Kenelle ohje on tarkoitettu?
Ohje on suunnattu ensisijaisesti lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöille. Sen lisäksi ohjetta voivat hyödyntää johtavat sosiaalityöntekijät ja muut johtavat viranhaltijat sekä muut lastensuojelussa työskentelevät ammattilaiset.
Ohje on laadittu voimassa olevan lastensuojelulain pohjalta.
Mitä on avohuolto?
Avohuollon asiakkuus alkaa, jos lapsella todetaan palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tarve lastensuojelun tukeen ja palveluihin. Avohuollon tuki on aina ensisijaista lapsen ja perheen tukemiseksi. Lastensuojelun keskeinen periaate on lapsen vanhempien ja huoltajien tukeminen lapsen kasvatuksessa.
Avohuollon tarkoituksena on
- edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä
- tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia.
(Lastensuojelulaki 34 §)
Avohuollon tukitoimien pitää kuitenkin olla lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä. Jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen kannalta tarkoituksenmukaisia, mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, lapsi täytyy ottaa huostaan, jos huostaanoton muutkin edellytykset täyttyvät
(Lastensuojelulaki 4.3 § ja 40 §)
Avohuollon tukitoimet
Tukitoimet ovat osa suunnitelmallista avohuollon työskentelyä. Lapsen etu on aina ensisijainen, kun tukitoimia suunnitellaan ja toteutetaan. Sosiaalipalveluiden, toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen sekä lasten päivähoidon lisäksi hyvinvointialueen on järjestettävä lapselle ja perheelle heidän tuen tarpeisiinsa perustuen tarpeellisia avohuollon tukitoimia.
Näitä ovat
- tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen
- lapsen taloudellinen ja muu tuki
- koulunkäynnissä
- ammatin ja asunnon hankinnassa
- työhön sijoittumisessa
- harrastuksissa
- läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä
- muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä
- lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut
- tehostettu perhetyö
- perhekuntoutus sekä
- muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet.
(Lastensuojelulaki 36 §)
Luettelo ei ole tyhjentävä, eikä sen tarkoituksena ole rajata mahdollisia tukitoimia. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa myös uusien menetelmien ja tukimuotojen kehittäminen. Tukitoimien täytyy vastata lapsen ja perheen tarpeita ja sopia kulloiseenkin yksilölliseen tilanteeseen. Lastensuojelulla täytyy olla käytössään erilaisia tukitoimia, jotta kukin lapsi ja perhe voi saada juuri tarvitsemaansa tukea. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yhden perheen kohdalla pitäisi käyttää kaikkia tarjolla olevia tukitoimia.
Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle ja perheelle voidaan edelleen järjestää myös sosiaalihuoltolain mukaisia tukitoimia. Näitä tukitoimia ovat esimerkiksi tukihenkilö ja -perhe, perhetyö, vertaisryhmätoiminta sekä loma- ja virkistystoiminta.
Lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalihuollon palvelut ja varhaiskasvatus täytyy järjestää asiakassuunnitelman mukaan. Arvio tällaisista välttämättömistä sosiaalihuollon palveluista ei voi rajoittua pelkästään olemassa oleviin palveluihin, vaan kaikki tarvittavat tukitoimet täytyy kirjata ja järjestää, jos sosiaalityöntekijä arvioi ne tarpeellisiksi.
Myös vanhemman tarvitsemat ja hänen asiakassuunnitelmaansa kirjatut palvelut voivat olla lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömiä, jolloin ne täytyy järjestää. Niitä voivat olla esimerkiksi päihdehuollon palvelut.
Jos lapsi tarvitsee kiireellisesti apua, voidaan avohuollon tukitoimia järjestää kiireellisesti. Edellytyksenä kuitenkin on, että tukitoimet ovat lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä.
(Lastensuojelulaki 37 b §)
(Lastensuojelulaki 40 §)
Avohuollon sijoitus on tietyin edellytyksin mahdollista toteuttaa myös silloin, kun huostaanoton edellytykset täyttyvät. Tällöin lapselle järjestetään kiireellinen avohuollon sijoitus kiireellisen sijoituksen sijaan.
Avohuollon sijoitusta voidaan käyttää kiireellisen sijoituksen sijaan, jos se riittää turvaamaan lapsen terveyden ja kehityksen, eikä sijoituksen aikana tarvitse käyttää rajoitustoimenpiteitä. Kiireellinen avohuollon sijoitus edellyttää huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumusta.
