Laaturaportti: Lastensuojelu

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lastensuojelutilasto sisältää tietoja kodin ulkopuolelle sijoitetuista sekä lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleista lapsista ja nuorista.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osalta tieto perustuu henkilötunnisteiseen tietoon. Asiakkuutta ja ilmoituksia koskevat tiedot perustuvat summatason aineistoon. Hyvinvointialueet toimittavat tiedot kuntakohtaisesti vuosittain.

Vuosittain huhti-toukokuussa julkaistaan edellisen vuoden tiedot. Tilastoa on julkaistu vuodesta 1991. Tilaston tiedot kerätään THL-lain perusteella.

Tilastosta julkaistaan neljä tilastoraporttia: sijoitukset kodin ulkopuolelle, lastensuojelun asiakkaat, lastensuojeluilmoitukset sekä vuosittainen koontitilasto. Tilaston tietoja julkaistaan tilastoraporttien lisäksi THL:n raportointipalvelussa ja THL:n verkkosivuilla.

Relevanssi

Tilaston tavoitteena on antaa yleiskäsitys lastensuojelun toimista ja lastensuojelupalveluiden kohteena olevista lapsista ja nuorista.

Hyvinvointialue- ja kuntakohtaiset tiedot pitkältä ajalta mahdollistavat erilaisten toimintatapojen vertailun.  

Tilaston tietosisältö

Tilsto kuvaa lastensuojelun asiakasmääriä ja sijoituksia kattavasti koko maassa ja hyvinvointialueilla. Tilaston tietoja kerätään eri lähteistä, joten kaikkia tietoja ei ole saatavilla kaikissa dimensioissa tai yhtä pitkältä ajalta. Tietoja suhteutaan väestön ja ikäryhmän määrään.

Tilastoon on lisäksi koottu tietoa lastensuojeluun olennaisesti liittyvistä kysymyksistä kuten lapsiperhe-palveluiden asiakkaista ja lastensuojelun kustannuksista.

Tilaston keskeiset käsitteet ja muuttujat on kuvattu Käsitteet ja määritelmät- luvussa osana tilastoraportteja.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

THL:n lastensuojelurekisteri

Asiakaskohtainen tiedonkeruu vuodesta 1991. Tiedontuottajia ovat hyvinvointialueet (aiemmin kunnat).

Rekisteriin kerätään tieto avohuollon tukitoimena, kiireellisenä sijoituksena, huostaanotettuna tai jälkihuoltona sijoitetuista lapsista ja nuorista. Rekisteriin kerätään myös tiedot lapsen tai nuoren sijoituspaikan tyypistä ja sijoituksen kestosta.

Tietosisältöön voi tutustua Tietojen toimittamisen ohjeet-sivulla  ja Aineistokatalogissa.

Lastensuojelun avohuollon tilastoaineisto

Aggregoitu eli ei-asiakaskohtainen hyvinvointialueita velvoittava tiedonkeruu vuodesta 2008. Tiedontuottajia ovat hyvinvointialueet (aiemmin kunnat).

Aineisto toimitetaan kunnittain ja pääosin ikäryhmittäin. Tietoa toimitetaan asiakasmäärien lisäksi lastensuojeluilmoituksista, lastensuoje-lutarpeen selvityksistä, asiakassuunnitelmista ja päättyneistä asiakkuuksista.

Tietosisältöön voi tutustua Tietojen tioimittamisen ohjeet -sivulla ja Aineistokatalogissa.

Muita tilastossa hyödynnettyjä aineistoja: 

Tiedonkeruumenetelmä

Hyvinvointialueet poimivat tiedot asiakastietojärjestelmistään ja toimittavat tiedot THL:ään. Tietojen toimitus on kuvattu tarkemmin edellä kuvatuilla verkkosivuilla.

Tietojen validointi

Aineisto tarkistetaan THL:ssä ennen julkaisua. Mahdolliset virheet korjataan ja tiedontoimittajilta tarkistetaan tietoja tarvittaessa.

