Hengitystieinfektioiden tautitilanne vaihtelee kausittain

Hengitystieinfektiot aiheuttavat vuosittain merkittävää sairastavuutta ja kuormittavat terveydenhuoltoa erityisesti syksystä kevääseen. Tautitilanne vaihtelee kausittain, ja eri virusten ja bakteerien osuus eri ajankohdissa muuttuu vuodenajan ja epidemiatilanteen mukaan. Tyypillisesti useita viruksia ja bakteereita esiintyy samanaikaisesti, mikä näkyy todettujen tapausmäärien ja sairaalahoidon tarpeen vaihteluna.

Influenssa

Influenssavirukset aiheuttavat vuosittaisia epidemioita, joiden ajoittuminen, kesto ja voimakkuus vaihtelevat. Epidemiat painottuvat talvikauteen, tyypillisesti lokakuusta huhtikuuhun. Influenssavirusten alatyypit ja linjat voivat kiertää samanaikaisesti, mikä voi vaikuttaa sairastavuuteen.
Influenssatapaukset viikoittain ja alueittain (pikaraportti)

Viikoittaiset influenssakäynnit terveyskeskuksissa

Kuvaajassa esitettynä viikoittaiset influenssakäynnit perusterveydenhuollon yksiköissä kolmelta viimeiseltä influenssakaudelta ja käynnissä olevalta kaudelta. 

Käynnissä olevalta kaudelta tiedot päivittyvät arkipäivisin.

Kuvaajaan on lisätty katkoviivoilla epidemiakynnyksen ja voimakkaan epidemian rajat.

Viikoittaiset influenssakäynnit terveyskeskuksissa

Influenssa-aktiivisuus hyvinvointialueittain kartalla

Influenssaepidemian eteneminen hyvinvointialueittain kahdelta edelliseltä viikolta kuvattuna Suomen kartalla.

Influenssa-aktiivisuus hyvinvointialueittain kartalla

Koronavirus SARS-CoV-2

SARS-CoV-2 koronavirus on vakiintunut osaksi hengitystieinfektioiden kokonaisuutta. Tartuntoja todetaan ympäri vuoden ja tapausmäärät vaihtelevat aaltoina. Tartuntoja raportoitiin runsaasti viimeksi syksyllä 2023.

Tartuntatautirekisteriin raportoitujen tautitapausten lisäksi koronaviruksen esiintyvyyttä voidaan tutkia mittaamalla koronaviruksen geeniperimää viemäriverkoston jätevedestä.

Koronaviruksen jätevesiseurannan viikkoraportti

Respiratory syncytial virus (RSV)

RSV-epidemiat ajoittuvat useimmiten myöhäissyksyyn ja talveen, mutta ajoittumisessa esiintyy vaihtelua. Epidemioiden ajankohta ja laajuus vaihtelevat vuosittain. Pitkäaikaisseurannassa on havaittu, että joka toisena talvena esiintyy suurempi epidemia ja joka toisena pienempi epidemia. Raportoidut tapaukset painottuvat erityisesti 0–4 vuotiaisiin lapsiin sekä 75-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin aikuisiin.
RSV-tapaukset viikoittain ja alueittain (pikaraportti)

Pneumokokki (Streptococcus pneumoniae)

Pneumokokkibakteeri aiheuttaa lievien ylähengitystieinfektioiden lisäksi myös vakavia, sairaalahoitoa vaativia infektioita, kuten keuhkokuumeita, bakteremioita, verenmyrkytyksiä ja aivokalvotulehduksia. Alle 5-vuotiailla vakavien pneumokokki-infektioiden määrä on loppuvuonna 2010 alkaneen pikkulasten rokotusohjelman myötä vähentyneet.

Tänä vuonna käyttöön otettu rokote kattaa entistä suuremman osan pneumokokkityypeistä, ja rokotettujen lasten infektioiden määrän odotetaan vähenevän entisestään. Laumasuojan ansiosta rokotetyyppien aiheuttamien tautien odotetaan vähenevän myös muissa ikäryhmissä.

Vakavat pneumokokki-tapaukset (pneumokokki todettu verestä tai selkäydinnesteestä) viikottain ja alueittain (pikaraportti)

Legionelloosi

Legionellabakteeri voi rikastua vesijärjestelmiin tai multaan ja aiheuttaa legionellakeuhkokuumetta eli legionelloosia. Legionelloosin esiintyvyys ja kotimaisten tartuntojen osuus ovat kasvaneet viime vuosina.

Tapausmäärien kasvu on globaali ilmiö, jonka taustasyitä ei tarkasti tunneta. Suomessa tapausten lisääntyminen voi osaltaan selittyä muun muassa lisääntyneellä tietoisuudella sekä diagnostiikan parantumisella. Vuonna 2025 tapauksia oli ennätysmäärä ja etenkin mullasta saatujen Legionella longbeachae -tartuntojen määrä kasvoi merkittävästi. Multaan liitettyjen tapausmäärien nousua on havaittu myös muualla Pohjoismaissa, eikä toistaiseksi ole kyetty osoittamaan syytä tapausmäärien nousulle.

Legionelloosi-tapaukset alueittain (pikaraportti)

Raportointipalvelut

Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta –tapaukset suorat linkit mikrobikohtaisiin näkymiin seuraavasti:

Päivittyvä viikkoraportti koronaviruksen määrästä jätevedessä:
Koronaviruksen jätevesiseurannan viikkoraportti

Lähteet

Hengitystieinfektioiden seuranta perustuu valtakunnallisiin rekistereihin, kuten AvoHilmo, Tartuntatautirekisteri ja Hilmo.

Tilastokuvaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää valtakunnallista tartuntatautirekisteriä tartuntatautilakiin ja -asetukseen perustuen. Rekisteriin ilmoitetaan laboratoriovarmennetut mikrobilöydökset. Sieltä voit saada käyttöösi yksityiskohtaisia tilastoja infektiotautien määristä ja ilmaantuvuuksista.

Hoitoilmoitusjärjestelmä (Hilmo) on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä.

Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitus (Avohilmo) -järjestelmä on osa Hilmo-järjestelmää.

Hilmosta ja Avohilmosta saat muun muassa tietoa väestön palvelujen käytöstä, hoitoonpääsystä, väestön terveysongelmista ja epidemioista, terveyden edistämisen palveluista sekä ammattilaisten työnjaosta ja hoitokäytännöistä.

Päivittymisaikataulu

Influenssatilastot julkaistaan päivittäin, SARS-CoV-2 ja RSV-tiedot viikoittain ja pneumokokki- sekä legionellatilastot kuukausittain.

Yhteystiedot

Niina Ikonen

Hengitystievirusinfektioiden seuranta
johtava asiantuntija
THL, väestöosasto
mikrobiologian yksikkö
puh. 029 524 8413

Elisa Salmivirta

SARS-CoV-2 jätevesiseuranta
tutkija
THL, väestöosasto
mikrobiologian yksikkö
puh. 029 524 7078

Lotta Siira

Pneumokokki
erikoistutkija
THL, väestöosasto
mikrobiologian yksikkö
puh. 029 524 8755

Riikka Ruotsalainen

Legionelloosi
asiantuntija
THL, väestöosasto
terveysuhkien torjuntayksikkö
puh. 029 524 8158