Asiakkaan suostumus tietojen luovuttamiseen
Asiakkaan tietojen luovuttamiseen sivulliselle pitää yleensä olla asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa suostumus. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetussa laissa (asiakastietolaki) on säädetty muun muassa luovutusluvan ja luovutuskiellon antamisesta ja peruuttamisesta.
STM:n opas asiakastietojen käsittelystä (Yhteistyötilat)
Suostumus tietojen luovuttamiseen sivulliselle
Jos alaikäinen kykenee ymmärtämään asian merkityksen, suostumus häntä koskevien tietojen luovuttamiseen pyydetään häneltä itseltään. Muutoin suostumuksen antaa hänen laillinen edustajansa, joka on yleensä lapsen huoltaja. Huoltaja ei voi antaa suostumusta niissäkään tilanteissa, jos on peruste lasta koskevien tietojen epäämiseen häneltä julkisuuslain nojalla.
Alaikäisen oikeus kieltää tiedon luovuttaminen lailliselle edustajalleen (kielto-oikeus)
Asianosaisen ja muun asiaan osallisen tiedonsaantioikeuden rajoittaminen
Salassa pidettävien tietojen antaminen ilman asiakkaan suostumusta
1. Tietojen luovuttaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi
Joissakin tilanteissa asiakasta koskevan tiedon luovuttaminen on välttämätöntä asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi, vaikka asiakkaan suostumusta ei ole voitu saada tai asiakas on kieltänyt tiedon luovuttamisen. Sosiaalihuollon asiakastiedon luovuttamisen edellytyksistä näissä tilanteissa on säännelty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 56 §:ssä.
Välttämätöntä tietoa lapsen hoidon ja huollon turvaamiseksi voidaan luovuttaa ilman asiakkaan suostumusta seuraavissa tilanteissa, jotka ovat lastensuojelun kannalta merkityksellisiä:
- asiakkaan hoidon tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi tai toteuttamiseksi, jolloin tietoja voidaan luovuttaa esimerkiksi terveydenhuollon viranomaiselle tai
- asiakkaan koulutuksen tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi tai toteuttamiseksi, jolloin tietoja voidaan luovuttaa esimerkiksi opetustoimen edustajalle.
Tietoja voidaan kuitenkin luovuttaa vain, jos se on tarpeen esimerkiksi lapsen edun kannalta.
Lapsen lähipiiriin kuuluvalle henkilölle voidaan antaa välttämätöntä tietoa asiakastietolain 56 §:n 4 momentin nojalla, jos tiedon antaminen on välttämätöntä asiakkaan tahdon tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi tai sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi, ja tiedon antaminen on lapsen edun kannalta tarpeen.
Sosiaalihuollon viranomaisen tulee pääsääntöisesti pyytää asiakkaan suostumus ennen tiedon luovuttamista, jos se on mahdollista ja asiakas kykenee pätevästi antamaan suostumuksen. Suostumuksen pyytäminen esimerkiksi kiireellisessä tilanteessa ei kuitenkaan saa vaarantaa toimenpiteen tarkoitusta.
Asiakastietolain sääntelystä tietojen luovuttamiseen liittyen on kerrottu tarkemmin STM:n oppaan asiakastietojen käsittelystä luvussa 9.
STM:n opas asiakastietojen käsittelystä (Yhteistyötilat)
Välttämätöntä tietoa voidaan luovuttaa lapsen hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi, tai niiden järjestämiseksi tai toteuttamiseksi
- toiselle sosiaalihuollon viranomaiselle (esimerkiksi saman hyvinvointialueen toinen sosiaalihuollon yksikkö)
- toisen sosiaalihuollon viranomaisen toimeksiannosta sosiaalihuollon tehtäviä suorittavalle henkilölle tai yhteisölle (yksityinen tai julkinen palveluntuottaja, jolta toinen hyvinvointialue hankkii ostopalveluna sosiaalihuollon palveluita) sekä
- muulle viranomaiselle (esimerkiksi koulu tai terveydenhuolto)
- yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille, mutta vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä asiakkaan välittömän hoidon tai huollon toteuttamiseksi tai muusta tähän rinnastettavasta syystä. Tietoja yksityisille näille tahoille voidaan luovuttaa vain akuuteissa tilanteissa. Tietojen antamisen tulee olla välttämätöntä asiakkaan hengen tai terveyden kannalta.
Sosiaalihuollon viranomainen saa antaa välttämättömiä tietoja esimerkiksi myös
- asiakkaan lailliselle edustajalle, lähiomaiselle tai muulle läheiselle, kun asiakastietolain 49 §:n 3 momentin edellytykset täyttyvät. Tuon säännöksen mukaan heillä on lastensuojelulain 30 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa asiakassuunnitelmaa varten tarpeelliset tiedot. Näissä tilanteissa tietoja voidaan antaa yksityisille henkilöille myös asiakkaan asiassa pidettävien neuvottelujen yhteydessä sekä läheisverkostoa kartoitettaessa.
