Miksi vanhemmuuden tukeminen on tärkeää?

Vanhempien kuntoutumisen tukeminen lapsen sijoituksen aikana on keskeinen osa sijaishuoltoa. Vanhempia on kannustettava kuntouttavien palvelujen ja muun tuen piiriin. Vanhempia tuetaan lapsen etua ja sijoituksen onnistumista ajatellen.

Huostaanotetun lapsen vanhemmille tehdään tarvittaessa erillinen asiakassuunnitelma yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa.

Vanhemmuus ei pääty lapsen huostaanottoon ja sijoitukseen. Lapsen tulee tietää, etteivät vanhemmat ole hylänneet häntä ja ettei vanhemmista erottaminen ole hänen syytään. Lapsen täytyy myös tietää, että hänellä on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin läheisiinsä, mutta samalla myös lupa kiintyä sijaisvanhempiinsa.

Lapsen omat vanhemmat voivat auttaa lasta sopeutumaan uuteen tilanteeseen, mutta he tarvitsevat itsekin tukea. Vanhempien voi olla vaikea nähdä lapsen kiintyvän sijaisvanhempiinsa tai muihin häntä hoitaviin ihmisiin. Myös vierailut lapsen luona voivat aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita.

Vanhemmat kokevat usein alemmuudentunteita ja mustasukkaisuutta vanhemmuudesta. On tärkeää ymmärtää lapsen syntymäperheen kriisiä. Lapsestaan eroon joutuneen vanhemman voi olla vaikeaa pitää yhteyttä lapseen oman tilanteensa, kokemansa syyllisyyden tai häpeän vuoksi.

Jos vanhemmat eivät ymmärrä vanhemmuutensa merkitystä lapsen kehitykselle, heidän voi olla mahdoton toimia lasta tyydyttävällä tavalla. Lapsen ja vanhemman suhdetta on tärkeää tukea ja auttaa vanhempia ymmärtämään lapsen tilanne sijaishuollossa.

Mitä vanhemmuuden tukeminen tarkoittaa?

Vanhemmuutta tuetaan yksilöllisesti. Tarvittava tuki riippuu kunkin perheen tilanteesta. On tärkeää pyrkiä hyvään vuorovaikutukseen ja pitää vanhemmat aktiivisesti mukana työskentelyssä.

Huostaanoton ja sijaishuollon aikana vanhemman kanssa on hyvä keskustella seuraavista asioista:

  • Lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttäminen on tärkeää.
  • Lapsi on säästettävä aikuisten välisiltä riidoilta.
  • Lasta on autettava ymmärtämään vanhemmasta eroon joutumisen syyt. Lapselle on kerrottava, mitä jatkossa tapahtuu.
  • Lapsen on tärkeä tietää, etteivät vanhemmat ole hylänneet häntä.
  • Lapsi saattaa luulla, että vanhemmista erottaminen johtuu hänestä.
  • Lapsi voi pelätä, että hänestä luopuminen toistuu.
  • Lapsi voi olla huolissaan vanhempiensa selviytymisestä.
  • Lapselle tulee kertoa, että päätösten tekeminen on aikuisten vastuulla, mutta häntä kuunnellaan.
  • Lapsella on oltava oikeus omiin tunteisiinsa.
  • Lapsi ei lakkaa välittämästä vanhemmistaan, vaikka reagoi eroon.
  • On lapsen etu, etteivät omat vanhemmat estä kiintymistä sijaishuoltopaikan ihmisiin.
  • Lapselle on tärkeää tavata vanhempiaan säännöllisesti.
  • Jos vanhempien tapaamiselle tulee este, asiasta täytyy ilmoittaa lapselle ja sopia uusi aika. Sovitun tapaamisen laiminlyönti on lapselle raskas kokemus.
  • Perhehoitajan kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisia ongelmia voi ratkoa sosiaalityöntekijän kanssa.
  • Lapsen ja hänelle läheistensä välistä yhteydenpitoa voidaan rajoittaa, jos se on lapsen edun mukaista.

Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet

Toimiva yhteistyö vanhempien kanssa tukee sijaishuollon tavoitteiden ja lapsen edun toteutumista. Yhteistyön onnistunut toteutuminen tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:

  • Sijoitettu lapsi kokee, että hänen perhettään arvostetaan ja autetaan käytettävissä olevin keinoin. Lapsen ei tarvitse huolehtia asiasta ja hänelle myös kerrotaan, millaista apua hänen perheensä saa.
  • Sijoitettu lapsi kokee, että perhe hyväksyy hänen sijaishuollossa saamansa avun. Sijoitus on lapsen vanhemmille yleensä kriisi.
  • Sijoitettu lapsi kokee, että häntä hoitavan yksikön ja vanhempien välinen yhteistyö toimii.
  • Sijoitetun lapsen sisarussuhteita kunnioitetaan ja vaalitaan.
  • Lapsen vanhemmille osoitetaan, ettei vanhemmuus pääty sijoitukseen. Vanhemmat tarvitsevat keskusteluapua, jotta heidän omat reaktionsa eivät kuormittaisi lapsen tapaamista.
  • Vanhempien kanssa pyritään löytämään yhteinen toimintatapa ja työnjako jaetussa vanhemmuudessa. Vanhemmat kutsutaan lapselle tärkeisiin tapahtumiin ja tilanteisiin.
  • Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tukee sijaishuoltopaikan henkilöstön ja lapsen vanhempien välistä suhdetta ja yhteistyötä.
  • Jos sijaishuoltopaikan ja lapsen vanhempien välisessä yhteistyössä on ongelmia, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, esimerkiksi hankkimalla neutraalin välittäjän käsittelemään tilannetta.
  • Yhteistyössä otetaan huomioon tavoite perheen yhdistämisestä, jos se on lapsen edun mukaista.