Laaturaportti: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA
1. Yleiskuvaus
1.1 Tilaston kuvaus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa -aineisto kuvaa hyvinvointia, terveyttä sekä yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävää toimintaa peruskouluissa.
Kokonaisuus on osa Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää (TEAviisari), joka on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteistyönä. Vertailutietojärjestelmä tekee näkyväksi kuntien tekemän työn asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi seitsemässä eri kokonaisuudessa. Perusopetuksen lisäksi palvelussa on vertailutiedot terveydenedistämisaktiivisuudesta (TEA) lukiokoulutuksessa, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa, liikunnassa, kuntien strategisessa johtamisessa, kulttuurissa ja vuodesta lähtien 2024 hyvinvointialueilta. Perusterveydenhuollon tie-donkeruu, joka kerättiin kuntien kansanterveystyöstä vastaavilta tahoilta (terveyskeskuksista) päättyi vuonna 2022.
Tiedot kerätään joka toinen vuosi, vuodesta 2009 alkaen. Tämän tilaston tiedot on kerätty vuonna 2025. Tiedonkeruun tiedot kuvaavat lähtökohtaisesti tiedonkeruuhetkeä. Osa tiedoista on välttämätöntä kerätä edelliseltä lukuvuodelta, kuten oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa kuvaavia tietoja ja toteutuneita voimavaroja. Tiedonkeruu tehdään yhteistyössä Opetushallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tiedonkeruun valmistelussa asiantuntijatyöryhmä käy läpi edellisen tiedonkeruun sisällöt ja uudelleen arvioi yksittäiset kysymykset. Asiantuntijaryhmässä on mukana myös rehtoreiden edustajia. Lisäksi kouluilta saadut palautteet huomioidaan. Koulut voivat antaa palautetta mm. tiedonkeruulomakkeen lopussa olevan Palaute-kysymyksen välityksellä. Lisäksi palautetta on mahdollista antaa TEAviisarin suoran palautekanavan tai sähköpostin kautta.
1.2. Relevanssi
Tulosten avulla tuetaan laaja-alaisen hyvinvointitiedon hyödyntämistä koulujen arjessa ja opiskeluhuollon toiminnan johtamisessa. Tiedonkeruiden tuloksia on hyödynnetty valtakunnallisesti mm. elokuussa 2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) valmistelussa ja toimeenpanon seurannassa. Tietojen avulla koulut, kunnat ja alueet voivat kehittää ja arvioida peruskoulujensa toimintaa suhteessa koko maahan tai toisiin kuntiin ja kouluihin. Tiedot on tarkoitettu koulujen rehtoreille ja opiskeluhuoltoryhmille, kuntien ja kaupunkien viranomaisille sekä kansallisille ja alueellisille viranomaisille sekä suunnittelijoille ja tutkijoille.
2. Tilaston tietosisältö
Tilaston kohdejoukkona ovat Manner-Suomen peruskoulut. Hyvin-voinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa -kokonaisuus jakaantuu seitsemään ulottuvuuteen eli sitoutumiseen, johtamiseen, seurantaan ja tarveanalyysiin, voimavaroihin, yhteisiin käytäntöihin, osallisuuteen ja muihin ydintoimintoihin.
- Sitoutuminen kuvaa mm. kansallisten tietolähteiden tulosten käsittelyä henkilöstökokouksessa ja kouluruokailun toteuttamista.
- Johtaminen kuvaa mm. koulun opiskeluhuoltoryhmän toiminnan järjestämistä, poissaolojen seurantaa ja kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastamista.
- Seuranta ja tarveanalyysi kuvaa mm. koulukiusaamisen, häirintä- ja ongelmatilanteiden, tupakoinnin ja päihteidenkäytön sekä kurinpitotoimien seurantaa.
- Voimavarat kuvaa mm. koulujen käytössä olevia opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten työpanoksia.
- Yhteiset käytännöt kuvaa mm. tupakoinnin ja päihteidenkäytön sekä tapaturmien ehkäisyä.
- Osallisuus kuvaa mm. oppilaiden ja vanhempien/huoltajien vaikuttamismahdollisuuksia sekä kodin ja koulun yhteistyötä.
- Muut ydintoiminnat kuvaa mm. koulupäivän liikkumista lisääviä toimenpiteitä.
3. Tilastoprosessi
3.1. Lähdeaineistot
THL kokoaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa -kokonaisuuteen tarvittavat tiedot suoraan peruskouluista. Tiedonkeruu toteutettiin loka-joulukuussa 2025. Yhteensä indikaattoreita vuonna 2025 on 122 kappaletta.
Tiedot kuvaavat terveydenedistämisaktiivisuuden seitsemää ulottuvuutta eli sitoutumista, johtamista, seurantaa ja tarveanalyysia, voimavaroja, yhteisiä käytäntöjä, osallisuutta ja muita ydintoimintoja. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä koulun toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa lainsäädäntöön, suosituksiin ja hyviin käytäntöihin. Kokonaispistemäärä on ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Indikaattorit on pisteytetty as-teikolla 0–100. Pistemäärä kuvaa, miten hyvin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuu koululla. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista.
Esimerkki kysymyksen pisteytyksestä:
Kysymys 20. Seurataanko koulussa suunnitelmallisesti terveydenhoitajan tai lääkärin hoitoa vaatineiden tapaturmien lukumäärää?
Koulun sisätiloissa tai ulkoalueilla:
- Ei tietoa (0 pistettä)
- Ei seurata (0 pistettä)
- Seurataan (50 pistettä)
- Seurataan ja tehdään yhteenveto (100 pistettä)
Koulu- tai muulla siirtymismatkalla:
- Ei tietoa (0 pistettä)
- Ei seurata (0 pistettä)
- Seurataan (50 pistettä)
- Seurataan ja tehdään yhteenveto (100 pistettä)
Kuntakohtainen pistemäärä on kunnan peruskoulujen oppilasmäärällä painotettu keskiarvo ja alueiden pistemäärä on kuntakohtaisten tietojen väestömäärällä painotettu keskiarvo. Kuntakohtainen pistemäärä näytetään TEAviisarissa, jos vähintään puolet kunnan kouluista on toimittanut tietonsa. Jos kunnassa on vähemmän kuin kolme koulua, kaikilta vastanneilta kouluilta pitää olla lupa tietojen julkaisemiseen, jotta kunnan pistemäärä voidaan julkaista.
3.2. Tiedonkeruumenetelmä
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa -tiedonkeruu toteutetaan syksyisin, kahden vuoden välein parittomina vuosina. Tiedonkeruulomake lähetetään kaikille Manner-Suomen koulujen rehtoreille sähköisenä. Koulujen yhteystiedot saadaan Opetushallituksen Opintopolku-järjestelmästä. Tiedot pyydetään keräämään yhteistyössä opiskeluhuoltoryhmän kanssa. Tietojen toimittamisesta muistutetaan kahdesti sähköpostilla. Tarvittaessa vastaamattomiin kouluihin kunnissa, joista yli 50 % peruskouluista on vastaamatta, ollaan yhteydessä puhelimitse. Varsinkin oppilasmäärältään suurimmat koulut pyritään tavoittamaan.
3.3. Tietojen validointi
Vuonna 2025 vastaukset valmisteli pääsääntöisesti rehtori yhdessä opiskeluhuoltoryhmän tai -henkilöstön tai yhdessä koulun johtokunnan, johtotiimin tai opettajakunnan kanssa (86 %). Kouluista 15 prosentissa valmisteluista vastasi rehtori yksin tai yhdessä toimistohen-kilökunnan kanssa. Ohje oli, että vastaaminen tulisi tehdä yhteistyössä opiskeluhuoltoryhmän kanssa.
Vuonna 2025 aineiston laadun ja luotettavuuden kehittämisek-si koulujen opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön eli terveydenhoitajien, lääkäreiden, psykologien ja kuraattoreiden voimavaroja kartoittavan kysymyksen tiedot (yhteensä 4 indikaattoria) tarkistettiin ja käytiin läpi systemaattisesti.
Laadunvarmistukseen valittiin numeeriset, työpanoksia mittaavat indikaattorit. Ilmoitetuista tiedoista laskettiin kunkin ammattihenkilön työpanoksia kuvaavat tunnusluvut. Tiedot tarkistettiin lähettämällä tiedonkeruun yhdyshenkilöille koulukohtaiset tunnusluvut sähköpostilla ja pyydettiin heitä tarkistamaan tiedot yhdessä opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön kanssa.
Tiedot lähetettiin tarkistettaviksi kaikkiin kouluihin. Erityisesti kouluja pyydettiin kiinnittämään huomiota lukuihin, joissa ilmoitettu resurssi oli yli kaksinkertainen suosituksiin tai lailla säädettyyn minimiin nähden. Nämä luvut oli korostettu tarkistettavaksi lähetetyssä tiedostossa punaisella värillä. Lähetetyssä taulukossa oli myös listattuna koulujen oppilasmäärät, jotka saatiin opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelusta. Koulujen oli mahdollista tarkentaa myös näitä lukuja.
Tarkistuksen yhteydessä voimavaratietoja korjasi yhteensä 100 peruskoulua. Näistä kolme tarkensi myös oppilasmäärää. Kaikkiaan 198 tietoa muutettiin laadunvarmistuskierroksen aikana.
Myös kouluruokailusuosituksen noudattamisen toteutumista tarkasteltiin osana vuoden 2025 laadunvarmistusprosessia. Tiedonkeruussa selvitettiin kouluruokailusuosituksen (Syödään ja opitaan yhdessä 2017) toteutumista alla olevalla kysymyksellä: Onko koulussa noudatettu kouluruokailusuositusta (Syödään ja opitaan yhdessä 2017) koululounaan ja välipalojen järjestämisessä? ”Kyllä”/”Ei”/ ”Ei tietoa”.
Suosituksessa painotetaan monenlaisia asioita ruokailujärjestelyistä osallisuuteen sekä seurantaan ja arviointiin. Koulujen vastauksia tarkasteltiin em. kysymykseen suhteessa ensimmäisen lounaan järjestämisajankohtaa ja lounaan syömiseen varatun ajan pituutta käsitteleviin vastauksiin. Suosituksen mukaan sopiva aika lounaan syömiselle on noin kello 11–12. Vähimmäisaika ateriointiin on 30 minuuttia. Jos kysymykseen suosituksen noudattamisesta oli vastattu ”Kyllä” ja ensimmäinen lounas tarjottiin noin kello 10.45 tai myöhemmin ja ruokailuun oli varattu aikaa yli 25 minuuttia, katsottiin suosituksen toteutuvan. Muussa tapauksessa koulun vastaus kysymykseen ei täyttänyt Kyllä-vastauksen kriteereitä.
Edellä kuvatut tiedot lähetettiin kouluille tiedoksi ja mahdollisia tarkennuksia varten. Koulujen tarkennusten ja täydennysten jälkeen yhteensä 1051 koulun vastaus muuttui Ruokailusuosituksen noudattaminen -kysymykseen ja/tai kysymykseen aterioimisen vähimmäisajasta tai koululounaan tarjoamisen ajankohdasta.
3.4. Tiedon käsittely
Julkaistavan tilastotiedon laatu varmennetaan mm. jokaisen tiedonkeruun yhteydessä tehtävällä auditoinnilla ks. kohta 3.3. ”Tietojen validointi".
3.5. Tiedon revisioituminen
Tämä tilasto perustuu tiedonkeruuseen, jossa kerätyt tiedot on saatu kokonaisuudessaan kerralla eivätkä tiedot pääosin täydenny myöhemmin. Yksittäisen koulun tietoja voidaan tarvittaessa päivittää takautuvasti.
4. Tilaston laadun tarkastelu
4.1. Tarkkuus ja luotettavuus
Tilaston tiedot pohjautuvat koulujen ilmoittamiin tosiasialuonteisiin, objektiivisiin tietoihin. Lomakkeella kerättävät koulun toimintaa kuvaavat tiedot olivat sellaisia, jotka jokaisen koulun olisi pitänyt olla mahdollista toimittaa tiedonkeruuta varten. TEAviisarissa hyödynnet-tävistä yksittäisistä tiedoista (122 kpl) kattavan vastauksen (ts. ei yhtään puuttuvaa tietoa) antoi 887 koulua. Lomakkeista 93 prosentis-sa oli puuttuvia tietoja alle viisi prosenttia.
Vuonna 2025 aineiston laadun ja luotettavuuden kehittämiseksi kouluissa käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten eli terveydenhoitajien, lääkäreiden, psykologien ja kuraattoreiden työ-panoksia kartoittavan kysymyksen tiedot (yhteensä 4 indikaattoria) tarkistettiin ja käytiin läpi systemaattisesti. Lisäksi tarkistettiin Koulu-ruokailusuosituksen noudattaminen -kysymyksen Kyllä-vastaukset suhteessa ensimmäisen lounaan järjestämisajankohtaa ja lounaan syömiseen varatun ajan pituutta käsitteleviin vastauksiin. (ks. kohta 3.3.)
4.2. Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
Tiedot hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä peruskouluissa kerä-tään parittomien vuosien syksyllä ja kysymyskohtaiset perusjakaumat julkaistaan perustaulukoissa seuraavan vuoden toukokuussa oppi-lasmäärällä mitatun koulukoon, tilastollisen kuntaryhmityksen, koulu-tyypin (ala- ja/tai yläkoulu, erityiskoulu), opetuskielen, aluehallintoviraston alueen ja hyvinvointialuejaon mukaan.
Koulukohtaiset tiedot niiden koulujen osalta, jotka ovat antaneet luvan tulosten julkaisemiseen, sekä kuntakohtaiset tiedot raportoidaan pisteytettyinä toukokuussa TEAviisarissa. TEAviisarissa tiedot esitetään valmiiksi analysoituina ja toiminnan suunnittelun, johtamisen ja arvioinnin kannalta hyödyllisinä visuaalisina graafeina. TEAviisari näyttää kokonaiskuvan sekä auttaa löytämään koulun toiminnan keskeiset vahvuudet ja kehittämistarpeet.
4.3. Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Vuonna 2025 tietonsa toimitti 1 894 peruskoulua (95 % kaikista Man-ner-Suomen peruskouluista, 100 % kunnista edustettuna). Yhtään lomaketta ei todettu puutteellisesti täytetyksi. Suurimmillaan puuttuvia tietoja yhdellä lomakkeella oli 54 (122 indikaattorista). Vastausaktiivisuus oli korkein Kainuun hyvinvointialueella (100 % kouluista) ja matalin Helsingin kaupungissa (80 % kouluista). Koulun koko ei ollut yhteydessä vastausaktiivisuuteen: yli 500 oppilaan kouluista tietonsa toimitti 95 prosenttia ja alle sadan oppilaan kouluista 95 prosenttia. Tietonsa toimittaneet koulut kattoivat 95 prosenttia koko maan oppilasmäärästä. Koulukohtaiset tiedot julkaistaan vain koulun johdon suostumuksella. Luvan koulukohtaisten tulosten esittämiseen TEAvii-sarissa antoi 79 prosenttia tietonsa toimittaneista.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa -aineisto on kerätty vuosina 2009, 2011, 2013, 2015, 2017, 2019, 2021, 2023 ja 2025. Tietosisältöön on kehitetty uusia indikaattoreita ja myös tehty pieniä muutoksia. Keskeinen tietosisältö, yhteensä 34 indikaattoria on pysynyt samana vuodesta 2011. Vuonna 2025 indikaattoreita oli yhteensä 122, joista 108 oli käytössä myös vuonna 2023. Tarkemmin indikaattoreita voi tarkastella muuttujaluettelosta. Vuonna 2025 samoja indi-kaattoreita kuin vuonna 2023 oli ulottuvuuksittain seuraavasti: sitoutuminen 9/9, johtaminen 10/23, seuranta ja tarveanalyysi 39/39, voimavarat 6/6, yhteiset käytännöt 9/9, osallisuus 28/29, muut ydintoiminnat 7/7.
Muuttujaluettelo
5. Toimintavaltuudet
Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004).
Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (Finlex)
Tilastolaki (Finlex)
6. Tietojen jakaminen ja julkaiseminen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot tilastojen julkaisukalenterissa ennakkoon ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.
Tilastojen julkaisukalenteri
Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos informoi julkaisuajankohdasta kuntien viranhaltijoita (mm. sivistystoimenjohtajat, rehtorit ja hyvinvointikoordinaattorit) erillisillä TEAviisarin infoviesteillä.
7. Tilastollinen tietosuoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.
Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (Finlex)
Tilastolaki (Finlex)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (Finlex)
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (Euroopan parlamentti ja neuvosto)
Tietosuojalaki (Finlex)
THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.
Tässä tilastossa esitetyt tiedot ovat organisaatiotason tietoja, eivätkä sisällä yksilöitä koskevaa henkilötietoa.
8. Tilaston vuoden 2025 erityiskysymykset
Kaikista kunnista vähintään puolet kouluista toimitti tietonsa. Jos kunnassa on alle kolme koulua, tietoja esitetään vain, mikäli kaikki tietonsa toimittaneet koulut ovat antaneet luvan tietojen julkaisemiseen. Kuntia, joiden tietoja ei tällä perusteella esitetä, on yhteensä 13: Jokioinen, Kyyjärvi, Lemi, Mäntyharju, Merikarvia, Paltamo, Pukkila, Pyhäjärvi, Ranua, Ristijärvi, Sauvo, Sonkajärvi, Taivalkoski.