- muulle yksityiselle henkilölle tai yhteisölle, jolle tiedon antaminen on välttämätöntä asiakkaan
- tahdon selvittämiseksi tai
- sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi tai
- sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi esimerkiksi silloin, kun tiedon antaminen on tarpeen lapsen edun vuoksi.
(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (“asiakastietolaki”, 703/2023) 56 § 3 momentti)
Erityisesti silloin, kun tietoja luovutetaan yksityisille tahoille, sosiaalihuollon viranomaisen tulee korostaa heidän vaitiolovelvollisuutensa merkitystä, joka koskee myös näitä tahoja.
(Asiakastietolaki 5 §)
Tietojen luovuttaminen vähäisessä määrin on mahdollista esimerkiksi isännöitsijälle tai talonmiehelle silloin, kun viranomaisen on päästävä henkilön asuntoon sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi. Naapurille tai sukulaiselle voidaan myös jossain määrin antaa tietoja silloin, kun lastensuojeluilmoituksen perusteita selvitetään.
(Hallituksen esitys (HE 246/2022 vp) eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi (s. 108))
Lastensuojelun asiantuntijaryhmän jäsenille voidaan luovuttaa tietoja ensisijaisesti asiakkaan asiakastietolain 6 §:n mukaisella suostumuksella, mutta jos sitä ei saada, tiedot voidaan luovuttaa ryhmän jäsenille asiakastietolain 56 §:n nojalla.
Lastensuojelun asiantuntija-apu ja asiantuntijaryhmä
2. Viranomaisen antaman tehtävän suorittamisen kannalta välttämättömien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen
Sosiaalihuollon viranomainen voi luovuttaa salassa pidettävää tietoa omalle toimeksiantokumppanilleen
- virka-apupyynnön suorittamista tai
- toimeksiannostaan tai muutoin viranomaisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten
siinä määrin kuin tieto on välttämätöntä tehtävän suorittamista varten.
(Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 26 § 3 momentti ("julkisuuslaki", 621/1999))
Sosiaalihuollon viranomainen voi pyytää virka-apua esimerkiksi poliisilta sosiaalihuollon asiakaslain 22 §:n nojalla. Tällöin poliisille voidaan luovuttaa tietoa, joka on välttämätöntä virka-aputehtävän suorittamiseksi.
Perhehoitajalle voidaan luovuttaa julkisuuslain 26 §:n 3 momentin nojalla salassa pidettävää tietoa siinä määrin kuin on välttämätöntä lapsen asianmukaisen hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi. Tällaisia välttämättömiä tietoja ovat esimerkiksi lapsen terveydentilaa koskevat tiedot. Näillä tiedoilla voi olla merkitystä myös perhekodin muiden jäsenten terveydentilan suojaamisen kannalta, jos tartuntavaara on olemassa.
Muu viranomaisen lukuun suoritettava tehtävä voi olla esimerkiksi lasta hoitaneelle lääkärille osoitettu lausuntopyyntö, jonka yhteydessä voidaan luovuttaa tehtävän asianmukaisen suorittamisen kannalta välttämätön määrä salassa pidettävää tietoa.
3. Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan suostumuksesta riippumatta eräissä muissa tilanteissa
Asiakastietolain 62 ja 63 §:ssä säädetään tietojen antamisesta eräissä käytännössä esiin tulevissa tilanteissa. Niissä sekä julkinen että yksityinen sosiaalihuollon palvelunantaja voi luovuttaa tietoa riippumatta asiakkaan tai laillisen edustajan suostumuksesta, mutta lähtökohtana on suostumuksen pyytäminen tietojen luovuttamiseen.
Tietojen luovuttaminen tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle
Sosiaalihuollon palvelunantaja voi luovuttaa salassa pidettäviä asiakastietoja tuomioistuimelle tai muulle suomalaiselle tai ulkomaalaiselle viranomaiselle
- jos se on välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi
- tilanteissa, joissa sosiaalihuollon viranomaisella on oikeus tai velvollisuus panna asia vireille
- osallistumalla vireillä olevan asian käsittelyyn tai toimeenpanoon
- antamalla lausunto tai muu selvitys tai
- muulla tavalla.
(Asiakastietolaki 63 §)
Kyseeseen tulevat ainakin seuraavat tilanteet:
- Hyvinvointialueella on oikeus panna lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 14 §:n nojalla vireille asia käräjäoikeudessa hakemuksella. Saman lain 16 §:n nojalla hyvinvointialueen on annettava tuomioistuimen pyynnöstä mukainen selvitys lapsen huoltoa koskevassa asiassa.
- Hyvinvointialueen edustajan on tarvittaessa oltava lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä sekä silloin, kun oppivelvollista lasta ollaan erottamassa koulusta.
(Lastensuojelulaki 24 §:n 2 momentti) - Digi- ja väestötietoviraston on pyydettävä hyvinvointialueelta lausunto, kun hakemus sukunimen muuttamisesta koskee huostaanotettua lasta.
