Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomiseen (FGM) puuttuminen

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämän ohje tarjoaa tietoa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisperinteestä sekä ohjeita ehkäisevään käytännön työhön. Ohje on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisille sekä muille ammattilaisille, jotka kohtaavat ilmiön työssään. Ohje sisältää suosituksia toimintatavoiksi.

Mitä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on?

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisella eli ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia ilman lääketieteellistä syytä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy ulkoisten sukuelinten poistaminen tai vahingoittaminen jollain muulla tavalla. Silpomisesta käytetään myös termiä FGM. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista "female genital mutilation". 

Silpominen on rikos

Silpominen rikkoo useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut. Tytön tai naisen sukuelinten silpominen ja sen valmistelu ovat rangaistavia Suomen rikoslain perusteella:  

Rikoslain mukaan silpomisesta voi saada 1–10 vuotta vankeutta. Lisäksi silpomisen valmistelusta voidaan tuomita neljästä kuukaudesta viiteen vuoteen vankeutta. 
(Rikoslain 21 luvun 6 b § ja 6 c §)

  • Myös yllyttäminen, pakottaminen ja avun anto, kuten lapsen lähettäminen toiseen maahan silvottavaksi, ovat rikoksia.  
  • Silpomista koskeva syyteoikeuden vanhenemisaika on 20 vuotta. Jos alaikäinen tyttö on läpikäynyt silpomisen, alkaa vanhenemisaika kulua siitä, kun hän täyttää 18 vuotta.  
  • Jos Suomen kansalainen tai häneen rinnastuva henkilö kuten Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen syyllistyy ulkomailla tytön tai naisen sukuelinten silpomiseen, teko on rangaistava rikos, vaikka se ei olisi sitä kyseisen maan lainsäädännön mukaan.  

Rikoslaki 21 luku: Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset (Finlex)

Silpomisen uhka voi olla peruste kansainväliselle suojelulle ja kaikilta turvapaikanhakijoilta tulee kysyä silpomisesta alkuterveystarkastuksessa.
Kuinka kysyä silpomisesta alkuterveystarkastuksessa (Youtube)

Silpomisepäilyt

Jos epäilet, että tyttö on läpikäynyt silpomisen Suomessa eläessään tai että silpomista valmistellaan, tee siitä ilmoitus lastensuojeluun ja poliisille.

Silpomisepäilyyn pätevät samanlaiset ohjeet kuin muuhunkin väkivallasta ilmoittamiseen. Jos et ole varma, täyttääkö silpominen ilmoitusvelvollisuuden kriteerit lapsen tilanteessa, konsultoi poliisia, lastensuojelua tai oikeuspsykologisia osaamiskeskuksia.

Joissakin tilanteissa lastensuojeluviranomaisten ja poliisin mukaan tuleminen voi synnyttää maasta poistumisen riskin ennen kuin lapselle ehditään järjestää apua. Sen vuoksi lastensuojelun ja poliisin on tärkeä päästä selvittämään tilannetta ennen kuin huoltajat saavat tiedon tehdystä ilmoituksesta. Rajaviranomainen voi tarvittaessa estää maasta poistumisen.

Kun epäillään rikosta, poliisi tai lastensuojelu tapaa ensin lapsen ja sen jälkeen kaikki huoltajat erikseen. Huoltajat tavataan vasta kun on varmistettu, että asiasta voi kertoa heille. Huoltajien tapaaminen erikseen edesauttaa perheenjäseniä puhumaan vapaammin asioista, joita he mahdollisesti salailevat toisiltaan. Uhka tulee kartoittaa kaikkien perheen lasten osalta. 

Epäselvissä tilanteissa on aiheellista konsultoida lastensuojelua tai poliisia. Esimerkiksi kun:  

  • silpominen on todennäköisesti tehty ulkomailla jo ennen Suomeen saapumista 
  • perheessä on jo silpomisen läpikäynyttä tyttöä nuorempi sisko.