Hyvinvointialueen on viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin riittävän toimeentulon ja tarpeenmukaisen asumisen järjestämiseksi:
- kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asuinoloista tai asunnon puuttumisesta; tai
- kun riittämätön toimeentulo, puutteelliset asuinolot tai asunnon puuttumien ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen kuntoutumiselle.
(Lastensuojelulaki 35 §)
Riittämätön toimeentulo tai puutteelliset asumisolosuhteet eivät saa yksin olla peruste huostaanotolle. Puutteelliset asumisolosuhteet eivät saa myöskään olla syynä siihen, että lapsi ja hänen hänen vanhempansa joutuisivat asumaan eri paikoissa.
Toimeentulotukea tai asumista koskeva yleinen sääntely ei saa estää päätöksentekoa, vaan sitova velvoite on täytettävä viivytyksettä ja tuen on oltava riittävää puutteen poistamiseksi lastensuojelulain nojalla. Harkintaa tulee käyttää lapsen ja perheen tuen tarpeen mukaisella tavalla.
(HE 252/2006 vp)
Joissakin tilanteissa on tarpeen tukea alle 18-vuotiaan lapsen itsenäistä asumista. Itsenäisen asumisen tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi välivuokrausasuntoa, apua asunnon hakemisessa, tuetun asumisen järjestämistä, vuokravakuuden maksamista, asumisohjaajan palveluja tai tukihenkilöä. Tukea asumiseen voivat tarvita myös sellaiset täysi-ikäiset nuoret, jotka ovat olleet lastensuojelun asiakkaana tai jonka perheessä on ollut tarvetta avohuollon tukitoimille.
Lapselle tulee järjestää avohuollon tukitoimena taloudellista tukea ja muuta tukea koulunkäyntiin, ammatin ja asunnon hankintaan, työhön sijoittumiseen, harrastuksiin, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämiseen.
(Lastensuojelulaki 36 § 1 momentti)
Laissa ei määritellä mitä "muu tukeminen" on. Se voi olla esimerkiksi psykososiaalista tukea ja erilaisia palveluja. Laissa ei säädetä taloudellisen tuen määrästä tai siitä, mihin täsmällisesti sitä pitäisi ohjata. Tärkeää on huomioida lapsen henkilökohtaiset tarpeet.
Lastensuojelun asiakkaille voidaan järjestää taloudellista tukea monella tavalla. Asiakassuunnitelmaan kirjattuna taloudellisena tukitoimena voidaan lastensuojelullisin perustein tukea esimerkiksi lapsen opiskelua tai harrastuksia. Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan ehkäistä esimerkiksi vuokrarästien syntymistä tai tasapainottaa velkakierteeseen joutuneen perheen taloutta. Toimeentulotuella voidaan paitsi tukea lastensuojeluasiakkaita, myös ennaltaehkäistä lastensuojelun tarvetta.
Asiakkaalla on oikeus saada asiassa muutoksenhakukelpoinen päätös. Mainittu koskettaa myös kielteisiä päätöksiä. Tämän jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus sosiaalihuoltolain mukaisessa järjestyksessä hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen päätöksestä on mahdollisuus valittaa hallintovalituksin hallinto-oikeudelle. Jatkovalituksesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen säädetään lastensuojelulain 92 §:ssä.
Perhetyö on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, eikä vaadi lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi ja hänen perheensä ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan tarvitessaan sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä tai lastensuojelulain mukaista tehostettua perhetyötä. Sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä voidaan järjestää laaja-alaisesti ja matalalla kynnyksellä, esimerkiksi lastensuojelun tarvetta ehkäisevänä toimintana.
Perhetyön ja tehostetun perhetyön keskeinen ero näkyy työskentelyn intensiteetissä. Kaikelle perhetyölle on tyypillistä lähelle asiakasta viety ja perheen omia voimavaroja tukeva työskentely.
Perhetyö on asiakkaan ja hänen perheensä hyvinvoinnin tukemista. Tarkoituksena on perheen voimavarojen vahvistaminen ja vuorovaikutuksen parantaminen. Perhetyötä voidaan tehdä ehkäisevänä tai niin sanottuna korjaavana työnä ja sitä tehdään yleisimmin sosiaalitoimen, neuvolan, päivähoidon tai koulun yhteydessä.
Perhetyöllä tarkoitetaan perheen kotona tehtävää työtä, joka voi sisältää esimerkiksi keskusteluapua ja tukea arjen eri toiminnoissa. Perhetyö on käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä, jossa keskeistä on aina lapsen edun turvaaminen.
(Sosiaalihuoltolaki 18 §)
Tehostettu perhetyö on intensiivistä, usein perheen kriisitilanteeseen liittyvää tukea, jonka yhtenä elementtinä voidaan pitää myös kontrollia. Tehostettu perhetyö tulee järjestää monialaisena, mikäli perheen tuen tarve tätä edellyttää. Tarvittaessa tukea tulee olla perheen kanssa ympäri vuorokauden.
Perheet, jotka ohjautuvat tehostetun perhetyön piiriin, ovat yleensä haastavassa tilanteessa ja tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta. Tukimuotoa voidaan käyttää esimerkiksi huostaanoton tarpeen ehkäisemiseksi, mikä osaltaan kuvastaa toiminnan intensiteettiä.
Vaikka lastensuojelu voi velvoittaa perheen osallistumaan perhetyöhön, on työskentelyn lähtökohtana aina yhteistyö. Tehostetun perhetyön onnistumisen keskeinen edellytys on, että perhe tunnistaa muutostarpeet ja on motivoitunut työskentelemään ongelmiensa korjaamiseksi. Tehostetun perhetyön aloittamisesta, jakson pituudesta, seurannasta ja arvioinnista päätetään yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa.
(Lastensuojelulaki 36 §)
(HE 164/2014 vp)
Lastensuojelun avohuollon tukitoimena voidaan järjestää myös perhekuntoutusta.
(Lastensuojelulaki 36 §)
Kuntouttava sijoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa tai päihdehuollon hoitolaitoksessa, jossa on mahdollisuus monipuolisiin perhekuntoutuspalveluihin. Sijoitus hoitoon ja kuntoutukseen perustuu vapaaehtoisuuteen.
Perhekuntoutusta on tarjolla laitoksessa tapahtuvana ympärivuorokautisena ja päivämuotoisena kuntoutuksena. Lisäksi on tarjolla laitoksen yhteydessä olevia perheasuntoja, joihin perheille tarjottiin tehostettua tukea.
Perhekuntoutus työmuotona soveltuu hyvin osaksi lastensuojelun avohuollon työskentelyä sekä huostaanoton lakkautustyöskentelyä. Sen on käytännössä todettu olevan tehokas apu myös tilanteissa, joissa on olemassa kodin ulkopuolisen sijoituksen riski, mutta perhe on motivoitunut perhekuntoutukseen ja perhekuntoutusta on oikea-aikaisesti mahdollista perheelle tarjota.
Perhekuntoutuksessa tarjotaan kuntouttavaa toimintaa koko perheelle suunnitellusti ja tavoitteellisesti. Sen tavoitteena on lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen tukeminen erilaisin toiminnallisin menetelmin, arjen taitojen harjoittelu ja säännöllisen päivärytmin vakiinnuttaminen ovat koko perheen kuntoutuksen kulmakiviä.
Lastensuojelulain nojalla järjestettävän perhekuntoutuksen ajalta voi olla oikeus saada Kelan myöntämää kuntoutusrahaa. Sen maksamisen edellytyksistä löytyy tarkempaa tietoa Kelan sivuilta.
Kuntoutusraha perhekuntoutuksen ajalta (Kela)
Lapsen ja nuoren kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluita ovat muun muassa
- kasvatus- ja perheneuvolan palvelut
- lapsen lyhytaikainen kuntouttava hoito avohuollon sijoituksena
- oppimista edistävä tuki ja ohjaus esimerkiksi koulupsykologien ja -kuraattoreiden palveluilla
- erilaiset terapiat ja psykiatrinen hoito
- lasten ja nuorten päihde- ja huumehoitopalvelut.
Oppimista edistävää tukea ja ohjausta on myös hyvin toimiva oppilashuolto, jota toteutetaan moniammatillisesti ja eri tahojen yhteistyönä.
Avohuollon palveluja tarjoavat muun muassa Nuorisoasemat. Nuorisoasemien palvelut on tarkoitettu nuorille, jotka ovat huolissaan omasta tai läheistensä päihteiden käytöstä. Palveluja voivat käyttää myös nuorten vanhemmat ja muut läheiset. Apua voi hakea päihteiden käytön aiheuttamien ongelmien lisäksi myös peliongelmaan tai liialliseen ajankäyttöön netissä.
Lasten ja nuorten päihde- ja huumehoitopalvelut ovat usein katkaisuhoito- tai laitoskuntoutustyyppisiä, jotta irrottautuminen päihteiden käytöstä onnistuisi. Osa laitoksista on tarkoitettu pelkästään lastensuojelun sijaishuollossa oleville lapsille. Lapsen huostaanottoon ja sijaishuoltoon voidaan turvautua vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät.
Hyvinvointialueen terveydenhuollon on lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa annettava asiantuntija-apua. Lisäksi terveydenhuollon viranomaisten on tarvittaessa järjestettävä lapsen tutkimus sekä hoito- ja terapiapalveluja lapselle. Lasten tarvitsemat seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn selvittämiseen liittyvät palvelut tulee järjestää kiireellisinä.
Jälkihuollon piirissä olevan lapsen tai nuoren oikeudesta toimeentulon ja asumisen turvaamiseen on kerrottu Jälkihuolto –osiossa. Oikeudesta jälkihuoltoon säädetään lastensuojelulain 76 a §:ssä.
Avohuollon menettely
Avohuollon tukitoimet kirjataan asiakassuunnitelmaan. Tukitoimien myöntämisestä tehdään päätös. Myös kielteinen päätös täytyy tehdä, jos asiakkaan pyytämää palvelua ei voida myöntää.
Asiakassuunnitelmaan kirjataan, missä asioissa tukea on tarkoitus antaa ja millä aikataululla tukitoimien tavoitteisiin pyritään. Tukitoimien täytyy olla suunnitelmallisia ja niiden täytyy vastata lapsen ja perheen yksilöllisiin, tilannekohtaisiin tarpeisiin.
(Lastensuojelulaki 30 §)
Avohuollon tukitoimia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Lähtökohta siis on, että molemmat huoltajat suostuvat tukitoimiin.
(Lastensuojelulaki 34 § 2-3 momentti)
Yhteistyövelvoitetta on kuitenkin lievennetty tilanteessa, jossa edellytyksiä yhteistyöhön toisen vanhemman kanssa ei ole. Silloin sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa toteuttaa tukitoimia esimerkiksi vain sen vanhemman kanssa, jonka luona lapsi asuu.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 10.11.2021, EOAK/5250/2020:
Avohuollon tukitoimia voidaan järjestää vain vapaaehtoisesti lapsen huoltajan suostumuksella. Jos suostumusta ei saada tai se perutaan - missä tahansa sijoituksen vaiheessa-, on avohuollon tukitoimet lopetettava. Tällaisessa tilanteessa on lastensuojelun vastuussa olevan viranhaltijan arvioitava, millä tavoin lapsen ja hänen vanhempansa lastensuojelun tarve erityiseen tukeen voidaan muutoin järjestää.
Kun avohuollon tukitoimia suunnitellaan ja toteutetaan, lasta täytyy tavata riittävän usein ja henkilökohtaisesti.
Lapselle täytyy antaa tietoa asiasta tavalla, joka vastaa hänen ikäänsä ja kehitystasoaan. Lapsella täytyy olla mahdollisuus esittää mielipiteensä. Lapsen omiin mielipiteisiin ja toiveisiin pitää kiinnittää erityistä huomiota.
(Lastensuojelulaki 5 §)
(Lastensuojelulaki 29 §)
Lapsen ja sosiaalityöntekijän henkilökohtaiset tapaamiset perustuvat lähtökohtaisesti yhteisymmärrykseen huoltajan kanssa.
Tarvittaessa lasta voidaan tavata myös ilman huoltajan suostumusta. Edellytyksenä on, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu lasta tapaava lastensuojelun työntekijä arvioi sen olevan lapsen edun mukaista. Arviossa täytyy ottaa huomioon lapsen ikä, kehitys tai muut olosuhteet. Asiakaskertomukseen pitää kirjata, miksi sosiaalityöntekijä on tavannut lasta ilman huoltajan suostumusta. Myös tapaamisen sisältö pitää kirjata.
(Lastensuojelulaki 29 §)
Huoltajalle täytyy ilmoittaa tapaamisesta, ellei se ole selvästi vastoin lapsen etua. Lapsi voi kieltää itseään koskevien tietojen luovuttamisen huoltajalleen, jos siihen on painavia syitä eikä tietojen luovuttaminen ole selvästi lapsen edun vastaista.
THL:n rooli
THL:llä on keskeinen rooli lastensuojelun kansallisessa tutkimuksessa ja kehittämisessä. Ohjaamme hyvinvointialueita ja lastensuojelun toimijoita tiedolla, kuten näillä lastensuojelulain soveltamisohjeilla (ent. Lastensuojelun käsikirja). Niiltä osin kuin ohjeet perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön, ne ovat velvoittavia. THL:llä ei ole toimivaltaa puuttua lastensuojelun toimintaan tai yksittäisten lasten kohteluun.
