Kenelle ohje on tarkoitettu?
Ohje on tarkoitettu opiskeluhuoltopalveluista vastaaville johtajille ja esimiehille sekä opiskeluhuoltopalveluissa työskenteleville ammattilaisille.
Ohje sisältää sekä velvoittavaa lainsäädäntöä että suosituksia toimintavoiksi.
Opiskeluhuolto jakautuu yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen työhön
Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta sekä ennaltaehkäistä ongelmia.
Yhteisöllinen opiskeluhuolto on koko kouluyhteisön vastuulla, ja siihen osallistuvat kaikki koulun ja oppilaitoksen toimijat. Sen painopiste on ennaltaehkäisyssä eli hyvinvointia tukevan toimintakulttuurin luomisessa, ja se toimii opiskeluhuollon ensisijaisena muotona.
Yksilökohtainen opiskeluhuolto puolestaan keskittyy yksittäisten oppilaiden ja opiskelijoiden tukemiseen. Se sisältää koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, kuraattori- ja psykologipalvelut sekä monialaisen yksilökohtaisen tuen. Oppilailla on lakisääteinen oikeus opiskeluhuoltopalveluihin. Yksilökohtainen opiskeluhuolto voi olla sekä ennaltaehkäisevää että varhaista tukea tarjoavaa. Esiopetuksessa olevien lasten ehkäisevä terveydenhuolto järjestetään lastenneuvolassa.
Vastuu opiskeluhuollon järjestämisestä jakautuu
Opiskeluhuolto toteutetaan kuntien tai muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueiden monialaisena yhteistyönä.
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan opiskeluhuoltosuunnitelma yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten henkilöstön, opiskeluhuollon palvelujen, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä heidän huoltajiensa kanssa. Lisäksi koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että suunnitelmassa sovitut toimenpiteet toteutuvat käytännössä.
Hyvinvointialue vastaa opiskeluhuoltopalvelujen eli koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisestä. Palvelut tulee tarjota kouluissa ja oppilaitoksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Opiskeluterveydenhuollon palvelut voidaan tarjota keskitetyssä toimipisteessä. Opiskeluhuoltopalveluja toteutetaan yhteistyössä oppilaan, opiskelijan, huoltajien, perheen, muiden läheisten ja yhteistyötahojen kanssa. Palvelujen käyttö on vapaaehtoista.
Alueelliset rakenteet ja suunnitelmat tukevat yhteistyötä
Hyvinvointialueen tulee perustaa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä, joka toimii yhteistyöelimenä alueen kuntien ja muiden opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Tavoitteena on varmistaa sujuva yhteistyö, jotta oppilaat ja opiskelijat saavat yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut tarpeidensa mukaisesti. Hyvinvointialueet, kunnat ja koulutuksen järjestäjät voivat keskenään sopia yhteistyöryhmän rakenteesta ja toimintatavoista.
Hyvinvointialueella laaditaan alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksytään aluevaltuustossa valtuustokausittain ja liitetään osaksi alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa (lastensuojelulaki 12 §).
Alueellisen yhteistyöryhmän tehtävät ja alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman sisältö on määritetty Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013, §13a ja §14a)
Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut yhteistyöryhmän kokoamista ja työskentelyä.
Usein kysyttyä opiskeluhuollosta (STM)
Kenellä on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin?
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:n mukaan oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin, kun hän suorittaa oppivelvollisuutta tai opiskelee esi- tai perusopetuksessa, aikuisten perusopetuksessa tai perusopetukseen valmistavassa opetuksessa
- lukiokoulutuksessa
- ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa tai tutkinnon osaa suorittaen
- Kuraattori- ja psykologipalveluihin oikeus myös näyttötutkinto-, työvoima- ja oppisopimuskoulutuksessa.
- Opiskeluterveydenhuollon palveluihin oikeus, kun oppisopimusopiskelu tapahtuu teoria/lähiopetuksessa tai muussa kuin oppisopimukseen perustuvassa työpaikalla oppimisessa.
- työhön ja itsenäiseen elämään (TELMA) valmistavassa koulutuksessa tai tutkintokoulutukseen (TUVA) valmentavassa koulutuksessa
- kansanopistojen oppivelvollisille suunnatussa koulutuksessa (opistovuosi)
- oppivelvollisille maahanmuuttajille suunnatussa koulutuksessa (oppivelvollisuuslain 5 § 2 mom.)
- lukio-opintoja aikuisten opetussuunnitelman mukaisessa koulutuksessa oppivelvollisena opiskelijana
- ammattitutkintokoulutusta oppivelvollisena opiskelijana.
Opiskeluhuoltopalveluihin ei ole oikeutta
- perusopetuslaissa tarkoitettuun aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvilla
- aikuisten perusopetuksessa perusopetuksen yksittäisiä oppiaineita opiskelevilla
- lukion aineopiskelijoilla
- aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti opiskelevilla oppivelvollisuusiän ohittaneilla
- ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa opiskelevilla oppivelvollisuusiän ohittaneilla.
