Pakkoavioliittoon puuttuminen

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä ohje on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisille sekä muille ammattilaisille, jotka tekevät asiakastyötä. Ohje sisältää suosituksia toimintatavoiksi. Se auttaa sinua pakkoavioliiton tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja tilanteeseen puuttumisessa.

Mitä pakkoavioliitto tarkoittaa? 

Pakkoavioliitto tarkoittaa avioliittoa tai sen kaltaista suhdetta, joka on solmittu vastoin toisen tai molempien osapuolten suostumusta tai josta irtautuminen estetään.

Pakkoavioliitto tulee erottaa järjestetystä avioliitosta, jonka molemmat osapuolet ovat vapaaehtoisesti solmineet. Sen taustalla on usein epätasa-arvoinen ja patriarkaalinen arvomaailma, sosiaalista syrjäytymistä tai köyhyyttä. Pakkoavioliiton uhrit altistuvat usein erimuotoiselle väkivallalle ja hyväksikäytölle työssä.

Suomen rikoslaki velvoittaa jokaisen, joka saa tietoonsa valmisteilla olevan vakavan rikoksen, rangaistuksen uhalla ilmoittamaan siitä poliisille. Avioliittoon pakottaminen voi olla tällainen rikos. 

Avioliittoon pakottaminen on Suomen rikoslain perusteella rangaistavaa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena.  

Pakottamalla solmittu avioliitto voidaan purkaa kumoamalla. Avioliiton kumoamisen oikeudelliset vaikutukset ovat muutoin samat kuin avioerossa, mutta siviilisääty palautuu siihen, joka aviopuolisolla oli ennen avioliittoa. Avioliitosta syntyneillä lapsilla on kumoamisen jälkeen oikeus perintöön ja elatusapuun. Uskonnollisesta liitosta irtautuminen ei välttämättä tapahdu laillisen avioeron kautta vaan yhteisön sisäisten käytäntöjen mukaisesti.  

Pakkoavioliitossa voi olla kyse myös lapsiavioliitosta, jossa ainakin toinen puoliso on alle 18-vuotias. Avioliitto voidaan katsoa laillisesti mitättömäksi, jos toinen osapuoli on selvästi alaikäinen ja puolisoiden välillä on merkittävä ikäero. 

Tunnista pakkoavioliiton merkit 

Pakkoavioliiton uhriksi voi joutua kuka vain sukupuolesta, etnisestä taustasta, iästä tai koulutuksesta riippumatta. Lähisuhdeväkivallan tunnusmerkit saattavat viitata pakkoavioliittoon, mutta on tärkeää pyrkiä hahmottamaan asiakkaan kokonaistilannetta yksittäisten merkkien sijaan.  

Pakkoavioliitto voi aiheuttaa esimerkiksi: 

  • erilaisia mielenterveyden ongelmia, kuten ahdistusta, masennusta, unihäiriöitä, muistamattomuutta, traumaperäistä stressihäiriötä, itsetuhoisuutta 
  • fyysisiä ongelmia, kuten kroonisten sairauksien pahenemista, kipuja, ruhjeita ja vammoja 
  • seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä haittoja, seksitauteja 
  • taloudellista riippuvuutta, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien puutetta 
  • sosiaalisista suhteista eristämistä, perheen menettämistä 
  • häpeää, syyllisyyttä, elämänodotusten kapenemista. 

Pakkoavioliiton uhrille on tavanomaista, että hänellä on aina saattaja mukanaan vastaanotolla tai muualla asioidessaan ja tapaamisaikoja perutaan tai niille ei saavuta.  Vaikka asiakas olisi ollut Suomessa pitkään, hän ei välttämättä osaa lainkaan suomea tai ruotsia eikä tunne Suomen palvelujärjestelmää.

Ota puheeksi

Pakkoavioliiton uhrin avun hakeminen voi olla hyvin hankalaa. Uhriin voi kohdistua uhkailua, painostusta ja pakottavaa kontrollia, eikä hänellä ole pääsyä internetiin, puhelimelle tai auttaviin palveluihin. Uhrin tietoisuus omista oikeuksistaan ja palveluista Suomessa voi myös olla puutteellista. Häntä voi huolettaa omien vanhempien saattaminen rikosvastuuseen ja pelko maasta poistamisesta tai lastensa huoltajuuden menettämisestä.

Asian puheeksi otto vaatii riittävää luottamusta ja aikaa.

  • Järjestä tapaamisessa kahdenkeskinen aika asiakkaan kanssa ilman saattajan läsnäoloa.
  • Käytä aina tarvittaessa tulkkia, joka on laillistettu eikä asiakkaan lähiyhteisöstä.
  • Huomioi asiakkaan toive tulkin sukupuolesta.

Avoimilla kysymyksillä voi kannustaa asiakasta kertomaan omin sanoin asioistaan. Voit selvittää tilannetta asiakkaan kanssa esimerkiksi kysymällä:

  • Päätätkö omaa elämääsi koskevista asioista? Millaisista? Jos et, niin kuka päättää puolestasi?
  • Käytkö töissä tai opiskeletko jotain?
  • Miten vietät vapaa-aikaa?
  • Liikutko itseksesi kodin ulkopuolella?
  • Käytätkö nettiä tai puhelinta vapaasti?
  • Voitko itse päättää, haluatko mennä naimisiin ja kenen kanssa?
  • Tunnetko olosi turvalliseksi?

Huolehdi turvallisuudesta ja ohjaa palveluihin

  • Turvallisuus ensin: Laadi asiakkaan kanssa turvasuunnitelma ja varmista yksityisyys.
    Lomakkeet ja työkalut
  • Anna selkeää tietoa: Kerro asiakkaan oikeuksista ja palveluista (turvakodit, Nollalinja, kriisiapu, sosiaali- ja terveydenhuolto, järjestöt) ja perustele toimet ymmärrettävästi.
  • Huomioi trauma: Työskentele sensitiivisesti ja tarvittaessa konsultoi muita ammattilaisia.
  • Oikeudelliset keinot: Kerro turva- ja lähestymiskiellosta, MARAK-työskentelystä ja Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä (ohjaus järjestelmään vain asiakkaan suostumuksella)
    Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä (Ihmiskauppa.fi)
  • Ilmoitukset: Tee rikosilmoitus tai ohjaa asiakas tekemään se. Tee tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. Konsultoi tarvittaessa poliisia, lastensuojelua tai Rikosuhripäivystystä. Huomioi, että väkivallan riski voi kärjistyä ilmoituksen myötä.
    Lastensuojeluilmoitus
    Rikosuhripäivystys (Riku.fi)
  • Tietosuoja: Kirjaa huolellisesti asiakas- tai potilastietojärjestelmään, viivästä kertomus tarvittaessa; huomioi, ettei läheinen pääse tietoihin.
  • Ero ja avioliiton kumoaminen: Kerro prosessista, mutta huomioi väkivallan riskin mahdollinen kasvu.
  • Yhteistyö: Jaa huolesi ja tee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Konsultoi tarvittaessa toista ammattilaista, poliisia, lastensuojelua ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää.

Yhteystiedot

Mimmi Koukkula

erityisasiantuntija
[email protected]

Seija Parekh

asiantuntija
[email protected]