THL:n lastensuojelurekisteri on vuosikymmeniä laajasti käytetty aineisto tutkimuksessa, seurannassa ja tilastoinnissa.  Rekisteritietojen laaja käyttö ei ole tuonut esiin systemaattisia ongelmia rekisterin kattavuudessa ja edustavuudessa. Varsinaisia rekisterin validointitutkimuksia ei ole tehty, mutta tahdonvastaisten sijoitusten osalta käynnissä on tutkimus, jossa tietoja verrataan oikeuslaitoksen päätöksiin.

Lastensuojelun avohuollon tietojen edustavuuden osalta tietoja on viimevuosina tarkasteltu suhteessa Lastensuojelun käsittelyaika -aineiston, Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus -aineiston ja Sosiaalihuollon seurantarekisterin tietoihin. Vertailut ovat osoittaneet epäyhdenmukaisuuksia, joita käsitellään tarkemmin luvussa Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus → Avohuollon asiakasmäärien vertailukelpoisuus.

Tiedon käsittely  

THL:n lastensuojelurekisteri

Sijoittajahyvinvointialue

Lastensuojelurekisterin tiedot tulisi toimittaa siltä hyvinvointialueelta, joka vastaa lastensuojelun kustannuksista (sijoittajahyvinvointialue, lastensuojelulaki 16 a §). Koska myös hyvinvointialue, jonka alueelle lapsi sijoitetaan (sijoitushyvinvointialue, lastensuojelulaki 16 b §) toimii palveluiden antajana, tietoja sijoituksesta saadaan tosiallisesti usein kahdelta hyvinvointialueelta.

Ennen sote-uudistusta järjestämisestä vastasivat kunnat ja laissa oli samoin määritelty lastensuojelun kustannuksista vastaava kunta. Koska THL:n lastensuojelurekisteri on perustunut sijoittajakuntiin, ei sijoittajakunnan periaatteesta rekisteritietojen käsittelyssä ole luovuttu 2023–2024, vaan tiedot pyydetään edelleen sen mukaan mikä kunta vastaisi kustannuksista, mikäli järjestämisvastuu olisi edelleen kunnilla (=”maksajakunta”). Mikäli tietojen toimittaja ei kuitenkaan pysty määrittelemään aiemman lainsäädännön mukaista maksajakuntaa, voidaan hyödyntää lapsen asuinkuntaa ennen sijoituksen alkamista tai kuntatietona voidaan käyttää hyvinvointialueen asukasluvultaan suurinta kuntaa.

Rekisteriin ilmoitetaan siis ”maksajakunnan” tai sijoitushyvinvointialueen osalta ristiriitaisia ja puutteellisia tietoja, joista THL:n lastensuo-jelurekisteri valitsee kullekin sijoitusjaksolle vain yhden ”maksajakunnan”. Päättelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:

  • Lapsen elämän ensimmäisissä sijoituksissa tarkistetaan sijoitushyvinvointialue erikseen hyvinvointialueilta, jos tiedot on saatu useammalta hyvinvointialueelta.
     
  • Myöhemmissä sijoitusjaksoissa käytetään aiempien sijoitusjaksojen maksajakuntaa, jos tiedot toimitetaan usealta hyvinvointialueelta. Jos myöhempinä vuosina tiedot saadaan vain toiselta hyvinvointialueelta, sijoitushyvinvointialue voi muuttua.  Tyypillisimmin maksajakunta vaihtuu rekisterissä, kun täysi-ikäistymisen johdosta alkaa jälkihuollon sijoitus - toisin sanoen THL ei erikseen näissä tapauksissa selvitä mikä hyvinvointialue maksaa kustannukset.
     
  • Jos tietoja muusta syystä erikseen tarkistetaan hyvinvointialueelta, voidaan myös ”maksajakunta”-tietoa korjata taannehtivasti.    