Korkeakouluopiskelijat eivät ole opiskeluhuollon piirissä, mutta heillä on lakisääteinen oikeus opiskeluterveydenhuoltoon.
Määräajat palveluihin pääsyssä
Kouluterveydenhuolto
Oppilaat kutsutaan terveydenhoitajan terveystarkastuksiin vuosittain. Luokilla 1., 5. ja 8. terveydenhoitaja ja lääkäri toteuttavat yhteistyössä laajaan terveystarkastukseen, johon kutsutaan myös vanhemmat. Lisäksi oppilaita ja vanhempia tavataan yksilöllisen tarpeen mukaan sovitusti.
Oppilaat voivat aina halutessaan sopia tapaamisen terveydenhoitajan kanssa tai mennä aikaa varaamatta terveydenhoitajan avoimelle vastaanotolle. Aloite tapaamiseen voi tulla myös vanhemmilta, muista opiskeluhuoltopalveluista tai opettajalta. Terveydenhoitaja ohjaa oppilaan tarvittaessa lääkärin vastaanotolle.
Kouluterveydenhuollon palvelut järjestään siten, että päivinä, jolloin terveydenhoitaja työskentelee kyseisessä koulussa, hänen vastaanotolleen voi päästä ilman ajanvarausta ennalta ilmoitettuina ajankohtina. Muulloin terveydenhoitaja voi olla esimerkiksi puhelimella tavoitettavissa.
Opiskeluterveydenhuolto
Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy sekä ehkäisevä työ että sairaanhoito. Terveydenhuollon hoitotakuu koskee opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvaa sairaanhoitoa. Se ei koske ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluja, kuten opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksia, terveysneuvontaa ja muita terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja.
Syksystä 2026 alkaen toisella asteella opiskelevat täyttävät sähköisen terveyskyselyn. Oppivelvolliset opiskelijat kutsutaan terveydenhoitajan ja lääkärin terveystarkastuksiin joko ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Aikuisopiskelevat kutsutaan terveystarkastukseen tarpeen mukaan. Korkea-asteen opiskelijat täyttävät sähköisen terveyskyselyn, jonka perusteella opiskelija saa tarvittaessa kutsun terveystarkastukseen.
Opiskelijat voivat oma-aloitteisesti hakeutua opiskeluterveydenhuollon palveluihin niitä tarvitessaan.
Opiskeluterveydenhuollossa opiskelijoille tarjotaan yleislääkäritasoisia sairaanhoitopalveluja. Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoidossa noudatetaan hoitotakuulainsäädännön mukaisia hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn määräaikoja (Terveydenhuoltolaki 1326/2010).
Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut
Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut on järjestettävä niin, että oppilas tai opiskelija voi tarvittaessa päästä keskustelemaan joko psykologin tai kuraattorin kanssa henkilökohtaisessa tapaamisessa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas, opiskelija, huoltaja tai muu henkilö on tapaamista pyytänyt.
Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Kiireellisyyden arvioi psykologi tai kuraattori yhdessä oppilaan tai opiskelijan kanssa. Arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi puhelimitse. Määräajat koskevat ensimmäistä henkilökohtaisessa tapaamisessa käytyä keskustelua ja asian selvittelyn alkamista.
Joskus asia voidaan hoitaa myös neuvontana tai ohjauksena ilman henkilökohtaista tapaamista. Opiskelijan asioissa voidaan asiasta riippuen kääntyä myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon puoleen. Tärkeintä on, että opiskelija pääsee viivytyksettä avun piiriin (STM, Kuntainfo 13a/2015).
Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstömitoitukset
Opiskeluhuoltopalvelujen riittävä henkilöstöresurssi on edellytys laadukkaalle työlle. Henkilöstömitoituksista on säädetty laissa tai annettu kansallisia suosituksia seuraavasti:
| Ammattilainen | Oppilas- tai opiskelijamäärä / kokoaikainen työntekijä |
|---|---|
| Terveydenhoitaja, kouluterveydenhuolto | 460 |
| Lääkäri, kouluterveydenhuolto | 2100 |
| Terveydenhoitaja, toisen asteen opiskeluterveydenhuolto | 570 |
| Lääkäri, toisen asteen opiskeluterveydenhuolto | 1800 |
| Terveydenhoitaja, korkea asteen opiskeluterveydenhuolto | 1200 |
| Lääkäri, korkea asteen opiskeluterveydenhuolto | 3300 |
| Kuraattori | 670 |
| Psykologi | 780 |
Henkilöstömitoitukset perustuvat
- kouluterveydenhuollossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksiin
Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitussuositukset 2023 (Julkari) - opiskeluterveydenhuollossa Opiskeluterveydenhuollon oppaaseen
Opiskeluterveydenhuollon opas 2021 (Julkari) - kuraattori- ja psykologipalveluissa oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013, 9a §).
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (Finlex)
