Ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta väkivallasta

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä ohje on tarkoitettu lastensuojelun ja muiden lasten kanssa työskentelevien viranomaisten tueksi tilanteisiin, joissa herää epäily lapseen kohdistuvasta tai kohdistuneesta väkivallasta. Ohjetta voivat hyödyntää erityisesti ne henkilöt, joilla on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille.

Kenellä on ilmoitusvelvollisuus?

Lapsella on oikeus tulla suojelluksi kaikilta väkivallan ja hyväksikäytön muodoilta. Lapsen suojelemisesta on ensisijaisesti vastuussa lapsen huoltaja. Julkisen vallan on tuettava huoltajaa tehtävässään, tai viimesijaisesti järjestettävä lapselle sijaishuolto.
(YK:n lapsen oikeuksien sopimus (SopS 59-60/1991), 5, 9 ja 19 artikla)

Näiden toimijoiden on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja hyvinvointialueelle, jos he epäilevät lapseen kohdistunutta väkivaltaa:

• sosiaali- ja terveydenhuolto ja lasten päivähoito
• sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja
• Opetustoimi
• Nuorisotoimi
• opetuksen tai koulutuksen järjestäjä
• Poliisitoimi
• Rikosseuraamuslaitos
• palo- ja pelastustoimi
• Seurakunta
• muu uskonnollinen yhdyskunta
• Vastaanottokeskus
• hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö
• koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa tarjoava yksikkö
• Tulli
• Rajavartiolaitos
• Ulosottoviranomainen
• Kansaneläkelaitos

Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus on henkilöllä, joka

• työskentelee yllä mainitun tahon palveluksessa vakituisesti, määräaikaisesti tai sijaisena
• on luottamustoimessa jossakin yllä mainitussa tahossa
• työskentelee vastaavissa tehtävissä itsenäisenä ammatinharjoittajana
• on toimeksiantosuhteessa jonkun yllä mainitun tahon kanssa
• on perheneuvoja
• on terveydenhuollon ammattilainen.

(Lastensuojelulaki (417/2007) 25 §:n 3 momentti)

Vaitiolovelvollisuus ei estä tekemästä lastensuojeluilmoitusta. Ilmoitusvelvollisuus on sillä, jonka tietoon epäily on tullut. Ilmoituksen tekemistä ei voi delegoida toiselle henkilölle.

On tärkeää, että poliisi saa väkivaltaepäilyyn liittyvät tiedot suoraan siltä henkilöltä, jolla on eniten ensi käden tietoa tapahtumista. Jos epäilyä koskevia tietoja joudutaan siirtämään tai käsittelemään ennen ilmoituksen tekemistä, ilmoituksen teko voi viivästyä ja tiedot vääristyä tai kadota.

Ilmoitusta ei voi jättää tekemättä, vaikka arvelee jonkun toisen jo tehneen sen. Joskus ammattilaisten välisessä yhteistyössä voi varmistua, että toinen taho on jo tehnyt ilmoituksen. Silloin uutta ilmoitusta ei ole välttämätöntä tehdä.

Ilmoituksen poliisille voi tehdä kuka tahansa, myös henkilö, jolla ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Velvollisuus ja oikeus eivät ulotu papin rippisalaisuuteen.
Rippisalaisuus

Milloin on tehtävä ilmoitus poliisille?

Poliisille on velvollisuus tehdä ilmoitus, jos tehtävässä tietoon tulleiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että lapseen on kohdistunut

• rikoslain 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko tai
• henkeen tai terveyteen kohdistunut rikos (rikoslaki 21 luku), jos sen enimmäisrangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta.

Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, joista on ilmoitusvelvollisuus:

• Pahoinpitely (rikoslain 21 luvun 5 §)
• Törkeä pahoinpitely (rikoslain 21 luvun 6 §)
• Naisten sukuelinten silpominen (rikoslain 21 luvun 6 b §)
• Naisten sukuelinten silpomisen valmistelu (rikoslain 21 luvun 6 c §)
• Heitteillepano (rikoslain 21 luvun 14 §)

Lisäksi on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Ilmoitusvelvollisuus koskee alaikäisiä väkivallan uhreja. Ilmoitusvelvollisuus ei koske tilannetta, jossa uhri on jo täyttänyt 18 vuotta, vaikka teko olisi tapahtunut uhrin ollessa alaikäinen.

Lapseen kohdistuva väkivalta on rikos. Väkivalta ja hoidon laiminlyönti voivat aiheuttaa lapselle vakavia ruumiillisia ja henkisiä vammoja sekä syrjäytymistä sosiaalisista suhteista. Pahimmillaan väkivalta voi johtaa kuolemaan.