Ilmoittaminen tytön sukuelinten silpomisesta

Ohje terveydenhuollon ja poliisin väliseen tiedonvaihtoon (Julkari)

Silpomisen puheeksi otto

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on arkaluonteinen aihe, jonka puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta. Se kannattaa kuitenkin tehdä mahdollisimman varhain. Puheeksi otto on tehokkainta ehkäisevää työtä.

On hyvä muistaa, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on omassa kulttuuriympäristössään normaali ja arvostettu käytäntö. Uudessa ympäristössä silpomisen läpikäyneet tytöt ja naiset voivat tuntea itsensä erilaisiksi, minkä vuoksi he saattavat jännittää ammattilaisen kohtaamista.

Miten ottaa silpominen puheeksi?

Ota tyttöjen sukuelinten silpominen puheeksi esimerkiksi ennen pitkiä lomia, jolloin perheet saattavat matkustaa ulkomaille entisiin kotimaihinsa. Muistuta perhettä siitä, että sukulaiset ja tuttavat voivat ehdottaa tytön sukuelinten silpomista. Jos matkan jälkeen herää epäily tytölle tehdystä silpomisesta, selvitä asia. 

Kun keskustelet asiakkaan kanssa, on parasta käyttää termiä ympärileikkaus tai sitä termiä, jota asiakas käyttää.  

Puheeksi ottoa helpottaa esimerkiksi: 

  • asia on listattuna asiakkaalta kysyttävissä esitiedoissa  
  • sen kertominen, että seuraavaksi keskustellaan intiimeistä ja sensitiivisistä asioista 
  • valmiit lauseet ammattilaisen käyttöön asian selvittämiseksi 
  • sen kertominen, että ammattilaisella on velvollisuus kysyä asiasta 
  • keskustelun avaaminen kulttuurin tai suvun perinteiden kautta. 

Voit kysyä asiakkaalta esimerkiksi: 

  • Mistä maasta olet lähtöisin? Mistä maasta sukusi on lähtöisin? 
  • Tiedätkö mitä ympärileikkaus tarkoittaa? 
  • Kartan mukaan lähtömaassasi tyttöjen ympärileikkaus on yleistä. Miten sinun suvussasi/perheessäsi suhtaudutaan asiaan?  
  • Onko äitisi tai sisaresi ympärileikattu? Entä sinut? 
  • Miten aiot itse toimia tyttäresi kohdalla? 

Ehkäisevässä työssä on oleellista tuntea silpomisperinne ja sen ehkäisy osana väkivallan torjuntaa. Ammattilaisena tehtäväsi on ottaa aihe puheeksi luottamuksellisesti ja kulttuurisensitiivisesti äitiys- ja lastenneuvolakäynneillä tai koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa erityisesti kun keskustelet murrosiän muutoksista. Ota asia lasten ja nuorten kanssa puheeksi ikätasoisesti. 

Kerro terveyshaitoista, tarjoa tukea, selvitä vanhempien asenteita, kerro silpomisen olevan laitonta ja tarvittaessa tee lastensuojelu- ja poliisi-ilmoitus. Dokumentoi kaikki käydyt keskustelut. Epäselvissä tilanteissa konsultoi viranomaisia ja aseta lapsen turvallisuus aina etusijalle.

Varhaiskasvatus toimii yhteistyössä neuvolan ja lastensuojelun kanssa, ja varhaiskasvatuksen esihenkilöiden on huolehdittava henkilöstön osaamisesta myös tämän aihepiirin osalta. Ota silpominen puheeksi vanhempien kanssa esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelussa ja ennen pidempiä lomamatkoja silpomisperinnettä harjoittaviin maihin. Kaikki lapset ovat oikeutettuja fyysiseen koskemattomuuteen ja terveyteen.

Materiaaleja kohtaamisesta ja puheeksiotosta

Esitteet

Yhteystiedot

Mimmi Koukkula

erityisasiantuntija
[email protected]

Seija Parekh

asiantuntija
[email protected]