Kenelle ohje on tarkoitettu?
Ohje on tarkoitettu kunnan elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyöryhmälle. Uimavesivälitteisen epidemian selvittämisestä on säädetty elintarvikelain (297/2021) ja terveydensuojelulain (763/1994) nojalla annetussa Valtioneuvoston asetuksessa (1365/2011). Tämä tiivis ohje on suositus toimenpiteiksi tilanteessa, jossa viranomainen epäilee uimavesivälitteistä epidemiaa ja ryhtyy selvittämään tilannetta.
Roolit uimavesivälitteisten epidemioiden selvittämisessä
Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyöstä vastaa kunnan selvitystyöryhmä. Kunnan elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyöryhmän tehtävänä lainsäädännön nojalla on
- varautua ennalta uimavesivesivälitteisiin epidemioihin
- sopia epidemioita koskevan selvitystyön järjestämisestä.
Selvitystyöryhmään kuuluvan kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa uimaveden laatua ja antaa tarvittaessa ohjeita ja määräyksiä uimareiden terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Uimaveden laadusta ja valvonnasta on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksilla (177/2008) ja (354/2008).
THL ohjaa ja tukee eri epidemioiden selvittämistä kunnissa ja hyvinvointialueilla. THL myös toteuttaa epidemiaselvityksiä, kun epidemia on levinnyt usean hyvinvointialueen alueelle, tai kun tauti on erityisen vakava tai muuten valtakunnallisesti tärkeä. THL tukee elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyöryhmää tämän työssä ja tarvittaessa koordinoi epidemiaselvitystä esimerkiksi poikkeuksellisen suurissa tai maantieteellisesti levinneissä epidemioissa. THL vastaa ihmisistä tai vedestä eristettyjen epidemian aiheuttajien tarkemmasta tutkimuksesta, tyypityksestä ja seurannasta.
Selvitystyön vaiheet
Epidemian selvittäminen edellyttää monia eri vaiheita, jotka kulkevat epidemian selvityksen aikana osin samanaikaisesti eteenpäin. Kunnan epidemiaselvitystyöryhmä määrittelee tarvittavat tutkimukset tapauskohtaisesti.
1. Tiedottaminen ja rajaavat toimenpiteet
Huolehdi jo epidemiaepäilyn selvityksen alkuvaiheessa tiedottamisesta ja toimenpiteistä, jotka rajaavat epidemiaa ja ehkäisevät terveyshaittoja.
Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi tilapäinen uintikielto tai suositus välttää uimista. Käytä tarvittaessa yhteiseurooppalaisia Uiminen kielletty ja Uiminen ei suositeltavaa -merkkejä.
2. Ilmoitus epidemiaepäilystä
Tee mahdollisimman pian ilmoitus epäillystä uimavesiepidemiasta elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden ilmoitusjärjestelmään eli RYMY-järjestelmään.
RYMY-järjestelmä (Ruokavirasto). Ilmoituksen avulla epäillyn uimavesiepidemian tiedot ovat mm. THL:n ja Lupa- ja valvontaviraston käytettävissä.
RYMY on tarkoitettu viranomaisten väliseen tiedonkulkuun. Yksityishenkilöt ja elinkeinonharjoittajat ottavat yhteyttä oman kunnan terveystarkastajaan. HUOM! Jos sähköinen ilmoittaminen RYMY-tietojärjestelmään ei toimi, ota yhteys THL:n epidemiaselvitystiimiin ryhmazoo(at)thl.fi tai tartuntatautilääkäriin, p. 029 524 8557. Virka-ajan ulkopuolella ota yhteys THL:n infektiopäivystäjään, sähköposti duty24(at)thl.fi.
3. Tarkastuskäynti
Tee tarkastuskäynti uimarannalle, jolloin voit havainnoida uimarannan olosuhteita ja arvioida aistinvaraisesti uimaveden yleistä laatua. Uimaveden mikrobiologisen laadun selvittäminen edellyttää aina näytteenottoa ja uimavesinäytteen tutkimista laboratoriossa.
Havainnoi syanobakteerien eli kansanomaisemmin sinilevien esiintymistä ja esiintymisen runsautta silmämääräisesti. Sinilevät voivat esiintyä vedessä vihreinä tai kellertävinä hippusina tai värjätä veden vihreäksi ja jopa muodostaa veden pinnalle paksuja leväkasaumia. Tuulet ja virtaukset voivat liikutella sinilevämassaa, joten sinilevän määrä vedessä voi vaihdella nopeasti jopa saman päivän aikana.
4. Uimavesitutkimukset
Seuraa uimaveden Escherichia coli -bakteerin ja suolistoperäisten enterokokkien määrää lisänäyttein. Näiden uimaveden laadun seurantaan käytettyjen indikaattoribakteerien määrät kuvaavat uimaveden suolistoperäistä saastumista. Mitä enemmän uimavedessä havaitaan indikaattoribakteereja, sitä enemmän uimavedessä voi olla myös muita suolistoperäisiä mikrobeja.
Hyödynnä oireilevilta henkilöiltä saatujen ulostenäytteiden tuloksia ja teetä uimavedestä tarvittaessa epidemian aiheuttajaksi epäillyn taudinaiheuttajan tutkimuksia.
Suomessa norovirukset ja kampylobakteerit ovat aiheuttaneet uimavesivälitteisiä epidemioita.
Vesiepidemioiden kannalta olennaisten mikrobien tyypitykset ja vertailu vedestä ja potilaista eristettyjen kantojen välillä toteutetaan THL:ssa bakteriologian, virologian ja vesimikrobiologian laboratorioiden yhteistyönä. THL vesimikrobiologian laboratorio vastaanottaa laboratorioiden vedestä eristämiä mikrobikantoja, genominäytteitä ja sekvenssejä Valviran ohjeen 1/2013 mukaisesti. Kantoja lähetettäessä pyydetään täyttämään saatelomake vedestä eristetyille mikrobikannoille,
5. Uimavesiprofiili
Hyödynnä uimavesiprofiiliin koottuja tietoja kyseisen uimaveden ominaisuuksista ja uimaveden laatua huonontavista tekijöistä.
Kaikille yleisille uimarannoille on laadittu uimavesiprofiili uimarannan omistajan ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen yhteistyönä. Myös syanobakteerien esiintymisen todennäköisyys on kuvattu uimavesiprofiilissa. Uimavesiprofiili on yleensä saatavilla kunnan verkkosivuilla.
Uimaveden saastumisen syitä ovat esimerkiksi
- Uimareiden ulosteen mikrobit
- Uimarannalle ajautunut jätevesivuoto
- Luonnon eläinten tai uimarannan läheisyydessä laiduntavan karjan ulosteet
- Taajama-alueiden hulevesien epäpuhtaudet
- Runsaiden sateiden ja tulvien maaperästä huuhtomat epäpuhtaudet
6. Epidemiologiset tutkimukset
Toteuta epidemian selvittämiseen liittyvät epidemiologiset tutkimukset tapauskohtaisesti. Epidemiologiset tutkimukset kulkevat epidemian selvityksen aikana osin samanaikaisesti eteenpäin muiden tutkimusten kanssa.
Epidemian alkuvaiheessa pyydä ulostenäytteet riittävän monelta, 3-5 oireilevalta henkilöltä virus- ja bakteeritutkimuksiin. Hyödynnä näiden tutkimusten tuloksia uimaveden laatua selvittävien vesimikrobiolgisten tutkimusten suunnittelussa.
7. Uimaveden saastumiseen liittyvät toimet
Selvitä syy uimaveden laadun heikentymiseen. Jos käytännössä on mahdollista, toteuta yhteistyössä uimarannan ylläpitäjän, muiden viranomaisten ja kyseisen uimaveden laatuun vaikuttavien toimijoiden kanssa toimenpiteet, jotka ehkäisevät uimaveden saastumista ja vastaavanlaisen epidemian uusiutumista.
8. Epidemian jälkeen
Epidemian päätyttyä, kun uimaveden laatu on palautunut indikaattoribakteerien tai muiden uimavedestä seurattujen muuttujien osalta turvalliselle tasolle, pura mahdolliset uimaveden käytön rajoitteet ja tiedota tilanteesta.
Laadi epidemiaa koskeva selvitysraportti ja tallenna se RYMY-järjestelmään viimeistään kolmen kuukauden kuluttua epidemian päättymisestä.
Päivitä tarvittaessa uimavesiprofiili epidemiaselvityksessä esiin tulleiden tietojen perusteella.
9. Ohjeistusta uimareille ja uimarannan ylläpitäjälle
Ohjeista uimareita toimimaan vastuullisesti uimavesiepidemioiden ehkäisemiseksi.
Uimareiden tulee
- välttää uimaveden nielemistä uimisen yhteydessä
- huolehtia omasta hygieniastaan ja käyttää uimaranta-alueen peseytymis- ja WC-tiloja
- vaihtaa pikkulasten vaipat muualla kuin uimavedessä esimerkiksi WC-tiloissa
- välttää uimista ripulin ja oksennustaudin aikana
- seurata uimarannan tiedotteita ja toimia viranomaisen antamien ohjeiden mukaan.
Uimavesivälitteisen epidemian ehkäisemiseksi ohjeista uimarannan ylläpitäjää
- pitämään peseytymis-, pukeutumis- ja WC-tilat siisteinä
- varaamaan tiloihin riittävästi käsisaippua ja käsipyyhkeitä, WC-paperia ja roska-astioita.
Jos uimavedessä on sinilevää, niin ohjeista uimareita seuraavasti:
- älä ui sinileväisessä vedessä äläkä täytä paljua sinileväisellä vedellä
- älä päästä lapsia tai lemmikkieläimiä rantaveteen leikkimään tai uimaan
- älä käytä sinileväistä uimavettä ihmisten tai eläinten juomavetenä edes keitettynä
- älä käytä sinileväistä uimavettä löyly-, pesu- tai tiskivetenä tai syötäväksi tarkoitettujen kasvien kasteluun
Yhteystiedot
Mikrobiologiayksikkö, vesimikrobiologian tiimi
vesimikrobiologia(at)thl.fi
(uimaveden laatu ja vesimikrobiologinen analytiikka)
Terveysuhkien torjunnan yksikkö
ryhmazoo(at)thl.fi
(epidemiologiset tutkimukset)