Huostassapidon lopettaminen ja lakkaaminen
Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Johtavan viranhaltijan pitää lopettaa se, kun lapsen huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole. Päätöksen valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
Vaikka huostaanoton edellytykset lakkaavat, ei huostassapitoa saa lopettaa, jos lopettaminen on selvästi vastoin lapsen etua. Arvioinnissa pitää ottaa huomioon lastensuojelulain 4 §n 2 momentissa mainittu lapsen etu. Lisäksi on otettava huomioon
- sijaishuollon kestoaika
- lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu
- lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen sekä
- lapsen mielipide.
Huostassapidon lopettaminen edellyttää, että lapsen kasvuolot ovat olennaisesti parantuneet ja säilyneet riittävän hyvinä riittävän pitkään. Harkittaessa huostaanoton lopettamista tulee arvioida myös sitä, minkälainen tunnesuhde lapselle on muodostunut sijaishuoltopaikan aikuisiin tai muihin hänelle siellä oleviin läheisiin ihmisiin. Ratkaisuun vaikuttavat luonnollisesti myös lapsen ikä, hänen koulunkäyntinsä, harrastuksensa sekä sijaishuollon lopettamisen mahdolliset vaikutukset lapsen tilanteeseen.
(Lastensuojelulaki 47 §)
Turvallisten ja pysyvien ihmissuhteiden merkitys on huostaanotetulle lapselle erityisen suuri, koska taustalla on usein epävakaita ja epäsuotuisia ihmissuhteita ja kasvuolosuhteita ennen sijaishuoltoa. Tämän takia huostaanotetun lapsen kyky sopeutua muutokseen on yleensä heikompi kuin vakiintuneissa ja turvallisissa oloissa kasvaneilla lapsilla.
Arvioitaessa muodostunutta tunnesidettä esimerkiksi perhehoitajaan, on punnittava lapsen ja vanhempien suhdetta sekä heidän välistään yhteydenpitoa ja lapsen suhdetta perhehoitajiin. Ratkaisua tehtäessä lapsen omalla mielipiteellä ja toivomuksilla tulee olla suuri painoarvo. Jos lapsen huostaanottoa ei voida vielä lopettaa, voi sosiaalityöntekijä kuitenkin arvioida, olisiko lapsen edun mukaista lisätä lapsen ja vanhempien välistä yhteydenpitoa.
Huostassapito lakkaa viimeistään, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Sijaishuollon päätyttyä nuorella on oikeus jälkihuoltoon. Lastensuojelulaissa nuorella tarkoitetaan 18–22-vuotiasta.
Lastensuojelun jälkihuolto
Huostaanoton jatkuva arviointi
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassapidon jatkamisen edellytykset jatkuvasti, mutta vähintään
- asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä vähintään kerran vuodessa
- lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista ja
- kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi.
(Lastensuojelulaki 47 §)
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on myös otettava huomioon lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Tavoitteen edistäminen lähtee aina lapsen edun näkökulmasta.
(Lastensuojelulaki 4 §:n 3 momentti)
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän pitää laatia huostaanotetun lapsen vanhemmille erillinen asiakassuunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi. Se voidaan jättää laatimatta, jos sitä voi pitää ilmeisen tarpeettomana. Vanhemmalle tehtävässä asiakassuunnitelmassa on arvioitava muun palveluntarpeen arvioinnin lisäksi, millaisella vanhemmille järjestettävällä tuella voitaisiin edistää perheen jälleenyhdistämisen tavoitetta.
(Lastensuojelulaki 30 §:n 4 momentti)
Asiakassuunnitelman toteutumista täytyy seurata, koska lapsen kotiuttamisen mahdollisuudet liittyvät useimmiten vanhempien kuntoutukseen ja olosuhteiden vakiintumiseen. Näyttöä olosuhteiden parantumisesta tulee kuitenkin yleensä olla pidemmältä ajalta kuin muutamalta kuukaudelta, jotta voidaan varmistua lapsen kasvuolosuhteiden pysyvästä parantumisesta.
Vanhemmille pitää kertoa, minkälaisia palveluja ja tukitoimia heille voidaan järjestää, ja millä tavoin heidän oma käyttäytymisensä ja muu toimintansa voi vaikuttaa perheen jälleenyhdistämistavoitteeseen (esimerkiksi EOAK/3166/2021). Vanhemmille tehtävä asiakassuunnitelma on tärkeä työväline, jolla varmistetaan huostaanoton aikainen tuki vanhemmille ja tavoitteellinen työskentely perheen jälleen yhdistämiseksi.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on korostanut huostaanoton luonnetta väliaikaisena toimenpiteenä, joka on lopetettava heti olosuhteiden salliessa. Huostaanoton aikana käytettävien toimenpiteiden tulee olla sopusoinnussa perheen jälleenyhdistämiseen tähtäävän tavoitteen kanssa.
Hakemus huostaanoton lopettamiseksi
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi voivat hakea huostassapidon lopettamista. Johtava viranhaltija tekee asiassa päätöksen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmistelusta, vaikka huostaanottopäätös olisi tehty hallinto-oikeudessa.
Ennen päätöstä on kuultava 12 vuotta täyttänyttä lasta, lapsen huoltajaa ja vanhempaa sekä sitä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Alle 12-vuotiaan lapsen mielipide on myös selvitettävä. Kuultavilla asianosaisilla on oikeus valittaa päätöksestä.
Päätettäessä huostaanoton lopettamisesta asianosaisia ja kuultavia ovat siten 12 vuotta täyttäneen lapsen, lapsen huoltajan ja vanhemman lisäksi ne henkilöt, jotka ovat vastanneet lapsen hoidosta ja huolenpidosta ennen päätöksen valmistelua. Esimerkiksi toimeksiantosuhteista perhehoitajaa pitää kuulla. Ammatilliset perhekodit tulevat lain soveltamisen piiriin, jos on kyse sellaisesta yksityiskodista, jossa perhehoitaja tosiasiassa asuu lapsen kanssa.
Kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen
Lapsen siirtyminen sijaishuollosta
Huostassapidon lakkaaminen ja lapsen palaaminen biologisen vanhempansa luokse merkitsee suurta muutosta lapsen elämässä. Mitä useampia muutostilanteita lapsi kohtaa, sitä vaikeampaa niistä selviytyminen hänelle on. Huostassapidon lopettamista on siksi valmisteltava vähintään yhtä huolellisesti kuin huostaanottoa.
Lapsen kotiuttamisen tulee tapahtua suunnitellusti. Usein on perusteltua, että ennen lopullista huostassapidon lopettamista lapsi palaa väliaikaisesti kotiin. Huostaanotettu lapsi voidaan väliaikaisesti sijoittaa enintään kuudeksi kuukaudeksi myös vanhempansa hoidettavaksi, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista sijoituksen jälkeen.
(Lastensuojelulaki 49 §:n 3 momentti)
Huostaanottopäätöksen raukeaminen
Huostaanottopäätös raukeaa, jos sen täytäntöönpanoon ei ole ryhdytty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanotoimiin ryhtymisenä pidetään esimerkiksi sijaishuoltopaikan hankkimista lapselle tai lapsen etsimistä poliisin virka-apupyynnön avulla.
(Lastensuojelulaki 48 §)