Päihteiden käytön ja riippuvuuksien puheeksiotto ja mini-interventio – Huumeet ja lääkkeet

Erityistä huumeiden ja huumaavien lääkkeiden käytön puheeksiottamisessa

Puheeksioton onnistumisen edellytyksenä on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Huumeiden ja huumaavien lääkkeiden kohdalla tätä ei voi korostaa liikaa. Ammattilaisen välittömyys ja halu ymmärtää asiakkaan tilannetta auttavat tarvittavien taustatietojen keräämisessä. 

Terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten on hyvä tietää ja tunnistaa yleisimmät huumeet ja huumaavat lääkkeet ja niiden vaikutukset samoin kuin käytetyimpien aineiden yhteisvaikutuksiin liittyvät riskit.

Mitä on huumeiden ja huumaavien lääkkeiden ongelmallinen tai väärinkäyttö?

Huumeiden käytölle ei ole määritelty käytön määrään tai käyttötiheyteen liittyviä riskirajoja. Riskit liittyvät muun muassa käytettyjen aineiden laatuun ja vaikutuksiin, käyttötapoihin sekä käyttötilanteisiin. Huumeiden käyttö voi olla satunnaista kokeilua, toistuvaa käyttöä tai liittyä riippuvuuteen. 

Lääkkeiden väärinkäytöllä tarkoitetaan lääkkeiden käyttöä lääkärin ohjeen vastaisesti tai ilman lääkärin määräystä. 

Lääkärin ohjeen vastaisella käytöllä tarkoitetaan lääkkeiden käyttöä esimerkiksi suurempina annoksina, useammin, pidempiä aikoja tai eri tarkoitukseen kuin reseptissä on määrätty. 

Lääkkeiden väärinkäyttö ilman lääkärin määräystä tarkoittaa sitä, että henkilöllä itsellään ei ole reseptiä käyttämäänsä lääkkeeseen, vaan hän on saanut sen esimerkiksi läheiseltä tai ystävältä tai hankkinut muuta kautta.

Milloin huumeiden tai huumaavien lääkkeiden käyttö pitää ottaa puheeksi?

Huume- tai lääkeongelma voidaan tunnistaa muun ongelman tai sairauden hoidon tai sosiaalihuollon palveluiden yhteydessä. Monien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien taustalta voi löytyä päihdeongelmia. 

Huumausaineiden tai lääkkeiden käyttö tulee ottaa puheeksi erityisesti seuraavissa tilanteissa:

• asiakkaan tai potilaan elämänpiirissä on tapahtunut kuormittavia muutoksia
• opiskelu tai työmenestys on heikentynyt
• asiakkaalle tai potilaalle ilmaantuu mielenterveyden ongelmia
• tapaturman tai väkivallan aiheuttaman käynnin yhteydessä
• jos epäilet reseptilääkkeen ohjeiden vastaista käyttöä
• asiakkaalla on epäselviä infektioita, pistojälkiä kehossa tai todetaan hepatiitti.

Ikääntyneiden kohdalla on syytä huomioida, että kyse on usein tahattomasta lääkkeiden ja päihteiden sekakäytöstä tai reseptinvastaisesta käytöstä. Kipulääkkeeksi määrätyn opiaatin ja alkoholin yhteisvaikutukset voivat olla ikääntyneille erityisen haitallisia, mutta asiakas ei välttämättä tunne yhteisvaikutuksen riskejä.

Milloin tarvitaan mini-interventio?

Huumeiden kokeilun tai käytön yhteydessä on aina syytä tehdä mini-interventio. 

Varhainen puheeksiotto voi estää kokeilun tai epäsäännöllisen käytön muuttumisen säännölliseksi. Mini-interventio voi myös motivoida asiakasta lopettamaan käytön sekä ehkäistä ja lieventää säännöllisen käytön aiheuttamia terveys- ja hyvinvointihaittoja. 

Jos käyttöhistoria on lyhyt ja käyttö satunnaista, ihminen ei välttämättä vielä tunnista tai koe konkreettisia haittoja.

Eri huumeiden tai huumaavien lääkkeiden samanaikainen käyttö, yhteiskäyttö alkoholin kanssa tai lääkkeiden tahatonkin väärinkäyttö lisäävät päihdehaittoja ja niiden vakavuutta. Samalla myös yliannostusriski kasvaa. 

Yleisimmin väärinkäytettyjä lääkkeitä ovat rauhoittavat ja unilääkkeet (esimerkiksi bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset valmisteet), kipulääkkeet (esimerkiksi opioidit) sekä tarkkaavaisuushäiriöiden hoitoon käytettävät stimulantit.

Joskus reseptilääkkeiden käyttö voi poiketa ohjeista tahattomasti. Tilanne on tärkeää tunnistaa varhain, jotta se ei pahene eikä hoidon vaikuttavuus vaarannu.

Kartoitusvälineet apuna tuen ja ohjauksen mitoittamisessa

Kannabikseen käytön tarkemmassa seulonnassa kannattaa käyttää strukturoituja kartoitusvälineitä CAST ja CUDIT-R. DUDIT (Drug Use Disorders Identification Test) puolestaan mittaa huumeiden riskikäyttöä ja ongelmallista käyttöä.

Huumeiden käyttöä tarkasteleva testi (DUDIT)

Mini-interventio käytännössä

• Osoita avointa kiinnostusta, älä tuomitse asiakasta tai hänen toimintaansa.
• Tutkikaa yhdessä mittarin tulosta. Anna palautetta käytöstä suhteuttamalla palautteen sisältö asiakkaan kokonaistilanteeseen. Huomioi palautteessa asiakkaan terveys, psyykkinen vointi, mahdolliset univaikeudet, sosiaalinen tilanne ja muut keskeiset asiat.
• Kysy, mitä asiakas itse ajattelee tilanteestaan ja omasta käytöstään. Selvitä, minkälaisia ajatuksia ja kokemuksia hänellä on lopettamisesta. Pohtikaa käyttöön ja lopettamiseen liittyviä hyötyjä ja haittoja.
• Muista, että asiakkaalla on oikeus olla lopettamatta käyttöä sekä kieltäytyä keskustelusta.
• Vaikka asiakas osoittaisi vastarintaa, sinun kannattaa aina kysyä. Muista kuunnella, mitä asiakas kertoo.
• Tue asiakasta päätöksessä vähentää tai lopettaa käyttö. Asettakaa yhdessä konkreettinen, asiakkaalle sopiva tavoite. Tarjoa konkreettisia keinoja tavoitteeseen pääsemisen tueksi. Hyödynnä olemassa olevia oppaita, oma-apumateriaalia tai palveluunne räätälöityä materiaalia.
• Sovi jatkokäynnistä tai ohjaa asiakas tarvittaessa hoitoon. Jos asiakas tarvitsee muita palveluita, varmista, että hän saa ajan tai kontaktin palveluun.