Kala on hyväksi terveydelle
Suomessa syödään kesällä paljon kalaa. Sillä on paljon myönteisiä terveysvaikutuksia. Kalasta saa monia ravintoaineita, joita elimistö ei pysty itse tuottamaan.
Syö kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa
Kala sisältää terveyttä edistäviä pehmeitä rasvoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen lähde. Kalasta saa myös seleeniä, B12-vitamiinia, jodia, kaliumia ja fosforia.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että
- kalaa tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa
- eri kalalajeja tulisi syödä vaihdellen
- kestävästi pyydettyä ja kasvatettua kalaa tulisi suosia.
Kala on tärkeä D-vitamiinin lähde
Rasvaliukoinen D-vitamiini on tärkeä luuston sekä hampaiden kehityksen ja toiminnan kannalta. D-vitamiini on myös välttämätöntä aineenvaihdunnalle, elimistön puolustusjärjestelmän säätelylle sekä hermoston ja lihasten toiminnalle.
D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta. Suomen leveysasteilla D-vitamiinia syntyy iholla huhti- ja syyskuun välisenä aikana ja varmimmin auringon ollessa korkealla eli keskipäivällä.
Kalan syöminen parantaa veren rasva-arvoja
Kalassa on pääasiassa pehmeää rasvaa eli kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja. Yksi tärkeistä rasvahapoista on omega-3-rasvahappo.
Monityydyttymättömät rasvahapot ovat ihmiselle välttämättömiä. Ne täytyy saada ravinnosta, koska elimistö ei pysty itse valmistamaan niitä.
Kerta- ja monityydyttymättömät rasvahapot auttavat parantamaan veren rasva-arvoja ja vähentävät kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin.
Terveyshyödyt kumoavat ympäristömyrkkyjen haitat
Jotkin kalalajit voivat sisältää tavanomaista enemmän terveydelle haitallisia ympäristömyrkkyjä, kuten PFAS-yhdisteitä, dioksiineja, PCB-yhdisteitä ja elohopeaa.
Tällaisten kalalajien välttämisessä ei kannata kuitenkaan olla ylivarovainen. Kalan syöntiä ei pidä vähentää tai lopettaa, sillä kalan hyödyt peittoavat ympäristömyrkkyjen mahdolliset haitat.
Kalalaji on määrää tärkeämpi
Ympäristömyrkyt eivät kerry kaikkiin kalalajeihin, joten lajivalinnalla voi vaikuttaa altistumiseen.
Kalalajin valinta on tärkeää erityisesti lapsille, nuorille, hedelmällisessä iässä oleville, raskaana oleville ja imettäville äideille.
- Keskenkasvuinen elimistö on alttiimpi haitallisille vaikutuksille kuin aikuisen elimistö.
- Jotkin ympäristömyrkyt voivat kulkeutua istukan läpi sikiöön tai äidinmaidon kautta lapseen.
- Ympäristömyrkyt kertyvät elimistöön iän myötä. Mitä aiemmin altistuminen alkaa, sitä suuremmaksi kuorma ehtii kasvaa eliniän aikana.
Poikkeuksia yleisiin kalan syöntisuosituksiin
Ympäristömyrkkyjen vuoksi Ruokavirasto on antanut joitakin poikkeuksia yleisiin kalan syöntisuosituksiin. Suositukset koskevat jatkuvaa, ympärivuotista käyttöä. Satunnaisesti, esimerkiksi kesällä kalansyönti voi olla hetkellisesti suurempaa.
Lue lisää kalan syöntisuosituksista Ruokaviraston sivuilta
