Lastensuojelu ja lapsen vieminen taistelualueelle

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu erityisesti kaikille lasten kanssa työskenteleville, kun epäilee, että lasta ollaan viemässä kriisi- tai taistelualueelle, tai on palannut sieltä. Ohje on tarkoitettu myös lastensuojelun työntekijöille hyvinvointialueella.

Ohje perustuu juridiselta osalta voimassa olevaan lainsäädäntöön. Suositusten osalta tieto pohjautuu asiantuntijatietoon.

Milloin lapsi voi olla vaarassa?

Taistelualueelle lähtijä voi olla itse alaikäinen tai hän saattaa ottaa mukaan alaikäisiä perheenjäseniä. Alaikäisiä eli alle 18-vuotiaita koskevat lastensuojelulain säännökset, joita on noudatettava myös tilanteissa, joissa

• epäillään lapsen viemistä tai lähtemistä taistelualueelle,
• ollaan viemässä taistelualueelle tai
• lapsi on jo viety tai lähtenyt itse taistelualueelle.

Lastensuojelulaki koskee kaikkia Suomessa asuvia ja oleskelevia lapsia kansalaisuudesta riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan jokainen alle 18-vuotias on lapsi, jolla on samat oikeudet riippumatta hänen tai hänen vanhempiensa rodusta, etnisestä taustasta, uskonnosta tai mielipiteistä. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.

Lapsen ja hänen vanhempiensa liikkumisen vapaus tai oikeus vakaumukseen väistyy, jos lapsi niiden vuoksi joutuisi olosuhteisiin, jotka vaarantavat hänen henkensä, terveytensä tai kehityksensä.

Taistelualueella ja sotatilassa olevalla alueella tarkoitetaan paikkoja, joissa on käynnissä valtion sisäinen tai toisen valtion kanssa käytävä aseellinen konflikti. Sen vuoksi niihin matkustettaessa on suuri riski siitä, että siviilihenkilön henki tai terveys on vaarassa tai vaarantuu.

Alueen vaarallisuuden arviointi

Alueen vaarallisuutta arvioitaessa voidaan nojautua ulkoministeriön julkaisemiin matkustustiedotteisiin. Lisäksi Suomen ulkomaanedustustot kyseisillä alueilla tai niiden lähialueilla antavat pyydettäessä tietoa viranomaisille alueen vaarallisuudesta. Matkustustiedotteet ja edustustojen yhteystiedot ovat saatavilla ulkoministeriön verkkosivuilla.
Kriisitilanteeseen varautuminen ulkomailla (Ulkoministeriö)

Vaaralliset alueet saattava olla pieniä alueita maassa, ja yleisesti turvallisena pidettyjen maiden sisällä saattaa olla vaarallisia taistelualueita. Ulkoministeriön matkustustiedotteiden tukena tulisi käyttää Maahanmuuttoviraston maatietopalvelua. Maatietopalvelu tuottaa tietoa siitä, mitkä osat mistäkin maista ovat turvallisia ja mitkä eivät, sekä siitä, mitkä ovat turvallisuusuhkat konkreettisesti. Maatietopalvelulla on verkkotietokanta ja raportteja, joita voi käyttää. Maatietopalvelu antaa lisäksi henkilökohtaista neuvontaa viranomaisille.
Maatietopalvelu (Maahanmuuttovirasto)

Tunnistaminen ja epäilyn herääminen

Aikomus lapsen maasta viemisestä tai omatoimisesta matkustamisesta taistelualueelle voi liittyä alueella oleskelevan vanhemman tapaamiseen tai muihin perhesyihin, koettuun humanitaariseen velvoitteeseen toimia alueella tai muuhun velvollisuuteen. Matkustaminen voi liittyä myös väkivaltaiseen ääriajatteluun, jonka perusteella lähtijä kokee olevansa velvollinen toimimaan konfliktissa paikan päällä.

