Digipelien sosiaalinen merkitys nuorille
Lapset ja nuoret sekä nuoremmat sukupolvet voivat pitää netissä ja digipeleissä käytettyä aikaa yhtä arvokkaana sosiaalisuuden muotona kuin reaalimaailmassa vietettyä aikaa. Pelaaminen on osa arkea ja yleinen sosiaalisen vuorovaikutuksen muoto, joka ei ole erillään muusta elämästä. Pelaamisen sosiaalisia suhteita ei välttämättä erotella muista ihmissuhteista, ja pelimaailmassa tapahtuva vuorovaikutus koetaan luonnollisena jatkeena kasvokkain tapaamiselle sekä muulle yhdessä tekemiselle.
Digipelien sosiaalisuus laajentaa lasten ja nuorten sosiaalista tilaa: se antaa mahdollisuuden olla kavereiden kanssa sekä pelissä että sen ulkopuolella sekä tutustua ihmisiin, joihin ei muuten tutustuisi. Pelimaailmassa kehittyvät sosiaaliset suhteet voivat olla pelaajalle todella tärkeitä. Pelaaminen on etenkin pojille tärkeä ystävyys- ja kaverisuhteiden rakentamisen ja ylläpitämisen tapa.
Pelit ovat tapa viettää aikaa ystävien kanssa ja tutustua uusiin ihmisiin. Yhdessä pelaavat lapset ja nuoret jakavat usein myös muita kiinnostuksen kohteita ja kehittävät yhteisöjä, jotka toimivat myös pelaamisen ulkopuolella. Pelejä voidaan myös pelata kaveriporukalla fyysisesti samassa tilassa, jolloin pelaaminen on tapa viettää aikaa yhdessä.
Pelaamiseen käytetty aika on tärkeää sosiaalisuuden kannalta. Monia pelejä pelataan myös yksinomaan pelimaailmaan sijoittuvissa ryhmissä, kuten esimerkiksi joukkueissa tai killoissa. Tällaisia peliryhmiä löytyy etenkin ammuskelu- ja verkkoroolipeleistä. Pelejä pelataan myös joukkueittain, jolloin pelin keskeyttäminen voi olla vaikeampaa joukkueessa muodostuvan sosiaalisen paineen takia. Joissakin peleissä keskeyttämisestä voi saada myös pelikieltoja.
Striimaus ja striimien katselu
Pelien ja pelaamisen ympärille on syntynyt erilaista oheistoimintaa ja monenlaisia pelikulttuureja. Keskusteluryhmät ja sosiaalisen median alustat, kuten Steam ja Discord, tarjoavat pelaamiseen liittyviä areenoita, joissa voi keskustella muiden kanssa peleistä ja pelaamisesta.
Osa pelaajista suoratoistaa eli striimaa omaa pelaamistaan muiden nähtäväksi. Striimien seuraaminen on paitsi ajanvietettä, myös tapa kehittyä pelaajana, sillä videoista saa tietoa pelitekniikoista. Kilpapelaaminen, pelaamisen striimaaminen ja striimien katselu on suositumpaa ajanvietettä pojilla kuin tytöillä. Nykyinen digitaalinen pelaaminen on jatkuvasti sosiaalisempaa uuden teknologian mahdollistaessa koko ajan uusia sosiaalisuuden muotoja.
Lue myös: Suomen e-urheilun eettinen ohjeisto (Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL, pdf 1,6 Mt)
Häirintä, syrjivä ja epäasiallinen käytös peleissä
Peleissä on samoja sosiaalisen elämän elementtejä kuin muuallakin. Näitä ovat ryhmähierarkiat, yhteisen kielen muodostuminen ja ryhmän yksittäisten jäsenten osaamisen korostuminen. Peleissä ja pelikulttuureissa on myös sisäänrakennettuja arvoja ja normeja, jotka vaikuttavat pelaajan toimintaan. Myös kiusaaminen ja muu epäasiallinen käytös voivat olla läsnä pelaamisessa.
Häirinnällä, vihapuheella ja häiritsevällä käytöksellä on useita toisiinsa kietoutuvia syitä ja suuri merkitys peliä pelaavalle lapselle tai nuorelle, vaikka ne eivät kohdistuisikaan suoraan häneen. Ne luovat ja ylläpitävät normeja siitä, millaisille ihmisille pelit ja niiden maailma kuuluvat sekä heikentävät turvallisuuden tunnetta niin peleissä kuin niiden ulkopuolellakin.
Miten puhun pelimaailman sosiaalisista suhteista nuorten kanssa?
Ole kiinnostunut, millaista vuorovaikutusta peleissä on:
Kysy nuorelta, millaisia pelejä hän pelaa ja millainen yhteisö niissä on. Kenen kanssa nuori pelaa? Millaista yhteistyötä hän tekee peleissä tai esim. pelifoorumeilla? Eri peleissä on erilaisia pelikulttuureja. Tuo esiin, että peleissä esiintyy samoja ryhmädynamiikkoja kuin muussakin vuorovaikutuksessa.
Kysy, onko nuori kohdannut tai havainnut peleissä kiusaamista, syrjintää tai häirintää. Auta nuorta erottamaan vakava epäasiallinen käytös (esim. uhkailu, vihapuhe) ja lievempi, tilannesidonnainen käytös (esim. taktinen ”suunsoitto” kilpapelaamisessa). Keskustelkaa siitä, miten pelikulttuuri vaikuttaa pelaajien käyttäytymiseen. Miten esimerkiksi epäonnistumiseen suhtaudutaan peleissä?
Ryhmässä nuoria voi rohkaista pohtimaan, mitä pelitilanteissa voi tapahtua, miltä ikävät tilanteet tuntuvat ja miten niitä voisi välttää tai miten niissä kannattaa käyttäytyä, sekä kenen puoleen voi kääntyä, jos tilanne jatkuu. Rohkaise nuoria muita kannustavaan vuorovaikutukseen myös pelimaailmassa.
Jos nuori kertoo epäasiallisesta käytöksestä tai häirinnästä peleissä
- Osoita arvostusta sille, että nuori on kertonut tilanteesta sinulle. Ole valmis keskustelemaan pelaamiseen liittyvistä tunteista ja tilanteista.
- Mitä pelissä tapahtui? Keitä siinä oli mukana?
- Tunnista ja nimeä epäasiallinen käytös. Tuo esiin, ettei minkäänlainen epäasiallinen käytös ole hyväksyttävää, vaikka se olisikin yleistä. Kaikkea ei tarvitse kestää, ylittyi epäasiallisen käytöksen raja tai ei.
- Tue nuorta tunteiden käsittelyssä ja ratkaisujen löytämisessä. Kysy, miltä tilanne tuntui ja mitä nuori toivoo tapahtuvan seuraavaksi. Vahvista nuoren tunne- ja empatiataitoja keskustelemalla kokemuksesta rauhassa. Mieti yhdessä, miten tilanteeseen voisi reagoida ja kenen puoleen voi kääntyä.
- Toimi tarvittaessa yhteistyössä muiden aikuisten kanssa. Kysy nuorelta, voisiko hän puhua asiasta myös kotona. Tarvittaessa ota yhteyttä opiskeluhuoltoryhmään, nuorisotyöhön tai muuhun asiantuntijaan. Jos ilmiö vaikuttaa laajemmalta, nosta asia esiin yhteisön tasolla sensitiivisesti.