Älä anna tautien pilata kesääsi
Kesällä voi ottaa rennosti, kun muistaa suojautua taudeilta asianmukaisella tavalla.
Estä punkkien pääsy iholle
Punkit voivat levittää borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta (TBE). Näistä borrelioosi on bakteerin ja puutiaisaivotulehdus viruksen aiheuttama infektio. Borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla. Puutiaisaivotulehdusta vastaan on rokote.
Viime vuosina sekä borrelioosi että puutiaisaivotulehdus ovat yleistyneet. Silti riski saada punkkivälitteinen tauti on edelleen pieni. Esimerkiksi puutiaisaivotulehduksen riskialueilla ainoastaan 1–2 % punkeista kantaa virusta.
Borrelioosi on merkittävästi puutiaisaivotulehdusta yleisempi tauti, mutta riski tartunnalle vaihtelee paljon alueen mukaan. Borrelioosin riskiä voi vähentää suojatumalla punkkien puremia vastaan ja poistamalla ihoon kiinnittyneet punkit.
Voit estää punkkien pääsyn iholle vaatteiden avulla. Kun liikut punkkialueilla luonnossa, käytä vaaleita, pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita ja laita housunlahkeet sukkiin. Hyönteiskarkotteesta voi saada lisäsuojaa lisäämällä sitä paljaaksi jääville ihoalueille. Muista suojata myös ulkoileva lemmikkisi punkeilta ja tarkistaa sen turkki päivittäin punkkien varalta.
Rokote suojaa puutiaisaivotulehdukselta
Puutiaisaivotulehdusta (TBE) vastaan on rokote. Rokote ei kuitenkaan suojaa borrelioosilta eikä estä punkin puremia.
TBE-rokote on suositeltava, jos liikut paljon luonnossa taudin riskialueilla. Jos tautiriski on pieni, rokotus ei ole tarpeen. Rokotusta suositellaan vain rajatuilla alueilla. Rokotussuositukset kunnittain voi tarkistaa THL:n karttapalvelusta.
Puutiaisaivotulehduksen (TBE) riskialueet ja rokotussuositukset
Syynää punkit päivittäin
Puutiaisaivotulehdus voi tarttua jo minuuteissa punkin puremasta, borrelioosi vasta 12–24 tunnissa punkin kiinnittymisen jälkeen. Paras tapa estää borrelioosi on suojautua punkkien puremilta ja tehdä päivittäinen punkkisyyni. Jos huomaat ihollasi punkin, irrota se välittömästi. Mitä pidempään punkki on kiinni, sitä suurempi on tartuntariski.
Tartu punkkiin niin läheltä ihoa kuin mahdollista esimerkiksi pinseteillä tai sormin. Vedä punkki tasaisella liikkeellä suoraan pois. Puhdista haava desinfektioaineella ja pese kädet vedellä ja saippualla. Merkitse vielä päivä kalenteriin, jotta se on tarvittaessa tiedossa.
Varo, etteivät punkin suuosat jää ihoon, sillä ne voivat aiheuttaa paikallisen tulehduksen. Tartuntaa niistä ei kuitenkaan voi enää saada. Jos punkin osia jää ihoon, eikä niitä saa varovasti itse poistettua, on tärkeää seurata ja puhdistaa haavaa päivittäin sen parantumiseen saakka. Myös antibakteerista voidetta voi käyttää.
Jos purema-alueelle muodostuu lisääntyvästi tulehduksen merkkejä (kuumotus, punoitus, kipu) tai borrelioosille tyypillinen, punoittava ja laajeneva, usein rengasmainen ihottuma, tai saat yleisoireita, tulee kääntyä terveydenhuollon puoleen.
Suojaudu myyräkuumeelta
Metsämyyrät levittävät myyräkuumetta. Taudin aiheuttava Puumala-virus erittyy myyrien virtsaan ja ulosteisiin. Virus tarttuu ihmisiin yleensä hengitysteitse, kun hengitysilmaan pääsee jyrsijöiden eritteitä sisältävää aerosolia. Virukselle voi altistua esimerkiksi halkoja käsitellessä tai ulkorakennuksia siivotessa.
Estä myyrien pääsy asuintiloihin. Suojaudu myyräkuumeelta siivotessasi tai työskennellessäsi tiloissa, joissa on havaittu metsämyyriä, myyrien jälkiä tai niiden jätöksiä.
Pyyhi myyrien jätökset kostealla liinalla, jolloin ne eivät pölise ilmaan. Älä imuroi, sillä imuri levittää pölyä. Kun siivoat tiloissa, joissa on havaittu jyrsijöiden eritteitä, jälkiä tai käsittelet esimerkiksi loukutettuja jyrsijöitä, käytä suojakäsineitä.
Henkilökohtaiset suojaimet, kuten hengityksensuojaimet voivat antaa lisäsuojaa. Huolehdi käsien saippuapesusta siivoamisen jälkeen. Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen.