Lapsen etua arvioitaessa merkityksellistä on se, millaisiin olosuhteisiin hän joutuisi eikä niinkään se, miksi hän on matkustamassa tai häntä ollaan viemässä. Turvallisuustilanne ja muut olosuhteet saman valtion eri osissa tai suuremman alueen sisälläkin saattavat vaihdella. Tämän takia arviossa on otettava huomioon paikka, minne lapsi on matkustamassa, mutta lisäksi myös matkareitti ja sen mahdollinen vaarallisuus.

Arvioitaessa matkan vaarallisuutta lapselle merkitystä on myös matkan kestolla ja sillä, lähteekö huoltaja tai muu aikuinen lapsen mukaan, tai onko joku aikuinen vastaanottamassa lasta.

Matkustamista taistelualueelle saattaa edeltää:

• Lapsen puheesta ilmenee, että hän tai hänen perheensä on matkustamassa taistelualueelle tai sen lähialueelle.
• Matkustamisaikeiden peittämisyritys lisää perusteltua syytä epäillä mahdollisuutta, että lapsi viedään tai hän itse lähtee taistelualueelle.
• Kotikäynnin yhteydessä koti on tyhjä, perheen matkatavarat ovat pakattuna.
• Lapset eivät tiedä, mihin ovat matkustamassa, tai lasten ja vanhempien puheissa tai muiden tietojen perusteella on ristiriitoja matkan kohteesta, kestosta ja tarkoituksesta.
• Vanhempi on siirtämässä lastaan kotiopetukseen tai lapsi lakkaa yllättäen käymästä koulussa tai päiväkodissa.

Väkivaltaisen ääriajattelun tunnusmerkkejä

Väkivaltaista ääriajattelua (ekstremismiä) on monenlaista ja sen kirjoon kuuluu kaikenlainen aatteella perusteltu väkivalta. Ekstremististen ryhmien yhteinen nimittäjä on se, että väkivallalla pyritään edistämään oman aatteen tai ideologian mukaisia tavoitteita.
Väkivaltaisen radikalisoitumisen tunnistaminen ja ehkäisy

Väkivaltaiseen ääriajatteluun kehittyminen voi ilmetä muun muassa seuraavin tavoin lapsen tai muiden perheenjäsenten käyttäytymisessä ja puheissa:

• Lapsi alkaa käyttäytyä tiukan, uskonnolla tai aatemaailmalla perustellun käyttäytymissäännöstön mukaisesti.
• Lapsi puuttuu toisten tekemisiin, koska ne ovat ristiriidassa hänen itse noudattamansa käyttäytymissäännöstön kanssa.
• Lapsen tai perheen sosiaalinen ympäristö kaventuu.
• Lapsen tai perheenjäsenten puheessa esiintyy vastakkainasettelua, suhtaudutaan myönteisesti väkivallan käyttöön tietyissä olosuhteissa tai tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tai kielletään jonkin ryhmän ihmisarvo tai -oikeudet (esimerkiksi joidenkin uskonnollisten tai etnisten ryhmien) tai lapsi puhuu uskonsotureista tai marttyyreista.
• Vanhempi on siirtämässä lastaan kotiopetukseen sen lisäksi, että lapsen käytös on muuttunut tai lapsi lakkaa yllättäen käymästä koulussa tai päiväkodissa.

Ilmoittaminen lastensuojeluun

Kun herää epäily lapsen viemisestä tai lähtemisestä sota-alueelle, on joillakin henkilöillä velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus ja muilla on siihen oikeus salassapitosäännösten estämättä. Jos ei ole varma, pitääkö lastensuojeluilmoitus tehdä, konsultoi lastensuojelua.

Ilmoitusvelvollisia ovat

• sosiaali- ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat
• Rikosseuraamuslaitoksen sekä palo- ja pelastustoimen palveluksessa olevat
• muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat
• opetuksen tai koulutuksen järjestäjät
• terveydenhuollon ammattihenkilöt
• seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan henkilöstö
• koululaisten aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat
• turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat ja kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitetussa perheryhmäkodissa ja muussa asuinyksikössä työskentelevät
• hätäkeskustoiminnan palveluksessa toimivat
• Tullin, rajavartiolaitoksen ja ulosottoviranomaisen palveluksessa toimivat.

Ilmoituksen perusteeksi riittää epäily siitä, että matkaa mahdolliselle taistelualueelle suunnitellaan ja että alue voi olla vaarallinen.
(Lastensuojelulaki 25 §:n 1 momentti)
Lastensuojeluilmoitus

Tilanteen arviointi lastensuojelussa

Kun asia on tullut vireille lastensuojelussa, tulee lastensuojelun työntekijän välittömästi selvittää kiireellisen lastensuojelun tarve ja tarvittaessa toteuttaa kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet. Lastensuojelun työntekijän pitää selvittää, miten perusteltu epäily lapsen viemisestä tai lähtemisestä taistelualueelle on.  Lastensuojelussa arvioidaan, onko lapsi joutumassa olosuhteisiin, jotka vaarantavat tämän hengen, terveyden tai kehityksen.

Lastensuojelu voi saada tietoa eri tahoilta salassapitosäännösten estämättä ja ilman lapsen tai tämän edustajan suostumusta. Tällaisia tahoja voivat lapsen lähipiirin, oppilaitoksen ja muiden tavanomaisten yhteistyötahojen lisäksi näissä tapauksissa olla poliisi ja Suojelupoliisi sekä ulkoministeriö, lähetystöt ja maatietopalvelun henkilöstö. Lastensuojelun työntekijä voi tarvittaessa käyttää myös maatietopalvelua.
Maatietopalvelu (Maahanmuuttovirasto)
Tiedon saaminen ja luovuttaminen lastensuojelussa

Niissä tapauksissa, joissa on perusteltu syy epäillä, että lapsen huoltajat ovat viemässä lasta taistelualueelle, tulee huoltajien kuulemisessa ja sen ajoittamisessa huomioida, että se voi vaikuttaa matkustamisaikeisiin monella tavoin. He voivat siirtää matkustamista sellaiseen hetkeen, jolloin on oletettavaa, että viranomaiset eivät enää seuraa tilannetta, tai vaihtoehtoisesti aikaistaa matkustamista siten, että viranomaiset eivät ehdi puuttua tilanteeseen. Huoltajien oma arvio kohdealueen turvallisuudesta (tai arvion puute) tulee ottaa huomioon yhtenä tekijänä kokonaisharkinnassa.

Huoltajien kanssa toimittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdenvertaiseen kohteluun ja yhteistyöhön heidän kanssaan. Koettu vastakkainasettelu viranomaisten kanssa heikentää mahdollisuuksia estää matkustaminen taistelualueelle.

Kyseessä voi olla myös kansainvälinen lapsikaappaus, esimerkiksi kun toinen vanhempi on viemässä lasta tai vienyt lapsen taistelualueelle ilman huoltajan suostumusta.
Lastensuojelun ylirajaiset tilanteet
Kansainvälinen lapsikaappaus (oikeus.fi)

Lastensuojelun kiireelliset toimenpiteet viemisen ehkäisemiseksi

Kiireellinen sijoitus

Mikäli lastensuojelun työntekijä päätyy arvioinnissaan siihen, että lapsen sota-alueelle viennin tai lähtemisen uhka on välitön, saattaa ääritilanteessa ehkäisykeinoksi soveltua lapsen kiireellinen sijoitus.
Kiireellinen sijoitus

Kiireellisen sijoituksen voi tehdä se hyvinvointialue, jonka alueella lapsen asuinkunta on tai jonka alueella lapsi oleskelee. Jos lapsi on sota-alueelle viennin tai lähtemisen uhan vallitessa viety kotipaikkakuntansa ulkopuolelle ja hän on esimerkiksi matkalla satamaan, lentoasemalle tai rajanylityspaikalle taikka jo saapunut sinne, saattaa olla välttämätöntä, että kiireellisiin toimenpiteisiin ryhtyy se hyvinvointialue, jonka alueella lapsi oleskelee. Kuten alussa on mainittu, lastensuojelulain säännökset koskevat kaikkia lapsia kansalaisuuteen katsomatta.
(Lastensuojelulaki 16 § ja 38 §)

Kiireellisen sijoituksen tai huostaanottopäätöksen perusteella sosiaaliviranomaisilla on oikeus saada virka-apua kotimaassa muun muassa poliisilta ja rajavalvonnasta vastaavilta viranomaisilta.
(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), 22 §)

Lähestymiskielto

Lasta voidaan suojata ennaltaehkäisevästi myös lähestymiskiellolla. Kiellon tarkoituksena on luoda ennakolta turvaa henkilölle, joka on vaarassa joutua henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen kohteeksi.

Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu syy olettaa, että kieltoon määrättävä henkilö voisi uhata suojattavan henkeä, terveyttä tai vapautta tai muuten vakavasti häiritä tätä. Käytännössä tällöin toiselle vanhemmalle voidaan hakea lähestymiskieltoa lasta kohtaan.  Lähestymiskiellon määräämistä voi pyytää esimerkiksi lapsen huoltaja sekä poliisi- tai sosiaaliviranomainen.
(Laki lähestymiskiellosta (898/1998), 2 §)
Lähestymiskielto (Poliisi)

Sijaishuollon rajoitustoimenpiteet

Lapsi ja huoltaja voivat vastustaa lastensuojelutoimenpiteitä ja pyrkiä estämään niiden toimeenpanoa, tavoitteenaan pystyä matkustamaan taistelualueelle. Kiireellisen sijoituksen ja mahdollisen huostaanoton yhteydessä tuleekin arvioida lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden tarvetta ja käyttää niitä tarvittaessa. Kyseeseen tulevat lähinnä yhteydenpidon rajoittaminen ja liikkumisvapauden rajoittaminen.
Rajoitustoimenpiteet erityishuollossa

Huomioitavaa lastensuojelutoimenpiteiden toimeenpanossa

Mikäli lapsen tai perheen matkustamisen tarkoituksena on pyrkiä osallistumaan taistelutoimintaan, voi kyse olla väkivaltaisesta ääriajattelusta, jolloin on myös arvioitava sosiaaliviranomaiseen, muuhun viranomaiseen tai esimerkiksi tiedon ilmoittajaan kohdistuvaa mahdollista uhkaa. Tarvittaessa on pyydettävä poliisilta virka-apua lastensuojelutoimenpiteiden toimeenpanon turvaamiseksi tai henkilöstön suojaamiseksi.
(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), 22 §)

Jos tapaukseen liittyy väkivaltaista ääriajattelua, on mahdollista, että lapsi tai perhe pyrkii matkustamaan uudelleen välittömien lastensuojelutoimenpiteiden päätyttyä tai väkivaltainen ääriajattelu ilmenee myöhemmässä vaiheessa muunlaisena väkivaltana. Näissä tapauksissa tulee käynnistää tarvittavat tuki- ja seurantatoimenpiteet ja kartoitettava, millaista apua lapsi tai perhe tarvitsee, jotta taistelualueelle matkustamisen, lapsen kehitystä mahdollisesti haittaavan ääriajatteluun nojautuvan kasvatuksen tai väkivallan uhka saadaan poistettua pysyvästi.

Lastensuojelun kiireelliset toimenpiteet lapsen maastaviennin jo tapahduttua

Kiireellinen sijoitus voi olla perusteltu myös tilanteessa, jossa kaappauksen tai viennin jo tiedetään tapahtuneen ja on perusteltua syytä arvioida, että lapsi on välittömässä vaarassa lastensuojelulain 38 §:n mukaisesti.
Kiireellinen sijoitus

Kiireellistä sijoitusta koskevan päätöksen tai huostaanottopäätöksen nojalla sosiaalihuollosta vastaavalla viranomaisella on oikeus päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta.
(Lastensuojelulaki 38 §:n 4 momentti ja 45 §)
Huostaanotetun lapsen huolto

Se hyvinvointialue, jossa kiireellisen sijoituksen päätös on tehty tai jonka huostassa lapsi on, voi pyytää ulkoasiainministeriön välityksellä virka-apua lastensuojelutarpeen selvittämiseksi ulkomailla.
(Lastensuojelulaki 17 § 3 momentti)