Lasta kohtaan väkivaltaisia voivat olla hänelle läheiset aikuiset, tuntemattomat aikuiset tai toiset lapset ja nuoret. Väkivallan muoto ja se, kuka tai ketkä ovat epäiltyjä, määrittelee toimenpiteiden laadun, tarpeen ja kiireellisyyden.

Ilmoituskynnyksen tulee olla matala. Toisinaan rajanveto on kuitenkin haastavaa, joten epäselvissä tilanteissa on kysyttävä neuvoa poliisilta, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksiköiltä tai hyvinvointialueen lastensuojelusta.

Väkivallan epäily

Ilmoitus pitää tehdä, kun henkilöllä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perustella syytä epäillä rikosta.

Väkivaltarikosta on syytä epäillä esimerkiksi, jos

• ilmoitusvelvollinen päätyy huolellisen harkinnan ja omien havaintojen perusteella epäilyyn
• lapsi kertoo rikokseen viittaavista tapahtumista tai
• fyysiset jäljet tai vammat lapsessa viittaavat väkivaltaan.

Epäily lapsen kokemasta väkivallasta voi herätä monella tavoin, esimerkiksi

• lapsen ulkoisesta olemuksesta
• lapsen käyttäytymisestä ja eri tavoin ilmenevistä oireista
• lapsessa näkyvistä väkivallan merkeistä tai
• jos lapsi kertoo eri tavoin tapahtuneesta.

On hyvä muistaa, ettei fyysinen pahoinpitely aina jätä näkyviä merkkejä. Varmaa näyttöä rikoksesta tai sen tekijästä ei tarvita, vaan niiden selvittäminen on poliisin tehtävä.

Epävarmoissa tilanteissa neuvoa voi kysyä poliisilta ilman, että mainitsee asianosaisten nimiä. Myös lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksiköitä voi tarvittaessa konsultoida matalalla kynnyksellä.

Ilmoittaminen huoltajalle

Jos rikoksesta epäilty kuuluu lapsen perheeseen tai muuhun sukuun, on erityisen tärkeää neuvotella poliisin ja lastensuojelun kanssa, miten toimitaan.

Lapsi voi joutua vaaraan rikosepäilyn paljastumisen vuoksi. Rikoksesta epäilty voi painostaa tai uhkailla lasta tai tuhota todistusaineistoa. Jos huoltajille ei tutkinnallisista syistä voi heti kertoa rikosepäilystä eikä ilmoituksen tekemisestä, lastensuojelun on selvitettävä poliisin kanssa, miten lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehditaan. Jos lastensuojelu tekee esimerkiksi päätöksen kiireellisestä sijoituksesta, sillä on velvollisuus kertoa tästä huoltajille.

Jos teosta epäilty on perheen ulkopuolinen henkilö, lapsen huoltajille voi yleensä kertoa epäilyistä. Huoltajille voi myös kertoa, että asiasta on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja lastensuojeluun. Menettelystä pitää kuitenkin keskustella ensin poliisin kanssa.

Jos tekijä on ulkopuolinen, huoltaja käyttää yleensä lapsen puolesta puhevaltaa rikosasiassa ja tekee rikosilmoituksen. Ilmoitusvelvollisen henkilön tulee kuitenkin varmistua siitä, että poliisille tehdään ilmoitus.

Lisäksi on tärkeä huolehtia, että vanhemmatkin saavat tukea ja apua, sillä heidän tukemisensa on tärkeää myös lapselle.

Lapsen toimittaminen terveydenhuoltoon

Huoltajalla on päätösvalta lapselle tehtävistä terveydenhuollon toimenpiteistä, jos ei ole tehty päätöstä kiireellisestä sijoituksesta. Poikkeuksena on tilanne, jossa alaikäinen päättää itse hoidostaan. Arvion lapsipotilaan itsemääräämisoikeudesta tekee terveydenhuollon ammattihenkilö.
Alaikäisen itsenäisen päätöskyvyn arviointi terveydenhuollossa

Kun väkivaltaepäilyn yhteydessä tehdään kiireellinen sijoitus, lastensuojelun työntekijä voi kuljettaa lapsen terveydenhuoltoon ilman huoltajan suostumusta. Lastensuojelun työntekijä voi olla läsnä tutkimustilanteessa, mutta kokonaisvastuu tutkimuksista ja tutkimustilanteesta on terveydenhuollolla.

