Huoltajan asema huostaanoton jälkeen

Huoltajan asema lapsen laillisena edustajana säilyy huostaanotosta huolimatta. Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa myös huostaanoton jälkeen, jollei laissa ole toisin säädetty. Esimerkiksi kun huoltajan sijaan on määrätty edunvalvoja johonkin asiaan, huoltaja ei voi käyttää lapsen puhevaltaa siinä asiassa. Huoltajalla on edelleen oikeus käyttää lapsen puolesta puhevaltaa myös lapsen omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa asioissa ja esimerkiksi nostaa varoja lapsen pankkitililtä.
Puhevalta

Lapsen huoltajalla on aina oikeus päättää lapsen uskontokunnasta samoin kuin ennen huostaanottoa. Myös lapsen nimestä päättäminen kuuluu yksinomaan lapsen huoltajille. Hyvinvointialueella ei ole myöskään oikeutta käyttää puhevaltaa huostaanotetun lapsen kansallisuutta koskevassa asiassa.

Päätösvalta huostaanoton jälkeen

Hyvinvointialueella on oikeus päättää huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi

  • lapsen olinpaikasta
  • lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta
  • lapsen opetuksesta ja terveydenhuollosta siinä määrin, kuin on tarpeen lapsen hoidon, kasvatuksen valvonnan ja muun huolenpidon toteuttamiseksi.

(Lastensuojelulaki 45 §)

Huostaanoton tarkoitus määrittää ne rajat, missä määrin päätösvalta siirtyy hyvinvointialueelle. Ristiriitatilanteessa arvioidaan tapauskohtaisesti, onko kyse huostaanoton tarkoituksen toteutumiseen liittyvästä asiasta, vai onko asia sellainen, että huoltaja voi päättää siitä.

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti huoltajan oikeuksia saa rajoittaa vain siinä määrin kuin on välttämätöntä. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on kuitenkin harkinnassa asettava lapsen etu ensisijaiseksi.
Lapsen etu ja osallisuus

Hyvinvointialue käyttää huostaanotetun lapsen passia koskevassa asiassa puhevaltaa ja antaa passilaissa tarkoitetun suostumuksen passihakemukseen.
(Passilaki 7 § (671/2006))

Ensisijaista on, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä sopii lapsen, huoltajien ja myös vanhempien kanssa lapsen asioista. Asiakassuunnitelmaneuvottelut on osaltaan tarkoitettu keskustelua ja sopimista varten. On arvioitava erikseen, missä laajuudessa huoltoa voidaan toteuttaa ilman huoltajien suostumusta. Ratkaisevaa on, miten huostaanotto voidaan toteuttaa lapsen edun mukaisesti.

Lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää sitoo velvollisuus yhteistoimintaan. Hänen on tiedotettava ratkaisuista, jotka vaikuttavat oleellisesti lapsen elämään. Velvollisuutta korostetaan myös sosiaalihuollon asiakaslaissa, jonka mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.

(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 5 §)
(Lastensuojelulaki 52 §)

Lapsen edustaminen

Kun huostaanotetun lapsen asioita käsitellään eri viranomaisissa, huoltaja on lapsen edustaja. Hyvinvointialueella on kuitenkin oikeus tulla kuulluksi ja käyttää itsenäistä puhevaltaa huostaanotetun lapsen asioissa siltä osin, kuin se on tarpeellista sijaishuollon tarkoituksen toteuttamiseksi.

Huoltaja edustaa lasta myös oikeuskysymyksissä. Lapsen huoltajalla on oikeus käyttää lapsen puolesta puhevaltaa kaikissa lapsen omaisuutta ja taloutta koskevissa asioissa.

Huoltajan ja lastensuojelun yhteistyö

Lastensuojelun työntekijöiden on tavoiteltava mahdollisimman hyvää yhteistyötä huoltajien kanssa. Esimerkiksi kun päätetään lapselle tehtävistä terveydenhuollon toimenpiteistä tai opetuksen järjestämisestä, täytyy tämä pyrkiä aina tekemään hyvässä yhteistyössä lapsen, huoltajan ja vanhempien kanssa.
(Lastensuojelulaki 52 §)

Eri vaihtoehdoista täytyy keskustella lapsen huoltajien ja lapsen kanssa, ellei kyse ole esimerkiksi kiireellisestä terveydenhuollon toimenpiteestä. Kun lapselle järjestetään hänen tarpeidensa mukaista opetusta, on välttämätöntä selvittää myös huoltajien käsitykset siitä, miten ja missä opetusta tulisi lapselle antaa.

Lastensuojelun tehtävä on tukea lapsen lisäksi myös vanhempia, huoltajia tai muita lapsen kasvatuksesta vastaavia henkilöitä. Vanhemmalle tulee laatia asiakassuunnitelma vanhemmuuden ja kuntoutumisen tukemiseksi, ellei tämä ole ilmeisen tarpeetonta.
(Lastensuojelulaki 30 §)

Sijaishuollon aikana on otettava huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä lapsen edun mukaisella tavalla.
(Lastensuojelulaki 4 § 3 momentti)
Perheen jälleenyhdistäminen

Huoltajalla on oikeus hakea huostaanoton lopettamista. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että huoltaja on selvillä huostaanoton lopettamisen edellytyksistä, niin ettei lapsi altistuisi jatkuvaan epävarmuuteen ja katteettomiin toiveisiin.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päättäminen huostassapidon aikana

Vanhemmat voivat huostassapidonkin aikana sopia siitä, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai vain toiselle vanhemmalle. Hyvinvointialue vahvistaa sopimuksen siten kuin lapsenhuoltolaissa säädetään. Myös yleinen tuomioistuin voi huostassapidon aikana hakemuksesta päättää lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tai edunvalvonnasta noudattaen, mitä lapsenhuoltolaissa tai holhoustoimilaissa säädetään.
(Lastensuojelulaki 46 §)
(Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983))

Jos uusi ratkaisu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ei ole lapsen edun kannalta tarpeellinen huostassapidon aikana, voi hyvinvointialue jättää sopimuksen vahvistamatta tai tuomioistuin hylätä hakemuksen.

Lapsen huoltoa koskevalla ratkaisulla on merkitystä niihin asioihin, joissa huoltajalla on huostaanotosta riippumatta päätösvalta. Sopimus tai tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ei vaikuta huostaanottoon tai sen sisältöön.
(Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 11 a §)

Jos lapsi on ollut pitkään sijoitettuna perhehoitoon, vanhemmat voivat halutessaan sopia perhehoitajien kanssa oheishuoltajuudesta hyvinvointialueen vahvistamalla sopimuksella. Myös tuomioistuin voi päättää oheishuollosta, jos oheishuoltajiksi määrättävät ovat antaneet tähän suostumuksensa. Samalla voidaan määrätä huoltajien tehtävien jaosta.

(Lastensuojelulaki 46 §)
(Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 7 § ja 9 §)

Katso myös: Läheisverkostoratkaisu

Lapsen huolto voidaan myös siirtää kokonaan perhehoitajille, mutta tämä on mahdollista vain tuomioistuimen päätöksellä. Käräjäoikeuden tekemä ratkaisu ei välttämättä ole lopullinen, vaan vanhemmilla on edelleen tilanteen muuttuessa oikeus vaatia lapsen huoltoa takaisin itselleen. Hyvinvointialueen tulee sopia perhehoitajan kanssa tukitoimista, palkkiosta ja korvauksesta ennen lapsen huollon siirtämistä koskevan hakemuksen tai selvityksen tekemistä tuomioistuimelle. Samalla on arvioitava, onko lapselle tarpeen määrätä erillinen edunvalvoja.
(Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 § ja 12 §)

Jos lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa, hyvinvointialueen on neuvoteltava asiasta lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja tarvittaessa tehtävä tuomioistuimelle hakemus huoltajan ja edunvalvojan määräämisestä lapselle. Myös lapsen sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö voi tehdä hakemuksen tuomioistuimelle.
(Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 6 b § 1 momentti ja 14 § 2 momentti)

KHO 2020:143: Huoltajan kuoleman johdosta lapsille määrätylle oheis- ja sijaishuoltajalle tuli maksaa perhehoitolain mukaiset korvaukset ja hoitopalkkio.
KHO:2020:143 16.12.2020 (Finlex)