(Etu- ja sukunimilaki 27 §) - Hyvinvointialue antaa suostumuksen huostaanotetun lapsen passiin.
(Passilaki 7 §) - Hyvinvointialueen on annettava pyydettäessä lausunto siitä, onko passin epääminen selvästi vastoin lapsen etua.
(Passilaki 11 § 3 momentti) - Ennen syytteen nostamista lapsen omavaltaisesta huostaanotosta, virallisen syyttäjän on kuultava sen hyvinvointialueen toimivaltaista sosiaalihuollon viranomaista, jossa lapsella on asuinpaikka tai jossa lapsi oleskelee tai jolla muuten ilmeisesti on parhaat tiedot lapsesta.
(Rikoslaki 25 luvun 9 §)
Tietoja voidaan edellä selostetuissa tilanteissa luovuttaa joko pyydettäessä tai oma-aloitteisesti.
Tietojen luovuttaminen väärinkäytösten selvittämiseksi
Lisäksi salassa pidettäviä tietoja voidaan luovuttaa sosiaalietuuksia käsittelevälle viranomaiselle tai laitokselle etuutta koskevaa väärinkäytöstä selvitettäessä.
(Asiakastietolaki 63 § 1 momentti)
Tietojen luovuttaminen poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle
Sosiaalihuollon palvelunantajan on pyydettäessä annettava tieto salassa pidettävästä asiakirjasta asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksesta riippumatta poliisille, syyttäjäviranomaiselle tai tuomioistuimelle, jos se on tarpeen sellaisen rikoksen selvittämiseksi
- jonka ilmoittamatta jättäminen on säädetty rangaistavaksi rikoslain 15 luvun 10 §:ssä tai
- josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään 4 vuotta.
(Asiakastietolaki 63 § 2 momentti)
Esimerkiksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus on 4 vuotta. Lapsenraiskauksen enimmäisrangaistus on 10 vuotta. Törkeän pahoinpitelyn enimmäisrangaistus on myös 10 vuotta.
Luovuttaminen oma-aloitteisestikin on mahdollista edellä mainittujen tilanteiden lisäksi myös vähäisempien rikosten osalta silloin, kun arvioidaan, että tiedon luovuttaminen on välttämätöntä
- lapsen edun tai
- erittäin tärkeän yksityisen tai yleisen edun vuoksi.
(Asiakastietolaki 63 § 3 momentti)
Lastensuojelun viranomainen voi luovuttaa tietoja poliisille esimerkiksi silloin, kun lastensuojelun tietoon on tullut, että vanhempi kurittavaa lasta ruumiillisesti. Oikeuskäytännön mukaan lapsen ruumiillinen kurittaminen, josta ei jää fyysisiä merkkejä lapseen, täyttää yleensä lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistön.
Lievä pahoinpitely on virallisen syytteen alainen teko silloin, kun se kohdistuu alle 18-vuotiaaseen. Siitä ilmoittaminen on yleensä perusteltua lapsen edun ja erittäin tärkeän yleisen edun vuoksi. Erittäin tärkeä yleinen etu, jonka vuoksi tiedon oma-aloitteinen luovuttaminen on perusteltua, on pyrkimys nollatoleranssiin lapsen ruumiillisen kurittamisen suhteen.
Lastensuojeluviranomaisen velvollisuus ilmoittaa poliisille lapseen kasvuympäristössä kohdistuneesta rikoksesta
Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvollisilla henkilöillä ja lastensuojeluviranomaisilla on velvollisuus tehdä poliisille ilmoitus, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta tai esimerkiksi pahoinpitelyä.
Ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta väkivallasta
Ilmoitusoikeus poliisille vakavan väkivallan uhkasta
Sosiaalihuollon palvelunantajalla tai sen tehtäviä suorittavalla henkilöllä on oikeus ilmoittaa oma-aloitteisesti poliisille välttämättömiä tietoja, jotka ovat tarpeen
- henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia varten tai
- henkeä tai terveyttä uhkaavan teon estämistä varten.
Salassapitovelvollisuus ei estä tietojen luovuttamista, mutta niitä voi luovuttaa vain siinä määrin kuin on välttämätöntä, jotta poliisi voi tehdä arvion väkivallan uhasta tai estää väkivaltaisen teon tai sen jatkumisen. Edellytyksenä on, että henkilö on tehtäviä hoitaessaan saanut tietoja sellaisista olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan joutumassa väkivallan kohteeksi.
Ilmoitusoikeus koskee sekä lapsiin että aikuisiin kohdistuvaa väkivallan uhkaa. Ilmoitusoikeuden tarkoitus on ehkäistä perhe- ja lapsensurmia siten, että poliisi saa niiden uhkasta tiedon ajoissa ja voi siten pyrkiä ehkäisemään niitä.
(Asiakastietolaki 62 §)