Miksi rahapelaamisesta kannattaa puhua?
Rahapelaaminen on yleistä ja useimmille harmitonta, mutta osalle se voi aiheuttaa merkittäviä haittoja. Riskialtista tai ongelmaksi kehittynyttä rahapelaamista on usein vaikea tunnistaa, ellei asiaa oteta puheeksi.
Tilanteeseen voi liittyä häpeää, salaamista ja vaikeutta myöntää ongelman olemassaolo. Uskomus siitä, että pelaamalla voi korjata aiemmat tappiot, ylläpitää pelaamista ja johtaa haittojen lisääntymiseen.
Puheeksiotolla ja mini-interventiolla voidaan tukea henkilöä, jolla on riskialtista pelaamista. Puheeksiotto toimii hyvänä havahduttajana ja yhteisenä pohdinnan paikkana rahapelaamisen tasosta sekä antaa mahdollisuuden miettiä muutosta yhdessä ammattilaisen kanssa.
Miksi puheeksiotto kannattaa:
- Pelaamiseen liittyviä haittoja ei aina tunnisteta ajoissa.
- Monet hakevat apua vasta, kun haitat ovat jo vakavia.
- Varhainen puuttuminen ehkäisee monialaisten ongelmien kehittymistä.
- Rahapeliongelmat aiheuttavat kustannuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
- Rahapelaamisesta aiheutuvat haitat koskevat usein myös läheisiä.
- Puheeksiotto kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiseen neuvonnan ja ohjauksen tehtävään.
Ongelmallinen rahapelaaminen ja sen haitat
Ongelmallisen rahapelaamisen ja rahapeliriippuvuuden tunnusmerkkejä ovat pelaamisen hallinnan heikentyminen, pelaamisen merkityksen kasvu sekä pelaamisen muuttuminen ensisijaiseksi suhteessa muihin kiinnostuksen kohteisiin ja päivittäisiin toimintoihin. Pelaaminen jatkuu tai lisääntyy usein haitoista huolimatta.
Rahapeliongelmaan liittyvien haittojen tunnistaminen auttaa havaitsemaan myös riskialttiin pelaamisen. Haitat koskettavat myös pelaajan läheisiä.
Esimerkkejä rahapelaamiseen liittyvistä haitoista:
- taloudelliset haitat: velkaantuminen ja taloudellinen epävarmuus
- ihmissuhteisiin liittyvät haitat: ristiriidat, luottamuspula ja eristäytyminen
- tunne-elämän haitat: häpeä, syyllisyys, ahdistus ja masennusoireet
- terveydelliset haitat: univaikeudet, stressi ja muut riippuvuusongelmat
- työhön tai opiskeluun liittyvät haitat: poissaolot, heikentynyt keskittymiskyky ja työtehon lasku
- sosiaalisen elämän haitat: eristäytyminen, stigman pelko, rikollinen toiminta tai lähisuhdeväkivalta.
Riippuvuuden kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, alkaen perimästä ja tunne-elämän vaikeuksista (kuten ahdistuneisuus ja masennus) sekä päihteiden käytöstä. Myös tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten elämyshakuisuus, impulsiivisuus sekä matala stressin ja kuormittuneisuuden sietokyky, voivat altistaa riippuvuushäiriön kehittymiselle.
Lisäksi rahapeliriippuvuuden riskiä lisäävät pelien helppo saatavuus, niiden koukuttavat ominaisuudet sekä lähipiirissä esiintyvä pelaaminen. Myös yhteiskunnalliset asenteet pelaamista kohtaan sekä pelaamisen motiivit – useimmiten halu voittaa rahaa tai parantaa taloudellista tilannetta – voivat vahvistaa riippuvuuden syntyä ja ylläpitää sitä.
Milloin rahapelaaminen pitää ottaa puheeksi?
Rahapeliongelma voi olla monen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kohdattavan ongelman taustalla. Rahapeliongelmaan haetaan tyypillisesti huonosti apua tai sitä haetaan viiveellä. Apua haetaan usein muihin haasteisiin, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmien tai taloudellisten vaikeuksien vuoksi.
On tärkeää, että rahapelaaminen otetaan puheeksi rutiininomaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, myös määräaikaistarkastuksissa ja hyvinvointia kartoittavissa kyselyissä sekä sähköisissä lomakkeissa.
Rahapelaamisen voi ottaa puheeksi esimerkiksi kysyttäessä yleisestä voinnista ja mahdollisista haasteista elämässä, kuten ihmissuhteista, työssä jaksamisesta, mielenterveys- tai päihdeongelmista ja talousvaikeuksista.
Milloin tarvitaan mini-interventio?
Mini-interventio kannattaa tehdä aina, jos yhteenkin BBGS-seulan kysymykseen tulee kyllä-vastaus.
Jatka tilanteen kartoittamista yhdessä asiakkaan kanssa tarkemmin haittoja tunnistavalla PGSI-mittarilla. Keskustele asiakkaan kanssa PGSI-mittarin tuloksista ja hänen omista havainnoistaan kysymyksiin liittyen. Yhteinen keskustelu luo hyvän pohjan tukea asiakasta pohtimaan myös mahdollista muutosta pelaamisen suhteen.
Tarkemman kuvan tilanteesta saa, jos asiakas pitää päiväkirjaa pelaamisestaan viikon tai kahden ajan. Rohkaise asiakasta pitämään päiväkirjaa ja pohtimaan, minkälainen muutos toisi hänen elämäänsä myönteisiä seurauksia. Tue asiakasta motivoivan haastattelun työotteella pohtimaan, mitä rahapelaaminen antaa tai ottaa.
Tarjoa vaihtoehtoja muutokseen, esimerkiksi pelaamisen vähentämistä, tiettyjen pelien rajoittamista tai kokonaan lopettamista. Tue asiakasta asettamaan konkreettinen tavoite ja seuraamaan tavoitteen toteutumista arjessa.
Avaimia rahapeliongelman hallintaan -oma-apuopas tarjoaa tietoa ja käytännön työkaluja rahapelaamisen hallintaan ja vähentämiseen. Opas tukee omatoimisessa muutoksessa esimerkiksi lisäämällä ymmärrystä pelaamisen taustatekijöistä ja tarjoamalla konkreettisia keinoja hallinnan vahvistamiseen. Lisäksi se voi toimia ammattilaisille apuvälineenä asiakastyössä, esimerkiksi keskustelun ja muutostyön tukena.
Rahapelaaminen puheeksi: Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta -opas tarjoaa ammattilaisille tukea rahapelaamisen puheeksiottamiseen, ongelman tunnistamiseen ja mini-interventioon.
BBGS ja PGSI puheeksioton ja mini-intervention tukena
Kyllä-vastaus jo yhteenkin kysymykseen merkitsee, että henkilöllä saattaa olla rahapeliongelma.
Tällöin asiaa on aina selvitettävä tarkemmin esimerkiksi PGSI-mittarilla ja henkilön tuen ja hoidon tarve on arvioitava.
Pisteiden tulkinta
- 0 pistettä → Ei ongelmapelaamista
- 1–4 pistettä → Alhainen riski
- 5–7 pistettä → Kohtalainen riski
- 8 pistettä tai enemmän → Ongelmapelaaminen
Yhteystiedot
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7574
[email protected]
Tanja Airaksinen (LinkedIn)