Lastensuojelulain mukaiset ikäkorjaukset

Rekisterikäsittelyssä päätetään kaikki kiireelliset sijoitukset ja huostassa olot 18-vuotispäivään. Sijoitusjakso voi jatkua, mutta sijoitusperusteen tulisi olla tällöin ”jälkihuollon sijoitus” tai ”avohuollon sijoitus”.

Vuodesta 2025 alkaen kaikki sijoitukset päätetään viimeistään 23-vuotissyntymäpäivään. Kaikki sijoitukset päätettiin viimeistään 25-vuotissyntymäpäivään vuosina 2020–2024. Lastensuojelun jälkihuollon enimmäisiäksi määriteltiin 22-vuotta jo 1.1.2024, mutta siirtymäsäännökset mahdollistivat 2024 vielä 23- ja 24-vuotiaiden sijoitukset. Ennen vuotta 2020 kaikki sijoitukset päätetiin 21-vuotissyntymäpäivään.

Avoimien sijoitusjaksojen päättäminen

Hyvinvointialueiden (aiemmin kuntien) tulisi vuosien kuluessa ilmoittaa päättymispäivä jokaiselle joskus alkaneelle sijoitukselle. Käytännössä päättymispäiviä ei aina saada, joten lastensuojelurekisteriin on alusta alkaen muodostettu erilaisia käsittelysääntöjä sijoitusten päättämiseen.

Kukin jatkuva sijoitus pitää ilmoittaa joka vuosi THL:n lastensuojelurekisteriin. Jos sijoitusta ei ilmoiteta, sijoitus päätetään edellisen vuoden viimeiseen päivään. Esimerkki:

  • Keväällä 2019 kunta on ilmoittanut, että tietty lapsi on huostaanotettu 21.4.2018 ja huostaanotto jatkui vuoden 2018 loppuessa.
  • Keväällä 2020 kunta on ilmoittanut, että sama 21.4.2018 alkanut huostaanotto jatkui vuoden 2019 loppuessa.
  • Keväällä 2021 kunta ei enää ilmoita lainkaan kyseisen lapsen sijoitustietoja. Tässä tapauksessa THL:n lastensuojelurekisterissä lapsen 21.4.2018 alkanut huostaanotto päätetään päivämäärään 31.12.2020. 
  • Keväällä 2022 kunta ilmoittaisi taas 21.4.2018 alkaneen sijoituksen jatkuvan, päättymispäivämäärä 31.12.2020 poistettaisiin tiedoista ja THL:n rekisterissä huostaanoton katsottaisiin jatkuvan keskeytyksettä vuodesta 2018.

Sijoituksia päätetään myös suhteessa uudempiin alueiden toimittamiin tietoihin. Muutokset kuntien ja hyvinvointialueiden asiakastieto-järjestelmissä selittävät, että useita vuosia myöhemminkin THL:ään voidaan toimittaa tarkentunutta tietoa päättymispäivästä, sijoituspaikasta tai sijoituksen perusteesta.

Edellä kuvattujen korjausten toteuttaminen ei aina ole onnistunut. Vuosittain tietojen käsittelyssä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat taannehtivasti myös aiempien vuosien aineistoon. Hankalimpia ovat tapaukset, jossa rekisteriin tulee sekä tieto päättyneestä sijoituksesta, että jatkuvasta sijoituksesta. Näissä tilanteissa huomioidaan mm. lapsen ikä, sijoitusperuste, sijoituspaikka ja mahdollisesti hyvinvointialueen tietojärjestelmän vaikutukset.

Sijoituksista vuoden viimeiseen päivään päättyy vuosittain noin 3–7 % ketjutetuista sijoituksista eli sijoitusepisodeista. Päättymispäivämäärän yleisyys ei kuitenkaan selity kokonaan THL:n tekemillä korjauksilla, vaan on todennäköistä, että myös käytännön työssä päättymispäivämääräksi valikoituu jossain määrin useammin vuoden viimeinen päivä.

Sijoituksia päätetään myös lastensuojelulain mukaisten ikärajojen mukaisesti, kuten edellä on kuvattu. THL myös tarvittaessa päättää sijoituksen henkilön kuolemaan.

Mikäli lapsi tai nuori on saman vuoden aikana ollut sijoitettuna useamman kuin yhden kunnan toimesta, julkaistaan sijoitustieto viimeisimmän sijoituskunnan mukaan. Myös siinä tapauksessa, että lapsi tai nuori on vuoden aikana ollut sijoitettuna eri perustein ja/tai useammassa kuin yhdessä sijoituspaikassa, julkaistaan sijoitustieto viimeisimmän sijoitustiedon mukaan.

Sijoitusjaksojen päivämääräkorjaukset

THL:n lastensuojelurekisterissä henkilöllä voi olla kerrallaan käynnissä vain yksi sijoitusjakso. Todellisuudessa on kuitenkin mahdollista, että lapsi on esimerkiksi huostaan otettuna perhehoidossa, mutta tulee kiireellinen tarve muuttaa lapsen sijoituspaikkaa kuukaudeksi laitoshoitoon. Tällaisissa tapauksissa rekisterissä huostaanottopaikaksi vaihdetaan kuukauden ajaksi laitoshoito, jonka jälkeen huostaanotto perhehoidossa jatkuu.

THL:n lastensuojelurekisterille on myös ominaista, että erilaisista päätöksistä ja kirjauksista johtuen sijoitukset eivät aivan ketjutu ts. aiempi sijoitus voi esimerkiksi päättyä 23.4 ja seuraava alkaa 25.4. THL:n rekisteri ei muuta tämän kaltaisia päivämäärätietoja.

Sijoitusperusteiden korjaukset

Ristiriitaisten sijoitusjaksotietojen osalta sijoitusperustetietoja korjataan siten, että mikäli lapsi on huostaanotettuna, kiireellinen sijoitus tai sijoitus avohuollon tukitoimena ei voi keskeyttää huostaanottoa. Ristiriitaisessa tiedoissa tahdonvastaista huostaanottoa ei myöskään muuteta ei-tahdonvastaiseksi. Edellä mainittuja korjauksia ei kuitenkaan tehdä koko aineistolle vaan periaatteet rajoittuvat vain ristiriitaisen tiedon käsittelyyn.

Sijoituspaikkatyypin korjaukset

Mikäli hyvinvointialue ei toimita tietoa henkilön sijoituspaikkatyypistä (esim. laitossijoitus), rekisteriin merkitään edellisen 12 kuukauden aikainen sijoituspaikkatyyppi. Jos henkilö ei ole ollut sijoitettuna edellisen vuoden aikana, eikä hyvinvointialue kykene tarkentamaan sijoituspaikkaa, sijoituspaikkatyypiksi merkitään ”muu” tai pyydetään tietojen toimittajaa korjaamaan tietonsa. Tietojen takautuvaa tarkistamista hyvinvointialueiden kanssa kehitetään vuoden 2026 aikana.

Lastensuojelun avohuollon tilastoaineisto

THL laskee toimitetuista tiedoista tunnuslukuja, kuten keskiarvoja ja osuuksia. Koska tiedot ovat koontitietoja, tietojen jatkojalostusmah-dollisuudet ovat vähäiset.

Tiedon revisioituminen

Hyvinvointialueet ja aiemmin kunnat korjaavat usein aiempina vuosina antamiaan sijoitustietoja. Tyypillisesti tuoreimman vuoden sijoitettujen määrä täydentyy noin 100–200 sijoitetulla seuraavan vuoden tilastoon ja myös aiempien vuosien tietoja päivitetään THL:ään. Näin ollen myös aiemmin julkaistut vuosittaiset aikasarjatiedot muuttuvat korjausten myötä.

Kunnat korjaavat myös takautuvasti avohuoltoa koskevia tietoja tarvittaessa. 

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tietoja voidaan pitää pääosin hyvin luotettavina. Luotettavuus perustuu seuraaviin tekijöihin:

  • Tietosisältö on pysynyt pitkään samanlaisena. 
  • THL tarkastelee toimitettujen tietojen luotettavuutta suhteessa aiemmin toimitettuihin tietoihin. 
  • Koska tietoja hyödynnetään laajasti, mahdolliset virheet tai epäloogisuudet huomataan nopeasti.  
  • Lastensuojelurekisterin sijoitustiedot ovat erityisen luotettavia, koska tiedot saadaan tunnisteellisina ja mahdollisia virheitä pystytään näin jäljittämään ja korjaamaan henkilötunnuksien avulla.

Koska avohuollon tietoja ei saada henkilötunnisteellisena, avohuollon tietoja ei voi pitää yhtä luotettavina ja tarkkoina kuin sijoitustietoja. Haasteita käsitellään tarkemmin luvussa Yhdenmukaisuus ja vertailukelpoisuus.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Lastensuojelutilaston tietoja julkaistaan vuosittain huhti-toukokuussa. Pääosin raportoidaan edellisen kalenterivuoden tietoja.

Lastensuojelu-tilaston lisäksi THL julkaisee tilastoja lastensuojelun käsittelyajoista ja lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoituksesta puolivuosittain. Tilastoa kehitetään uuden Sosiaalihuollon seurantarekisterin tietojen myötä ajantasaisemmaksi siten, että tietoja tullaan julkaisemaan useita kertoja vuodessa. 

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

THL:n lastensuojelurekisteri

Asiakastietojärjestelmien muutosten vaikutus  

Hyvinvointialueet ottavat käyttöön asiakastietolain mukaisia ja koko hyvinvointialueen laajuisia järjestelmiä käyttöön 2023–2026. Muutokset aiheuttavat ristiriitaisia tietoja, joista THL käsittelee yksiselitteistä rekisteritietoa. Mitä enemmän THL saa ristiriitaisia tietoja, sitä todennäköisemmin osa THL:n tekemästä käsittelystä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Toisaalta Kanta-palveluiden käyttöönoton ja Sosiaalihuollon seurantarekisterin laajenemisen johdosta, THL pystyy myös uusin tavoin validoimaan sijoitustietoja. 

Merkittävin yksittäinen haaste liittyy sijoitusten ja erityisesti huostaanottojen päättymiseen ennen 18-vuotissyntymäpäivää, joita on määrällisesti vähän. Asiakastietojärjestelmämuutosten yhteydessä aiempia sijoitusjaksoja on päätetty käytöstä poistuneissa järjestelmissä, jolloin THL:n Lastensuojelurekisterin on vaikea päätellä missä tapauksessa tieto sijoituksen päättymisestä on ollut aito ja missä tapauksessa johtunut asiakastietojärjestelmämuutoksesta. 

Avohuollon asiakasmäärätietojen vertailukelpoisuus 

Lastensuojelun avohuollon tiedot toimitetaan summatasolla ilman henkilötunnuksia. Tilaston tiedot pohjautuvat hyvinvointialueiden (ja aiemmin kuntien) sekä tietojärjestelmätoimittajien tekemiin poimintoihin, joissa on alueellisia eroja.

Hyvinvointialuekohtainen vertailukelpoisuus: avohuollon tiedot

Avohuollon asiakasmäärä määritellään eri alueilla eri tavoin. Osa alueista sisällyttää poimintaan vain ne henkilöt, jotka ovat vuoden aikana saaneet nimenomaan avohuollolle tyypillisiä lastensuojelupalveluja, kuten tehostettua perhetyötä tai tukiperheen. Osa alueista käyttää laajempaa määritelmää, jossa avohuollon asiakkuus kattaa kaiken lastensuojelun sosiaalityön. Tällöin myös sijoitetut tai huostaanotetut lapset voivat sisältyä avohuollon asiakasmäärään, jolloin se vastaa koko lastensuojelun asiakasmäärää.

THL ei ole tarkentanut avohuollon tietojen poimintasääntöjä, sillä asiakastietojärjestelmissä on käynnissä merkittäviä muutoksia vuosina 2022–2027. 

  • Lastensuojelun tiedonhallinnassa on samanaikaisesti käynnissä useita muutoksia. Asiakastietojärjestelmiä uudistetaan, kun asiakastietojen tallentaminen siirtyy Kanta-palveluihin.
  • Lastensuojelulain kokonaisuudistuksella on myös ennakoitu olevan vaikutuksia tilastointiin.

Tässä tilanteessa tiedon kehittämisessä edetään kahdella rinnakkaisella tavalla. Toisaalta nykyiset tiedonkeruut pyritään pitämään mahdollisimman muuttumattomina, jotta hyvinvointialueiden aikasarjat säilyvät vertailukelpoisina. Toisaalta uutta tiedontuotantoa rakennetaan Kanta-palveluihin perustuvan sosiaalihuollon seurantarekisterin varaan.

Vaikka hyvinvointialueiden toimintaa ohjaa sama lainsäädäntö, hyvinvointialueet soveltavat velvollisuuksia eri tavoin ja palvelujärjestelmät ovat paikallisesti erilaisia. Tämä entisestään heijastuu tietojen vertailukelpoisuuteen.

Lastensuojelun asiakkaat -tilastoraportin taulukossa 3 esitetään hyvinvointialueittain arvio siitä, sisältääkö avohuollon asiakasmäärä kaikki lastensuojelun asiakkaat. Arvio perustuu avohuollon vuositie-don ja lastensuojelun henkilöstömitoitustiedonkeruussa kerätyn yhden päivän asiakasmäärän vertailuun. Mikäli yhden päivän asiakasmäärä on selvästi suurempi kuin koko vuoden avohuollon asiakasmäärä, avohuollon asiakasmäärä ei voi sisältää kaikkia lastensuojelun asiakkaita.

Ajallinen vertailukelpoisuus: avohuolto

Keskeiset avohuollon tiedonkeruun tiedot kuten lastensuojeluilmoitusten määrä ja avohuollon asiakkaiden määrä on saatu kattavasti yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta pitkään. Mahdolliset puuttuvat tiedot on kuvattu vuosittain laaturaporttien erityiskysymyksiä-osiossa.

Nykyinen lastensuojelulaki astui voimaan 1.1.2008. Lastensuojelulain myötä myös valtakunnallisen lastensuojelutilaston tietosisältö uudistettiin kokonaan. Uudistuksia on kuvattu uudistusta seuranneiden vuosien tilastojen laaturaporteissa.

Avohuollon tietoihin vaikuttaa merkittävästi 1.4.2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki, joka muutti lastensuojelun asiakkaan määritelmää. Vuodesta 2015 lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun palvelutarpeen arvion perusteella nähdään, että lastensuojelulle ja lastensuojelun palveluille on tarvetta tai lastensuojeluasian vireille tulon takia ryhdytään kiireellisiin toimiin lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi tai kun lapselle tai hänen perheelleen muutoin annetaan lastensuojelulaissa tarkoitettuja palveluja tai muuta tukea ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista. Ennen muutosta lastensuojelun asiakkuus alkoi silloin, kun lastensuojelun tarvetta ryhdyttiin selvittämään.

Lastensuojelu 2021 -tilastoraporttia edeltäneissä tilastoraporteissa 18 vuotta täyttäneet eivät olleet mukana lukumäärissä lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien lastenlukumäärässä. Aikasarjaa on muutettu takautuvasti tilaston taulukoihin ja indikaattoreihin.

18 vuotta täyttävät asiakkaat tilastoituvat pääosin osin 18–24-vuotiaisiin, mikäli asiakkuus jatkuu ja/tai tietojärjestelmissä asiakkaiden ikä lasketaan vuoden lopussa. Jos asiakkuus päättyy ja tietojär-jestelmissä asiakkaiden ikä lasketaan asiakkuuden päättyessä nämä nuoret voivat paikoin tilastoitua myös 0–17-vuotiaisiin.

Lastensuojelun jälkihuollon yläikäraja oli 21 vuotta 31.12.2019 asti, 25 vuotta 1.1.2020-30.6.2024 (ml. siirtymäajat) ja enintään 22 vuotta 1.7.2024 alkaen.

Sijoitustietojen vertailukelpoisuus

THL (Stakes 31.12.2008 asti) on kerännyt lastensuojelurekisterin tietoja alkaen vuodesta 1991. Tiedonkeruun käsitteet ja määritelmät ovat pysyneet käytännössä ennallaan koko rekisterin historian.

Hyvinvointialuekohtainen vertailukelpoisuus: sijoitustiedot

Lastensuojelun sijoitukset ovat niin tarkkaan määritelty lainsäädännössä, että THL:n Lastensuojelurekisterin tietoihin ei kohdistu systemaattisia alueellisia eroja. Tietyissä yksityiskohdissa, kuten esimerkiksi jälkihuollon tuen ilmoittamiseen sijoituksena (esim. tuettu asuminen), alueellisia eroja saattaa kuitenkin olla myös tietojen toimittamisessa varsinaisen toiminnan erojen lisäksi.

Ajallinen vertailukelpoisuus: sijoitustiedot

Sijoitustiedot on saatu kattavasti yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta pitkään. Mahdolliset puuttuvat tiedot on kuvattu vuosittain laaturaporttien erityiskysymyksiä-osiossa.

Lastensuojelun yläikärajaa on muutettu useita kertoja 2000-luvulla. Tästä syystä nuorten sijoitusten vertailuväestö kuvataan aina tapauskohtaisesti.

Lastensuojelu 2021 -tilastoraporttia edeltäneissä tilastoraporteissa osa 0–17-vuotiaiden tilastoja ei sisältänyt kyseisenä vuonna 18 vuotta täyttäviä sijoitettuja. Nykyisin 0–17-vuotiaiden tilastot sisältävät kaikki alaikäisinä sijoitettuina vuoden aikana olleet. Muutos on toteutettu takautuvasti tilaston taulukoihin ja indikaattoreihin. 

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Tilastosta julkaistaan neljä tilastoraporttia: sijoitukset kodin ulkopuolelle, lastensuojelun asiakkaat, lastensuojeluilmoitukset sekä vuosittainen koontitilasto. Tilaston tietoja julkaistaan tilastoraporttien lisäksi THL:n raportointipalveluissa ja THL:n verkkosivuilla. 

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pää-asiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja- asetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeusselkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.

2025 tilastoraporttien erityiskysymykset

Sijoitukset kodin ulkopuolelle 2025

2025 vuoden tiedot saatiin kaikilta hyvinvointialueilta, kaikkien kuntien asukkaista.

Asiakastietojärjestelmien muutoksilla oli vaikutuksia tietojen laatuun ja vertailukelpoisuuteen: 