Lapsi on aina toimitettava terveydenhuoltoon, jos hän tarvitsee terveydenhuollon toimenpiteitä. Tarvittaessa on tehtävä päätös kiireellisestä sijoituksesta. Lastensuojelu ja poliisi sopivat lapsen toimittamisesta tutkimuksiin yhteistyössä. Tutkimukset lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisissa yksiköissä tehdään poliisin pyynnöstä.
Kiireellinen sijoitus
Barnahus.fi 

Ilmoituksen tekeminen poliisille

Jos epäilee lapsen joutuneen äskettäin väkivaltarikoksen kohteeksi, on ensivaiheen toiminnalla kiire. Ilmoitus poliisille on tehtävä välittömästi, jotta poliisi pääsee käynnistämään esitutkinnan.

Poliisin on tärkeä kuulla lasta kiireellisesti, sillä etenkin pienen lapsen muistikuvat heikkenevät aikuista nopeammin, ja lapsi on vaikutuksille altis. Myös poliisin pyytämät lapsen tutkimukset on tehtävä kiireellisesti. Lisäksi poliisin on hyvä päästä keräämään mahdollista todistusaineistoa tapahtumapaikalta, jos se on tiedossa.

• Akuuteissa tilanteissa poliisi-ilmoitus on tehtävä puhelimitse yleiseen hätänumeroon 112 tai paikallisesti sovitulla tavalla. Hätäkeskuksen päivystäjä välittää tiedon ja soittopyynnön asianomaiselle poliisille. Varaudu antamaan puhelinilmoituksessa samat tiedot kuin ilmoituslomakkeessa.
• Muissa tapauksissa ilmoitus on tehtävä viipymättä sähköisesti poliisin sähköisen asiointipalvelun kohdasta "Palvelut yrityksille ja yhteisöille".
• Ellei sähköisen ilmoituksen teko ole mahdollista, voi käyttää alla olevaa lomaketta, joka lähetetään suojattuna sähköpostina poliisille.

Lapsiin kohdistuneiden rikosepäilyjen ilmoituslomake

Epävarmoissa tilanteissa neuvoa voi kysyä poliisilta ilman, että mainitsee lapsen tai nuoren nimeä. Neuvoa voi kysyä myös lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksiköltä tai lastensuojelusta.

Rikosepäilyä koskevien tietojen kirjaaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollossa lasta koskeviin asiakirjoihin kirjataan

• tieto siitä, että epäilystä on tehty poliisi-ilmoitus
• epäilyn syntymiseen johtaneet tekijät ja
• mahdolliset lapsen kanssa käydyt keskustelut mahdollisimman pian ja sanatarkasti.

Lastensuojelussa tiedot kirjataan lastensuojelun asiakaskertomukseen. Terveydenhuollossa tiedot kirjataan lapsen potilaskertomukseen. Terveydenhuollossa väkivaltaepäilyyn liittyvät kirjaukset on lähtökohtaisesti viivästettävä. Tämä tarkoittaa, etteivät ne tule näkyväksi lapsen huoltajille OmaKannassa sellaisenaan. Poliisia voi konsultoida, milloin esitutkinta on sellaisessa vaiheessa, että lapsen potilastietoja voidaan antaa huoltajalle. Muut ilmoitusvelvolliset kirjaavat ilmoituksen ja sen perusteet oman hallinnonalansa sääntelyn ja ohjeiden mukaisesti.

Varsinainen ilmoitus lapseen kohdistuneesta rikosepäilystä tallentuu poliisin rekisteriin ja lastensuojeluilmoitus sosiaalihuollon asiakasrekisteriin.

Muualla kuin terveydenhuollossa tapahtuva vammahavaintojen tallentaminen

Kun lapsella havaitaan vammoja, poliisille ja lastensuojeluun on tehtävä ilmoitus. Poliisi pyytää esitutkintaan liittyvät tutkimukset terveydenhuollosta ja antaa tarvittaessa toimintaohjeita ilmoittajalle. Lähtökohtaisesti lapsen vammojen kuvaaminen tai lapsen puheen nauhoittaminen ovat poliisin ja terveydenhuollon edustajan selvitteleviä tehtäviä.

Jos esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijä tekee ensihavainnon lapsen vammasta kotikäynnin yhteydessä, voi hän kuvata vamman, jos se on näkyvillä eikä kuvaaminen edellytä esimerkiksi lapsen riisuttamista. Vammaa ei tule kuvata väkisin.

Sosiaalihuollossa havainnot dokumentoidaan mahdollisimman tarkkaan kuvaillen lapsen asiakaskertomukseen, ja valokuva lähetetään poliisille ilmoituksen liitteenä.