Pysyvyyden ja jatkuvuuden turvaaminen lapselle
Pysyvyyden ja jatkuvuuden turvaaminen ovat lähtökohtia sijaishuoltoa järjestettäessä. Lapsen tarpeet tai sijaishuoltopaikan olosuhteet voivat kuitenkin muuttua sijoituksen aikana siten, ettei sijoituspaikka enää vastaakaan hänen tarpeisiinsa. Jos lapsen sijaishuoltopaikan olosuhteet eivät enää ole lapsen edun mukaisia, sijoituspaikkaa voidaan joutua muuttamaan.
Jos lapsen sijaishuoltopaikka muuttuu, täytyy työskentelyn olla hallittua. Jokaisen asiaan osallisen on saatava riittävästi tukea ja mahdollisuus käsitellä asiaa.
Sijaishuollon aikana tarvitaan aktiivista työskentelyä, jotta lasta voidaan tukea hänelle tärkeissä ja hänen etunsa mukaisissa läheisissä ihmissuhteissa. Työskentelyn avulla voidaan ehkäistä sijoituksen ennenaikainen katkeaminen sekä tuoda lapsen elämään jatkuvuutta ja pysyvyyttä.
Lapsen selviytymistä, identiteetin kehitystä ja vahvistumista auttaa, jos hänellä on pysyvä suhde turvalliseen ja tasapainoiseen aikuiseen. Toistuvat sijoitukset eri paikkoihin vahingoittavat vakavasti lapsen kehitystä sekä luovat juurettomuutta ja turvattomuutta. Toistuvia sijoituksia eri paikkoihin on mahdollisuuksien mukaan vältettävä.
Jos sijoituspaikkaa joudutaan muuttamaan usein tai lyhyellä aikavälillä, täytyy kierteen katkaisemiseksi käyttää tukena esimerkiksi moniammatillista asiantuntemusta. Lapsen läheisverkoston voimavarat täytyy mahdollisuuksien mukaan selvittää ja ottaa käyttöön lapsen edun mukaisesti. Lapsen läheissuhteita pyritään vahvistamaan ammattilaisten tuella.
Lasta ei saa siirtää sijoituspaikasta toiseen esimerkiksi taloudellisista syistä. Sijaishuoltopaikan valintaan täytyy kiinnittää erityistä huomiota, jotta lapsi sijoitetaan tämän tarpeita vastaavaan sijoituspaikkaan ja että lapsen yksilölliset tarpeet otetaan huomioon.
Yksi syy sijoitusten purkautumisiin on perhehoitajan väsymys ja uupuminen. Jos perhehoitajan uupuminen havaitaan liian myöhään, tälle annettava tuki ei välttämättä riitä tilanteen korjaamiseksi.
Hyvinvointialueen on huolehdittava, että perhehoitajilla on riittävät valmiudet toimia osana lastensuojelua. Hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää perhehoitajille tukea ja nimetä jokaiselle hoidettavalle vastuutyöntekijä. Perhehoitajalla on myös oltava mahdollisuus tavata lapsen vastuutyöntekijää.
Perhehoito
Päätös sijaishuoltopaikan muuttamisesta
Sijaishuoltopaikan muuttamisen valmistelu ja päätös, kun lapsi on otettu huostaan ja sijoitettu sijaishuoltoon
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee sijaishuoltopaikan muuttamista koskevan asian. Päätöksen asiasta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija. Näin toimitaan riippumatta siitä, onko huostaanottopäätöksen tehnyt viranhaltija vai hallinto-oikeus. Viranhaltija voi tehdä päätöksen, vaikka asianosaiset vastustaisivat sijaishuoltopaikan muuttamista. Lasta ei voida siirtää uuteen sijaishuoltopaikkaan ilman päätöstä.
Päätöksessä on tuotava esiin perusteet sijaishuoltopaikan muuttamiselle. Lisäksi päätökseen on kirjattava selvitys siitä, miksi nykyinen sijaishuoltopaikka ei ole lapsen edun mukainen ja miksi uusi sijaishuoltopaikka on arvioitu sopivammaksi.
Päätöstä tehtäessä täytyy arvioida ja ottaa huomioon
- huostaanoton perusteet
- lapsen tarpeet
- lapsen sisarussuhteet ja muut läheiset ihmissuhteet
- hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja
- lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta (mahdollisuuksien mukaan).
Kuuleminen täytyy suorittaa siten kuin hallintolaissa säädetään eli samalla tavalla kuin ennen huostaanottopäätöstä. Myös kuulematta jättämisen perusteet ovat samat.
Kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen
Sijaishuoltopaikan muuttaminen, kun huostaanottohakemus on vireillä hallinto-oikeudessa
Jos lapsen sijaishuoltopaikkaa muutetaan hallintotuomioistuinkäsittelyn aikana, päätöksestä on ilmoitettava hallintotuomioistuimelle välittömästi. Jos lapsi on tarkoitus sijoittaa huostaanotettuna uuteen sijaishuoltopaikkaan, huostaanottohakemusta on muutettava vastaavasti. Hakemuksen muutoksen liitteenä on toimitettava sijaishuoltopaikan muuttamista koskeva päätös. Sijaishuoltopaikan valitsemisen perusteiden on käytävä ilmi hakemuksen muutoksesta tai sijaishuoltopaikan muuttamista koskevasta päätöksestä.
(Lastensuojelulaki 25 d §)
Sijaishuoltopaikan muuttaminen, kun lapsi on sijoitettu kiireellisesti ennen huostaanottohakemuksen tekemistä
Jos lapsi on sijoitettu kiireellisesti ennen huostaanottohakemuksen tekemistä, päätös kiireellisestä sijoituksesta on voimassa hallinto-oikeuden antamaan väliaikaiseen määräykseen tai lopulliseen päätökseen saakka.
Kiireellinen sijoitus
Lapsen sijaishuoltopaikkaa voidaan muuttaa viranhaltijan tekemällä päätöksellä ennen hallinto-oikeuden lopullista päätöstä tai mahdollista väliaikaista määräystä. Päätöksen tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian.
Hyvinvointialueen täytyy ilmoittaa tekemästään päätöksestä hallinto-oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle, jos lapsen huostaanottoa tai sijaishuoltoa koskeva asia on vireillä hallintotuomioistuimessa. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös tilannetta, jossa hyvinvointialue tekee päätöksen lapsen kiireellisestä sijoituksesta.
(Lastensuojelulaki 25 d §)
Viranhaltija ei voi tehdä päätöstä sijaishuoltopaikan muuttamisesta, jos hallinto-oikeus on antanut lapsen olinpaikasta väliaikaisen määräyksen huostaanottoasian käsittelyn ajaksi. Tällöin päätösvalta lapsen olinpaikasta on huostaanottoasian käsittelyn ajan hallinto-oikeudella.
Sijaishuoltopaikan muuttaminen lapsen kiireellisen sijoituksen aikana
Sosiaalihuollon johtava viranhaltija päättää lapsen sijaishuoltopaikan muuttamisesta kiireellisen sijoituksen aikana. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee asian.
Muutoksenhaku
Asiaan osalliset voivat hakea muutosta sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan päätökseen. Muutosta on haettava hallinto-oikeudelta 30 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakuoikeus on
- 12 vuotta täyttäneellä lapsella
- lapsen vanhemmalla ja huoltajalla sekä
- henkilöllä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut.
Kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen