Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisille sekä muille ammattilaisille, jotka kohtaavat kunniaan liittyvän väkivallan osapuolia työssään.
Ohje sisältää suosituksia toimintatavoiksi. Se auttaa sinua tunnistamaan ilmiön, ottamaan sen puheeksi ja puuttumaan tilanteeseen.
Mitä kunniaan liittyvä väkivalta on?
Kunniaan liittyvä väkivalta on kunnian säilyttämiseksi tai sen palauttamiseksi tehtyä yhteisöllistä väkivaltaa. Kunniaan liittyvässä väkivallassa perhe, suku tai muu yhteisö kontrolloi yksilöä väkivaltaisesti syyttäen normien vastaisesta käytöksestä tai koetun kunnian loukkaamisesta.
Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy eri kulttuureissa eri puolilla maailmaa. Sen taustalla on yhteisöllinen, usein epätasa-arvoinen ja miesvaltainen arvomaailma, jossa yhteisön etu on tärkeämpi kuin yksilön oikeudet.
Kunniaan liittyvä väkivalta kohdistuu useimmiten
- tyttöihin ja naisiin,
- seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin,
- uskontokunnista ja avioliitoista eroon pyrkiviin
- nuoriin.
Myös poikiin ja miehiin voi kohdistua kunniaan liittyvää väkivaltaa, erityisesti tilanteissa, joissa heitä painostetaan käyttämään väkivaltaa tai he kuuluvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön.
Tunnista kunniaan liittyvän väkivallan merkit
Kunniaan liittyvä väkivalta ilmenee usein sukupuolistuneena lähisuhdeväkivaltana. Tyypillisesti kunniaan liittyvä väkivalta on henkistä väkivaltaa ja pakottavaa kontrollia.
Kunniaan liittyvä väkivalta voi ilmetä esimerkiksi:
- painostamisena, uhkailuna, pakottamisena, rajoittamisena, eristämisenä ja vainoamisena
- eriasteisena fyysisenä, seksuaalisena, digitaalisena tai taloudellisena väkivaltana
- avioliittoon pakottamisena tai eron estämisenä
- tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisena
- pakotettuna itsemurhana tai murhana.
Käytännössä kunniaan liittyvä väkivalta voi ilmetä esimerkiksi:
- kodin ulkopuolella liikkumisen rajoittamisena, harrastuksissa käymisen ja ystävien tapaamisten rajoittamisena
- tiukkana puhelimen ja internetin käytön valvomisena
- toiseen maahan lähettämisellä pelottelulla
- opiskelun tai työskentelyn kieltämisenä.
- lapsen tai nuoren lähettämisenä ulkomaille vastoin omaa tahtoaan kasvatusmielessä.
Kunniaan liittyvä väkivalta voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä merkkejä, kuten toistuvia vammoja tai ruhjeita, joiden aiheuttajasta ei ole selvyyttä, kroonisia kipuja, psykosomaattista oireilua, epäselviä vaivoja, infektioita, univaikeuksia, muistihäiriöitä, keskittymisen haasteita, ahdistusta ja masennusta. Kunniaan liittyvää väkivaltaa kokevalla saattaa olla aina saattaja mukana ammattilaisen tapaamisella, tapaamisia perutaan tai ei saavuta varatulle vastaanotolle.
Tekijöitä voi olla useita ja heidän välillään saattaa esiintyä keskinäistä painostusta. Osa tekijöistä voi myös asua muualla kuin Suomessa. Kunniaan liittyvä väkivalta on useammin tapahtumasarja kuin yksittäinen teko.
Kunniaan liittyvän väkivallan uhri on erittäin haavoittuvassa asemassa. Yhteisöstä ja omasta perheestä erkaantuminen voi merkitä koko lähipiirin menettämistä. Uhrilla voi olla korkea kynnys ilmoittaa kokemastaan väkivallasta eikä hän aina edes tunnista kokemaansa väkivallaksi.
