ryhmä voi esimerkiksi ehkäisevässä päihdetyössä

• koota tietoa oppilaiden ja opiskelijoiden päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä ja rahapelaamisesta tai aihealueeseen liittyvistä tiedoista, asenteista ja valmiuksista toimia
• suunnitella ehkäisevän päihdetyön toimia päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön tai rahapelaamisen ehkäisemiseksi tai näihin liittyvien tilanteiden ratkaisemiseksi koko koulu- ja opiskeluyhteisön tasolla
• huolehtia oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien osallisuudesta sekä yhteistyöstä kumppanien kanssa

Johtamiseen kuuluu myös ammattilaisten riittävien valmiuksien varmistaminen ehkäisevässä päihdetyössä. Olennaista on mahdollistaa työntekijöiden ylläpitää osaamistaan ja varmistaa perehdytys ehkäisevän päihdetyön sisältöihin. Koulun ja oppilaitoksen johto huolehtii henkilöstön riittävästä perehdyttämisestä ehkäisevään päihdetyöhön liittyviin toimintaohjeisiin, menettelytapoihin ja toimintakulttuuriin liittyviin käytäntöihin sekä opetussisältöihin.

Perehdytyksessä voidaan esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, että kaikki henkilöstön jäsenet

• toimivat itse esimerkkeinä,
• osaavat toimia tilanteissa, joissa havaitaan oppilaiden tai opiskelijoiden päihteiden tai tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä tai rahapelaamista, sekä
• osaavat ottaa käytön tai pelaamisen puheeksi johdonmukaisesti aina, kun huoli herää.

Lue myös:

• Monialainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen (Julkari)
• Ehkäisevän päihdetyön johtaminen kouluissa ja oppilaitoksissa (Opetushallitus)
• Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussisällöt kohtaavien alojen koulutuksissa: Suosituksia osaamisen vahvistamiseksi (Julkaisuarkisto Valto)

Tarkistuslista oppilaitoksen johtajalle ehkäisevän päihdetyön johtamiseen

• Opetuksen ja koulutuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa on huomioitu ehkäisevä päihdetyö, jota oppilaitos on voinut täydentää ajantasaisella päihdesuunnitelmalla.
• Seurataan säännöllisesti päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelaamisen osalta, millaisia ilmiöitä ja muutoksia koulun tai oppilaitoksen oppilaiden ja opiskelijoiden keskuudessa on havaittavissa. Tietoa voidaan koota koulu- ja oppilaitostasolla eri tavoin (mm. Kouluterveyskysely, yhteenvedot terveystarkastuksista ja havainnoista käytöstä koulu- ja oppilaitosalueella) ja siitä viestitään koulu- ja opiskeluyhteisön jäsenille.
• Tehdyt yhteenvedot ja havainnot toimivat apuna ehkäisevän päihdetyön toimien suunnittelussa osana esimerkiksi yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja päihde- ja pelikasvatusta.
• Oppilaat ja opiskelijat sekä vanhemmat ja huoltajat ovat osallisia yhteisöllisessä opiskeluhuollossa tehtävässä ehkäisevässä päihdetyössä.
• Oppilaitoksella on toimintamalli tilanteisiin, joissa oppilas tai opiskelija esiintyy päihtyneenä tai käyttää tupakka- ja nikotiinituotteita koulun tai oppilaitoksen alueella tai siitä herää epäily.
• Lue myös yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta.
  Yksilökohtainen opiskeluhuolto 
• Henkilöstö on perehdytetty ehkäisevän päihdetyön sisältöihin opiskeluhuoltosuunnitelmassa ja sitä mahdollisesti täydentävässä päihdesuunnitelmassa tai päihdetoimintamallissa ja yhteisissä kirjatuissa toimintaohjeissa.

Päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön ja rahapelaamiseen liittyvien ilmiöiden ja kehityksen seuranta

Ajantasainen tietopohja luo hyvän perustan koulujen ja oppilaitosten ehkäisevän päihdetyön suunnittelulle, seurannalle ja kehittämiselle. Tietoa oppilaiden ja opiskelijoiden päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä sekä rahapelaamista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä, kuten perheoloista, mielenterveyden haasteista, oppimisyhteisöön kiinnittymisestä ja asenteista, löytyy esimerkiksi Kouluterveyskyselystä sekä THL:n Sotkanetistä. Myös terveystarkastuksista voi tehdä koosteita koko koulu- ja oppilaitostasolle.