Vaatteet suojaavat hyttysiltä
Suomessa hyttyset voivat levittää viruksen aiheuttamaa pogostantautia ja bakteerin aiheuttamaa jänisruttoa.
Tautien esiintyminen painottuu keski- ja loppukesään. Pogostantautia todetaan eniten Itä- ja Keski-Suomessa, tavallisesti joitain kymmeniä vuosittain. Jänisrutto on yleisin Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
Hyttys- ja puutiaisvälitteisiä tauteja esiintyy myös muualla Euroopassa, joten kesäaikaan matkailijoiden on hyvä seurata alueellista tautitilannetta ja muistaa tarvittava suojautuminen puremilta ja pistoilta myös matkakohteissa.
Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa esiintyy hyttyslevitteistä Länsi-Niilin kuumetta. Viime vuosina on myös todettu yhä enenevästi paikallisia denguekuume- ja chikungunya-epidemioita Aasian tiikerihyttysen esiintymisalueilla Italiassa ja Ranskassa.
Suojaudu hyttysenpistoilta peittävällä pukeutumisella, hyttysverkoilla ja hyönteiskarkotteilla. Muista suojautuminen etenkin loppukesästä marja- ja sienimetsässä sekä muutoin luonnossa liikkuessasi.
Hyttyskarkotteen teho ei kestä montaa tuntia, joten muista lisätä karkotetta säännöllisesti. Älä levitä hyttyskarkotetta laajoille ihoalueille tai limakalvoille. Tarkista apteekin henkilökunnalta, mitkä tuotteet sopivat pikkulapsille.
Huomioi legionellariski multaa käsiteltäessä
Legionellabakteereita esiintyy luonnostaan vähäisinä määrinä makeissa vesissä ja maaperässä. Lisäksi niitä voi löytyä multa- ja kompostituotteista.
Jotta legionellabakteerit eivät pääsisi sairastuttamaan, kuivaa multaa tai kompostia ei kannata pöllyttää hengitysilmaan. Tartunnan voi saada myös iholla olevan haavan kautta.
Kun käsittelet multa- ja kompostituotteita, on hyvä noudattaa seuraavia ohjeita:
- Vältä mullan ja kompostin pöllyttämistä hengitysilmaan.
- Suojaa käsissä olevat haavat ja rikkinäinen iho.
- Käytä suojakäsineitä ja pese lopuksi kädet huolellisesti.
- Avaa multapussi siten, että suuaukko on poispäin kasvoista.
- Kostuta multaa tai kompostia tarvittaessa alhaisella vedenpaineella, esimerkiksi vesikannun avulla.
- Pese multa- tai kompostimateriaali työvälineistä alhaisella vedenpaineella.
- Säilytä multapussit poissa auringosta. Auringossa säilytetyn pussin sisälämpötila on ihanteellinen legionellabakteerien lisääntymiselle.
- Jos pölyä ei voida välttää, FFP2- tai FFP3-luokan hengityksensuojaimet suojaavat altistumiselta. Aseta suojain tiiviisti kasvoille.
Käytä kondomia – vältä seksitaudit
Seksitauteja ovat bakteerien tai virusten aiheuttamat taudit, jotka tarttuvat pääasiassa suojaamattomassa seksissä.
Seksitauteja on useita erilaisia. Klamydia, tippuri ja kuppa ovat bakteerien aiheuttamia tauteja. Virusten aiheuttamia tauteja ovat sukuelinherpes, kondyloomat, HIV sekä hepatiitit B ja C.
Paras tapa suojautua seksitaudeilta on käyttää kondomia ja suuseksisuojaa. Niitä tulee käyttää koko yhdynnän ja suuseksin ajan. Tarkista ennen kondomin käyttöä parasta ennen -päivämäärä ja että paketti on ehjä.
Liukuvoide suojaa limakalvoja ja parantaa kondomin kestävyyttä. Anaaliyhdynnässä on aina tarpeen käyttää kondomin kanssa liukuvoidetta, joko vesiliukoista tai silikonipohjaista. Öljypohjaista liukuvoidetta ei tule käyttää, sillä se haurastuttaa kondomia.
Matkalle voi olla hyvä ottaa mukaan omia kondomeja, koska kondomien saatavuus, sopivuus ja laatu voivat vaihdella maittain.
Seksitauti on usein oireeton, hakeudu testiin matalalla kynnyksellä
Testiin kannattaa hakeutua, jos on ollut suojaamatonta seksiä tai kondomi on mennyt rikki, sekä aina jos on seksitaudin oireita. Julkisessa terveydenhuollossa seksitautien tutkimukset ovat potilaalle maksuttomia.
Hoitamattomana seksitaudit tarttuvat seksikumppaneihin. On hyvä muistaa, että seksitaudit ovat usein lieväoireisia tai täysin oireettomia. Myös oireeton tauti voi tarttua eteenpäin ja aiheuttaa vakavia seurauksia, kuten lapsettomuutta.