Ota puheeksi
Ammattilaisen tehtävä on puuttua väkivaltaan. Väkivaltaan on tärkeää puuttua varhaisessa vaiheessa, koska se usein raaistuu ajan kuluessa. Älä kuitenkaan oleta väkivallan liittyvän kunniaan vain asiakkaan kulttuuritaustan perusteella, vaan selvitä mistä on kyse. Ota aina asiakkaan huoli vakavasti, sillä kunniaan liittyvän väkivallan tilanteet voivat kärjistyä nopeasti.
Työskentele traumatietoisesti ja kulttuurisensitiivisesti.
Kartoita kunniaan liittyvän väkivallan kokemuksia seuraavasti:
- Selvitä etukäteen miten omassa kunnassasi tai alueellasi toimitaan väkivaltatilanteissa.
- Järjestä tapaamisessa kahdenkeskinen aika asiakkaan kanssa ilman saattajan läsnäoloa.
- Kun tarvitset tulkkia, käytä ainoastaan laillistettua tulkkia, joka ei ole asiakkaan sukulainen. Huomioi asiakkaan toive tulkin sukupuolesta.
- Pyri luomaan luottamuksellinen ja arvostava suhde ja kysy väkivallasta kahden kesken.
- Kysy avoimia kysymyksiä, jotta asiakas voi kertoa itsenäisesti tapahtumista.
- Kirjaa ja dokumentoi kertomus tarkkaan. Viivästä tekemäsi potilas- tai asiakirjamerkinnät.
- Riskinarvioinnin ja dokumentoinnin tueksi voit käyttää yli 18-vuotiaan kanssa alla lueteltuja lomakkeita ja työkaluja.
Esimerkkejä avoimista kysymyksistä:
- Voitko olla oma itsesi ja elää haluamaasi elämää? Jos et, niin millaisia esteitä kohtaat?
- Onko perheessäsi sinua ja sisaruksiasi koskevia sääntöjä? Mitä niiden rikkomisesta seuraa?
- Saatko käyttää internetiä/ viettää aikaa kodin ulkopuolella/ käydä harrastuksissa/ valita ystäväsi kuten muut ikäisesi?
- Tunnetko olosi turvalliseksi?
- Oletko huolissasi tai pelottaako sinua? Mikä?
Lomakkeita ja työkaluja:
- Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake
- Vakavan parisuhdeväkivallan riskiarvio (MARAK)
- Henkilökohtainen turvasuunnitelma
- Häirinnän ja vainon riskiarvio
- Pahoinpitely- ja kehokarttalomake (PAKE)
- RATTI-tukityökalu radikalisoitumiseen liittyvän tuen tarpeen arviointiin
Tarjoa tukea, ohjaa palveluihin ja tee tarvittaessa ilmoitus
- Huolehdi asiakkaan turvallisuudesta, anna riittävästi tietoa ja perustele toiminta asiakkaalle helposti ymmärrettävällä tavalla.
- Tee turvasuunnitelma. Anna asiakkaalle tietoa väkivallan uhreille tarkoitetuista palveluista, kuten Nollalinjasta ja turvakodeista sekä järjestöistä.
Nollalinja (Nollalinja.fi)
Turvakodit (Nollalinja.fi) - Tee lastensuojeluilmoitus alle 18-vuotiaasta.
Tietoa lastensuojeluilmoituksen tekemisestä - Tee ilmoitus poliisille, jos alaikäiseen on kohdistunut väkivaltaa tai asiakas on väkivallan vaarassa. Auta täysi-ikäistä asiakasta tekemään rikosilmoitus tai tee se itse, jos kyseessä on vakava väkivalta. Poliisia voi aina konsultoida asiasta kertomatta asiakkaan henkilöllisyyttä.
Ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta väkivallasta: ilmoituksen tekeminen poliisille - Jos epäilet lapsen tai nuoren edun vastaista ulkomaanmatkaa, ilmoita asiasta lastensuojeluun ja poliisin ennalta ehkäisevään Ankkuritoimintaan.