Kuntatasoista tietoa päihde, tupakka- ja nikotiini- ja rahapelitilanteesta voidaan saada myös monialaisista ehkäisevän päihdetyön verkostoista, kuten Pakka-ryhmistä ja Pakka-toiminnan puitteissa toteutetusta päihdetilannekyselyistä tai Pakka-kävelyllä.

TEA-viisarista saatavien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aktiivisuus -kyselyiden tuottaman ehkäisevän päihdetyön käytäntöjä koskevan tiedon perusteella voidaan puolestaan arvioida oman koulun ja oppilaitoksen tilannetta suhteessa kunnan, hyvinvointialueen tai koko Suomen keskiarvoon. Myös näin voidaan tunnistaa oman koulun ja oppilaitoksen ehkäisevän päihdetyön kehittämiskohteita.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin sisältyy oppilaitosympäristön terveellisyyden, turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastus kolmen vuoden välein. Ehkäisevä päihdetyö on yksi tarkastuksen osa-alueista. Myös tämä on hyvä työkalu koulun ja oppilaitoksen ehkäisevän päihdetyön käytäntöjen arvioimiseksi osana johtamista. Tarkastuksessa tunnistetaan mahdolliset kehittämiskohteet ja niiden korjaamiseksi tehdään suunnitelma sekä sovitaan seurannasta.

Lue lisää:

• TEAviisari
• Sotkanet
• Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos: Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen (Julkari)

Päihde- ja pelikasvatus

Päihde- ja pelikasvatus on osa lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa työtä. Ammattilaisilla on jo oman peruskoulutuksensa pohjalta hyvät valmiudet sen toteuttamiseen. Tärkeää on sisältöjen sovittaminen ikä- ja kehitysvaiheeseen, jolloin päihde- ja pelikasvatuksessa lähdetään liikkeelle tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisesta ja siirrytään kohti syvällisempää tietoa ja itsereflektointia sekä erilaisten käytöltä ja pelaamiselta suojaavien taitojen harjoittelua. Kannattaa kiinnittää huomiota opetuksessa säännöllisyyteen, vuorovaikutuksellisuuteen sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallistamiseen (esim. vertaisoppiminen).

Myös tietoa päihteistä, tupakka- ja nikotiinituotteista sekä rahapelaamisesta tulee tarjota ikä- ja kehitystaso huomioiden. Päihteistä, tupakka- ja nikotiinituotteista ja pelaamisesta on hyvä käydä vuoropuhelua lapsen tai nuoren kanssa, vahvistaen suojaavia taitoja ja auttaen lasta tai nuorta kyseenalaistamaan toimintaan, sen vaikutuksiin ja riskeihin liittyviä normeja ja uskomuksia. Vertaisnuorten osallistaminen on myös mahdollista.

Pelottelu ja shokeeraavuus ei kuulu päihde- ja pelikasvatukseen

On tärkeää muistaa sensitiivisyys, ja välttää shokkiefektien ja pelottelun käyttämistä. Niiden vaikuttavuudesta ei ole näyttöä ja tutkimusten mukaan ne voivat vahvistaa päihteitä käyttäviin ja riippuvuutta kokeviin liittyvää stigmaa, mutta toisaalta myös viedä itse päihde- ja pelikasvatukselta uskottavuutta. Pelottelu ja shokkiefektit saattavat lisätä päihde- ja riippuvuusongelmiin tarkoitettujen palvelujen käyttöön liittyvää stigmaa.

Tästä syystä rankkojen kokemusten kertomista päihde- ja riippuvuusongelmista esimerkiksi ongelmista selvinneen toimesta ei suositella perusopetukseen. Ne eivät ehkäise lasten ja nuorten kohdalla päihde- ja riippuvuushaittoja, vaan saattavat aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. Toimiva päihde- ja riippuvuushaittojen ehkäisy perustuu lasten ja nuorten ikätasolle sopivasta, vastavuoroisesta keskustelusta, jonka lähtökohtana on lasten ja nuorten arjen kokemusmaailma ja ajatukset aiheesta. Rankat kokemukset päihde- ja riippuvuusongelmista ovat useimmiten etäisiä lapsille ja nuorille.

Opetuksessa on syytä myös suojella mahdollisilta ahdistavilta kokemuksilta erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa asemissa olevia lapsia ja nuoria, esimerkiksi heitä, joilla on omakohtaisia kokemuksia läheisten päihde- ja riippuvuusongelmista perheessä. Oppilaiden kokemukset päihde- ja riippuvuusongelmista eivät aina ole tiedossa, eikä ryhmäopetustilanteessa ole hyvät mahdollisuudet tunnistaa tai puuttua mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Toisaalta rankat kokemukset päihde- ja riippuvuusongelmista saattavat myös lisätä kielteisellä tavalla lasten ja nuorten kiinnostusta aihetta kohtaan.

Koulu- ja opiskelumaailmaan soveltuvaa kokemusasiantuntijuutta

Lasten ja nuorten kokemusmaailmaan perustuvaa vuorovaikutteista työskentelyä päihde- tupakka- ja nikotiini-, ja rahapeliaiheista voidaan syventää hyödyntämällä esimerkiksi vuotta, paria vanhempia oppilaita vertaisina nuoremmille. Ammattilaisten ohjauksessa toimivat vertaiset voivat toimia myönteisinä roolimalleina nuoremmille oppilaille.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa kokemusasiantuntijoiden asiantuntemusta voi hyödyntää esimerkiksi osana sosiaali- ja terveysalan tai muiden kohtaavien alojen ammatillisia opintoja. Kokemusasiantuntijoilla on arvokasta asiantuntemusta esimerkiksi kohtaamisen kokemuksista eri palveluissa, erilaisista poluista palveluihin ja näkökulmia palveluiden asiakaslähtöiseen kehittämiseen.

Lue lisää:
Päihteet, tupakkatuotteet ja rahapelaaminen terveystiedon opetuksessa (Opetushallitus)

Ehkäisevä päihdetyö opiskeluhuoltosuunnitelmissa tai päihdesuunnitelmassa

Opiskeluhuollon toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen liittyvät tiedot kootaan oppilaitoskohtaisesti opetuksen ja koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan tai sitä tukevaan erilliseen päihdesuunnitelmaan. Kunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma huomioi edellä mainitut, ja ne tukevat alueellisia vastaavia suunnitelmia. Suunnitelmat laaditaan laajassa yhteistyössä.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän ja alueellisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa voidaan kuvata erikseen tupakka- ja nikotiinituotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen. Kokonaisuuteen on myös hyvä lisätä rahapelihaittojen ehkäisy sekä rahapelaamiseen puuttuminen. Opiskeluhuoltosuunnitelmassa on hyvä konkreettisesti kuvata tehtävän työn sisältöjä:

• Seuranta: Tavat, joilla oppilaiden ja opiskelijoiden päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä ja rahapelaamista seurataan sekä koulu- ja oppilaitosympäristössä toteutetun ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuden toteutumista arvioidaan
• Toimintatavat: Toimintatavat tupakka- ja nikotiinituotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön sekä rahapelaamisen ehkäisemiseksi (esim. päihde- ja pelikasvatus, viestintä, yhteiset toimet, tupakointikiellot, osallisuus, yhteistyö huoltajien kanssa) sekä toimintatavat käyttöön ja pelaamiseen puuttumiseksi (esim. huolen puheeksiotto, systemaattinen varhainen tunnistaminen, toiminta käyttötilanteissa).
• Tuki: Kuvaus koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä mm. kuraattorien ja psykologien tarjoamasta tuesta oppilaille ja opiskelijoille, joilla ilmenee päihteiden- tai nikotiinituotteiden käyttöä tai rahapelaamista, niistä aiheutuvia haittoja, tai joilla on havaittu muita tuen tarpeita (esim. huolta vanhempien päihteiden käytöstä). Tuen kokonaisuuteen voi liittää myös yleisen ja kohdennetun vanhemmuuden tuen näkökulman.

Ehkäisevää päihdetyötä koskevat tiedot voidaan koota myös erilliseen oppilaitoksen päihdesuunnitelmaan, jolla voidaan kuvata ja seurata toimia ja niiden toteutumista tarkemmin. Oppilaitoksen päihdesuunnitelmaa voi hyödyntää oppilaitoksen työntekijöiden, opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten sekä opiskelijoiden ja huoltajien yhteisenä sopimuksena.