  • Pohjois-Pohjanmaalla kunnissa, joissa käytetään Saga-järjestelmää, oli huomattavia puutteita sijoitusjaksojen päättymisissä. THL on päättänyt kaikki kiireelliset sijoitusjaksot koneellisesti päättymään 30 vrk alkamisesta. Päättymispäivien puuttumisesta voi seurata, että sijoitusvuorokausia on lastensuojelutilastossa enemmän kuin niitä on todellisuudessa ollut ja 31.12. on ollut sijoitettuna enemmän lapsia kuin heitä on todellisuudessa ollut. Pohjois-Pohjanmaa tarkistaa vuoden 2025 sijoitustiedot myöhemmin vuoden 2026 aikana. 
  • Varsinais-Suomessa on siirrytty yhden tietojärjestelmän käyttöön. Tässä yhteydessä aiempia sijoitusjaksoja on päätetty käytöstä poistuneissa järjestelmissä päivämäärälle 18.12.2025. THL:n Lastensuojelurekisterissä on ollut vaikea päätellä missä tapauksessa tieto sijoituksen päättymisestä on ollut aito, mutta päättymispäivän tieto on pääosin viety THL:n lastensuojelurekisteriin. Mahdollisesti liiallisista päättymispäivämääristä voi seurata, että 31.12. on ollut sijoitettuna vähemmän lapsia kuin heitä on todellisuudessa ollut. Koska päättymispäivämäärät ovat lähellä vuoden loppua, vaikutus sijoitusvuorokausien määrään on vähäinen. Liiallisilla päättymispäivämäärillä voi olla vaikutusta myös koko maan tietoihin koskien päättyneitä huostaanottoja ennen 18-vuotissyntymäpäivää, joita on määrällisesti vähän.  
  • Joillakin alueilla erottelu pienten kuntien kesken ei onnistunut, joten tiedot ilmoitettiin kahden kunnan osalta yhdellä kotikuntakoodilla. 

Lastensuojelun asiakkaat 2025 

2025 vuoden tiedot saatiin kaikilta hyvinvointialueilta, kaikkien kuntien asukkaista.

Joillakin alueilla erottelu pienten kuntien kesken ei onnistunut, joten tiedot ilmoitettiin kahden kunnan osalta yhdellä kotikuntakoodilla. 

  • Etelä-Karjala: kaikki tiedot Lappeenrannan alla.  
  • Pirkanmaa: Kuhmoisten tiedot Kangasalan alla.
  • Utsjoki ja Inari ilmoitettiin yhteissummana Inarin kuntakoodilla.

Asiakastietojärjestelmien muutoksilla oli vaikutuksia tietojen laatuun ja vertailukelpoisuuteen: 

  • Varsinais-Suomessa on siirrytty yhden tietojärjestelmän käyttöön. Eri tietojärjestelmien tietojen yhdistämisen takia, tietojen luotettavuuteen liittyy merkittäviä epävarmuuksia. 
  •  Pohjois-Pohjanmaalla on käytössä yhä kaksi tietojärjestelmää, jonka takia tiedot uusien ja jälkihuollon asiakkaiden määrästä sekä asiakassuunnitelmien ja palvelutarpeenarviointien määrästä eivät ole luotettavia. 
  • Satakunnassa siirryttiin yhtenäisen tietojärjestelemän käyttöön, eivätkä tiedot ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tietoihin.

Lastensuojeluilmoitukset 2025

2025 vuoden tiedot saatiin kaikilta hyvinvointialueilta, kaikkien kuntien asukkaista.

Joillakin alueilla erottelu pienten kuntien kesken ei onnistunut, joten tiedot ilmoitettiin kahden kunnan osalta yhdellä kotikuntakoodilla. 

  • Etelä-Karjala: kaikki tiedot Lappeenrannan alla.  
  • Pirkanmaa: Kuhmoisten tiedot Kangasalan alla. 
  • Utsjoki ja Inari ilmoitettiin yhteissummana Inarin kuntakoodilla.

Asiakastietojärjestelmien muutoksilla oli vaikutuksia tietojen laatuun ja vertailukelpoisuuteen: 

  • Varsinais-Suomessa on siirrytty yhden tietojärjestelmän käyttöön. Eri tietojärjestelmien tietojen yhdistämisen takia, tietojen luotettavuuteen liittyy merkittäviä epävarmuuksia. 
  • Pohjois-Pohjanmaalla on käytössä yhä kaksi tietojärjestelmää, jonka takia tiedot uusien ja jälkihuollon asiakkaiden määrästä sekä asiakassuunnitelmien ja palvelutarpeenarviointien määrästä eivät ole luotettavia. 
  • Satakunnassa siirryttiin yhtenäisen tietojärjestelemän käyttöön, eivätkä tiedot ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tietoihin.

Päivitetty: