Lastensuojelun sijaishuolto

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu kaikille ammattilaisille, jotka työskentelevät sijaishuoltoon sijoitettujen lasten kanssa. Ensisijaisesti se on tarkoitettu lasten asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille ja sijaishuollossa toimiville ammattilaisille ja perhehoitajille.

Ohje perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Mitä sijaishuolto on?

Sijaishuolto tarkoittaa huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai hallintotuomioistuimen antaman väliaikaisen määräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä muualla kuin lapsen omassa kodissa. Sijaishuolto on eri asia kuin sijoittaminen. Sijaishuoltoa eivät ole lapsen yksityinen sijoitus ja lapsen asuminen muualla kuin vanhempiensa luona lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisesti.

Lapsi voidaan sijoittaa oman kotinsa ulkopuolelle myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena tai lastensuojelun jälkihuollossa, mutta niissä ei ole kyse sijaishuollossa olevasta lapsesta.

Sijaishuoltopaikan valinta

Lapselle valitaan hänen tarpeisiinsa parhaiten sopiva sijaishuoltopaikka. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee sijoittamisen ja valitsee sijaishuoltopaikan.

Lapsen sijaishuoltopaikan valinnan täytyy aina perustua lapsen yksilökohtaiseen etuun. Sijaishuoltopaikkaa valittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota

• huostaanoton perusteisiin
• lapsen tarpeisiin
• lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen
• hoidon jatkuvuuteen
• mahdollisuuksien mukaan lapsen kielelliseen, kulttuuriseen ja uskonnolliseen taustaan.

Ensisijainen vaihtoehto on perhehoito. Jotta perhehoidolla pystytään vastaamaan mahdollisimman hyvin lapsen tarpeisiin, on tärkeää, että perhehoitajat saavat riittävästi tukea työhönsä. Jos sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti perhehoidossa tai muualla, lapsi sijoitetaan laitoshoitoon.
Sijaishuollon muodot

Sijaishuoltopaikka pitää järjestää niin, että etäisyys ei ole esteenä lapsen yhteydenpidolle läheisten kanssa. Sijaishuoltopaikka ei saa olla niin kaukana, että yhteydenpito sen vuoksi vähenee tai estyy kokonaan.
(Lastensuojelulaki 50 §)

Sijaishuoltoon siirtyminen

Lapsen siirtyminen sijaishuoltoon on valmisteltava ja toteutettava suunnitelmallisesti sekä huolellisesti, ellei kyseessä ole akuutti kriisitilanne.

Tiedonkeruun tavoite on koota tietoa lapsen tarpeista ja tilanteesta arvioinnin ja päätöksenteon tueksi. Arvioinnin ja suunnittelun tavoite on selvittää, pystyykö sijaishuoltopaikka vastaamaan lapsen tarpeisiin.

Sosiaalityöntekijän on tehtävä siirtymävaiheessa yhteistyötä lapsen, lapsen biologisten vanhempien sekä lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavien henkilöiden kanssa.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee myös tehdä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai muun lapsen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän kanssa jo sijoituksen valmistelun aikana.

Ennen sijaishuoltopaikkaan siirtymistä lapselle ja hänen vanhemmilleen järjestetään tutustumiskäynti sijaishuoltopaikkaan. Tutustumiskäynnin tavoitteena on varmistaa, että paikka on lapselle sopiva ja samalla luodaan perustaa hyvälle keskinäiselle yhteistyölle.

Tutustumiskäynnin aikana lapselle ja hänen vanhemmilleen esitellään sijaishuoltopaikan tilat ja ihmiset sekä käydään läpi esimerkiksi sijaishuoltopaikan käytäntöjä ja sääntöjä. Tässä vaiheessa perheen kanssa keskustellaan myös sijoituksen tarkoituksesta ja tavoitteista.

Lapsen siirtyessä sijaishuoltopaikkaan, on lapsen vastaanottavalla henkilöllä oltava aikaa olla lapsen kanssa. Näin lapsi kokee olonsa tervetulleeksi ja siirtymävaiheen turvalliseksi. Ensimmäinen vuorokausi sijaishuoltopaikassa on hyvin tärkeä. Lapsen tulisi voida tuntea olonsa hyväksytyksi ja asettumisen uuteen kotiin pitäisi olla hänelle myönteinen kokemus.

Sijaishuoltopaikassa lapsella on oltava omat tilat perusvarustuksineen siten, että lapsi voi sisustaa huoneestaan itsensä näköisen. Lasta on ohjattava ja autettava tutustumaan sijaishuoltopaikan muihin lapsiin, nuoriin ja henkilökuntaan.

Sijaishuoltopaikkaan sopeutumista käsitellään lapsen kanssa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen yksilölliset tarpeet ja tilanne on huomioitava sijaishuoltopaikassa. Lasta autetaan sopeutumaan uuteen tilanteeseen hänelle sopivimmalla tavalla.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee lapselle asiakassuunnitelman hänen siirtyessään sijaishuoltoon. Asiakassuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa hoito- ja kasvatussuunnitelmilla. Asiakassuunnitelma tarkistetaan aina tarvittaessa. Lain mukaan asiakassuunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa.

Lapsen terveydentilan tutkiminen

Lapsen terveydentila täytyy tutkia sijoittamisen yhteydessä, jos sitä ei ole tutkittu tai siitä ei ole riittäviä tietoja hoidon järjestämiseksi sijaishuollon aikana. Tarkastus on tärkeää tehdä jo huostaanottoa valmisteltaessa.

Terveydentilan tutkiminen tarkoittaa perusteellista lääkärintarkastusta. Terveystarkastusta ei tarvitse tehdä, jos lapsi on ollut säännöllisesti neuvolan asiakkaana tai hänestä on muuten riittävät terveystiedot (esimerkiksi tuomioistuimen luvalla tehdyn lääkärintutkimuksen perusteella).
(Lastensuojelulaki 51 §)

Jos lapsen terveydentilan selvittäminen on jäänyt jostakin syystä aiemmin kesken, täytyy tutkimukset saattaa tässä vaiheessa loppuun. Jos terveydentilaa ei ole ollut mahdollista selvittää aikaisemmin, täytyy tämä kuitenkin tehdä viimeistään siinä vaiheessa, kun sijaishuolto alkaa. Terveystarkastus täytyy yleensä tehdä myös sijoituksen päättyessä.

Terveydentila täytyy tutkia, jotta

• selviää, tarvitseeko lapsi lääketieteellistä kuntoutusta tai hoitoa
• sosiaalityöntekijä ja hoitoa järjestävä kunta tietävät, millaista sijaishuoltoa lapsi tai nuori tarvitsee ja
• sijaishuolto pystyy hoitamaan tehtävänsä.

Lapsen sijaishuoltopaikka tarvitsee tiedon lapsen terveydentilasta ja mahdollisista hoito-ohjeista. Lastensuojelu saa tarvittavat tiedot terveydenhuollosta käyttöönsä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n perusteella.
Tiedon saaminen ja luovuttaminen lastensuojelussa

Yhteistyövelvoite

Yhteistyö sijaishuoltopaikan ja lapsen syntymävanhempien kesken sekä sijoittajan yhteistyö perheen ja lapsen kanssa on tärkeää lapsen tasapainoisen kehityksen, lapsen huollon jatkuvuuden ja sijoituksen onnistumisen kannalta.

Ihannetilanteessa keskustelut käydään lapsen ja vanhempien suostumuksella ja hyvässä keskinäisessä yhteistyössä. Lapsen vanhempien on ymmärrettävä sijaishuollon tavoitteet sekä lapsen hoidon periaatteet.

Kun yhteistyö on toimivaa, lapsi pystyy kiinnittymään psyykkisellä tasolla sijaishuoltopaikkaansa. Tämä mahdollistaa psyykkisen hyvinvoinnin ja edellytykset tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle sekä sijoituksen onnistumiselle.