Ankkuritoiminnan yhteystiedot (Ankkuritoiminta.fi) - Kiireellisessä tapauksessa ilmoita poliisille (112), joka voi estää rajaviranomaisen kanssa maasta poistumisen. Lapsen jäädessä pidemmäksi aikaa pois koulusta ilman selitystä, tee lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus poliisille katoamisesta.
- Ohjaa asiakas alueesi MARAK-työryhmään.
MARAK-työryhmistä: Moniammatillinen riskinarviointi (MARAK) - Sovi aina jatkotapaaminen asiakkaan kanssa, jolloin voit palata asiaan ja seurata miten asia etenee. Myös tilanteissa, joissa jää epäily tai aavistus tapahtumista, voit palata uudelleen asiaan.
Muista oikeutesi ja velvollisuutesi ilmoittaa väkivallan uhasta poliisille. Voit myös tarvittaessa konsultoida poliisia jatkotoimenpiteistä ilman yksilöityjen henkilötietojen antamista.
Akuuteissa tilanteissa soita aina 112.
Kunniaan liittyvän väkivallan tekijä
Muista, että myös kunniaan liittyvän väkivallan tekijä voi olla asiakkaasi. Tekijä voi olla esimerkiksi uhrin entinen puoliso tai sukulainen, kuten uhrin äiti tai sisarus. Tekijöiden kohdalla huomioi erityisesti:
- Kohtaa asiakas ystävällisesti ja kunnioittavasti, ja osoita olevasi kiinnostunut auttamaan häntä hänen tilanteessaan.
- Kartoita asiakkaan yksilöllinen tilanne ja mahdolliset tuentarpeet. Yhteisöön liittyvien seikkojen lisäksi asiakkaan yksilölliset tekijät, kuten psykososiaaliset haasteet, voivat vaikuttaa väkivallan riskin muodostumiseen. Laadi asiakkaan kanssa tarpeen mukaan palveluihin liittyvä kokonaissuunnitelma, huomioiden moniammatillinen yhteistyö.
- Huomioi, että asiakkaasi ei välttämättä ole ainoa kokonaisuuteen liittyvä väkivallan tekijä. Hän saattaa esimerkiksi painostaa muita kunniaan liittyvään väkivaltaan, tai olla itse painostuksen kohteena.
- Ohjaa asiakas käsittelemään omia toimintamallejaan ja niiden vaikutuksia sopivan ammattilaisen kanssa. Hyödynnä tarpeen mukaan ohjaukseen liittyvässä keskustelussa esimerkiksi motivoivan haastattelun menetelmiä.
Motivoiva haastattelu - Kerro tarvittaessa asiakkaalle Suomen rikoslainsäädännöstä ja peilaa hänen toimintaansa suhteessa siihen.
- Hoida siirto saattaen vaihto -periaatteella, mikäli mahdollista, jos asiakas siirtyy toiselle ammattilaiselle (esimerkiksi yhteisesti järjestetty tapaaminen sinun, uuden työntekijän ja asiakkaan kanssa).
- Kiinnitä huomiota mahdolliseen väkivallan jatkumiseen. Esimerkiksi, onko asiakkaan puhe uhria kohtaan uhkaavaa tai viittaako asiakkaan kertoma siihen, että hän suunnittelee väkivaltaa tai esimerkiksi uhrin edunvastaista ulkomaanmatkaa.
- Kerro asiakkaalle tietojen käsittelystä, vaitiolovelvollisuudesta ja lakisääteisistä ilmoitusvelvollisuuksista.
THL:n rooli
THL on kansallinen asiantuntija väkivallan ehkäisyssä. Tuemme hyvinvointialueita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista muun muassa tuottamalla ohjeita, suosituksia, työkaluja ja verkkokouluja. Lisäksi kehitämme väkivallan ehkäisyn rakenteita ja koordinoimme alan yhteistyötä.
Yhteystiedot
erityisasiantuntija
[email protected]
asiantuntija
[email protected]