Laaturaportti: Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa
Yleiskuvaus
Tilaston kuvaus
Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa -tilasto sisältää tiedot perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn toteutumisesta julkisessa terveydenhuollossa eli hyvinvointialueilla ja muiden julkisten palvelun-tuottajien palveluissa pois lukien Ahvenanmaan maakunta. Mukana tiedonkeruussa ovat myös näiden palveluntuottajien ostopalvelut.
Perusterveydenhuollon hoitoonpääsytietoja on kerätty perustervey-denhuollosta vuodesta 2005 lähtien. Tietoja kerättiin ensin pelkästään kyselyllä ja vuodesta 2014 alkaen tietoja on saatu sekä vuosittain toteutetulla kyselyllä että jatkuvasti päivittyvästä Avohilmo-rekisteristä.
Tilastoraportti ja indikaattorit julkaistaan kerran vuodessa. Julkaisuajankohtien välillä hoitoonpääsytiedot ovat saatavilla kuukausittain päivitettäviltä tietokantaraporteilta. Tilastoraportissa ja indikaattoreissa julkaistavat tiedot ovat poimintahetken mukaisia ja ne voivat muuttua tietokantaraporteilla, sillä tiedot päivittyvät Avohilmo-rekisteriin jatkuvasti.
Relevanssi
Tilasto on tarkoitettu perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn toteutumisen tietoja tarvitseville terveydenhuollon valvontaviranomaisille, hallintoviranomaisille, terveydenhuollon ammattihenkilöille, johdolle, päättäjille, suunnittelijoille ja tutkijoille.
Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa -tilastossa raportoitavat tiedot perustuvat lakiin. Hyvinvointialueiden järjestämän perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajoista eli ns. hoitotakuusta säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Hoitotakuu koskee myös korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa, josta säädetään korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa (695/2019) sekä vankiterveydenhuoltoa (vankeuslaki 767/2005 ja tutkintavankeuslaki 768/2005).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on terveydenhuollon tilastoviranomainen ja hoitoonpääsytietojen tuottaminen on THL:n lakisääteinen tehtävä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa hoitoonpääsytiedot muun muassa hyvinvointialueille tietojen julkaisua varten ja Lupa- ja valvontaviraston (LVV) valvontaviranomaisille. Tietoja voidaan lisäksi käyttää esimerkiksi hyvinvointialueiden omavalvonnan ja seurannan välineinä sekä hyvinvointialueiden väliseen arviointiin.
Tilaston tietosisältö
Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn tilasto kattaa Suomen julkisen perusterveydenhuollon ja perusterveydenhuollossa toteutetun suun terveydenhuollon kiireettömän hoitoon pääsyn tiedot pois lukien Ahvenanmaan maakunta.
Tilastossa hyvinvointialueittaiset tiedot kootaan palveluntuottajan rekisteriin toimittamien käyntien, hoitoilmoitusten, toteumatiedoista. Tällöin tilastoraportissa esitetty aluejako perustuu järjestämisvastuun mukaisesti, ei asiakkaan asuinkunnan mukaisesti.
Hoitoon pääsyn seurannassa käytetään tietoja potilaan yhteydenotosta, hoidon tarpeen arvioinnista ja toteutuneesta hoitotapahtumasta. Yhteydenotto ja hoitotapahtuma voivat tapahtua esimerkiksi kasvotusten, puhelimitse tai digitaalisissa palveluissa. Lakisääteisten enimmäisaikojen toteutumisen seurannassa hyödynnetään edellä mainittujen seurantapisteiden toteutumisajankohtia. Lisäksi hoitoon pääsyn toteutumisen seurannassa käytetään rakenteisesti kirjattuja hoidon tarpeen arvioinnin tuloksia, käynnin luonnetta, palvelumuotoa, yhteystapaa, hoitotapahtuman kiireellisyyttä sekä hoitotapahtumaan osallistuneen ammattilaisen tietoja.
Kun hoitotapahtuma toteutuu ostopalveluna, toteutuneisiin käynteihin tai etäkontakteihin tarvitaan tiedot esimerkiksi ostopalvelusta, mahdollisesta palvelusetelistä sekä palvelun tilaajan organisaatiotunnus hoitoilmoitusoppaan mukaisesti.
Tilastoraportin tekstiosassa ja käsitteissä on esitetty tilastossa käy-tetyt käsitteet, jotka perustuvat lakiin.
Tilastoprosessi
Lähdeaineistot
Tilaston lähdeaineistona toimii perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteri (Avohilmo). Avohilmo-rekisteri sisältää hoitoilmoitustietoja perusterveydenhuollon avohoidosta, työterveyshuollosta, kotihoidosta ja yksityisestä terveydenhuollosta. Tiedot lähetetään Avohilmoon suoraan terveydenhuollon organisaatioiden käyttämistä potilastietojärjestelmistä hoitotapahtumatasolla yleensä kerran vuorokaudessa. Hoitotapahtumat sisältävät asiakkaan henkilötunnuksen lisäksi tietoa hoidosta, terveydenhuollon ammattilaisesta ja organisaatiosta.
Tiedot pitää toimittaa THL:ään myös silloin, kun julkinen viranomainen, kuten hyvinvointialue, hankkii palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta ostopalveluna tai antamalla palvelusetelin tai ulkoistamalla palvelun. Palveluiden järjestämisestä vastaavan tahon eli tilaajan on huolehdittava siitä, että näin toteutetut tiedot lähetetään Avohilmo-rekisteriin. Tiedot lähetetään joko järjestäjän omien tietojen mukana tai tuottajan toimittamana. Jos palvelun tuottaja lähettää ostopalvelutietoja, on niiden mukana oltava tilaajan organisaatiotieto. Ostopalvelua voi olla myös julkisten organisaatioiden välillä.
Vuosittaisen perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn kyselyn sisältöä kehitetään yhteistyössä valvontaviranomaisten, terveydenhuollon hallintoviranomaisten, vastaajien ja käyttäjien kanssa. Tietosisältö on kuvattu kokonaisuudessaan hoitoilmoitusoppaassa, jota päivitetään säännöllisesti.
Hoitoilmoitusopas (Julkari)
Tilaston rekisteritiedoista muodostetaan kuukausittain päivittyviä tietokantaraportteja, jotka löytyvät THL:n verkkosivulta.
Rekisteriaineistoa täydennetään kerran vuodessa toteutettavalla perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn erilliskyselyllä. Kyselyn vastaajia ovat hyvinvointialueiden, YTHS:n ja vankiterveydenhuollon johtavat lääkärit ja johtavat hammaslääkärit. Kyselyssä kerätään valvontaviranomaisille niitä tietoja, joita ei saada Avohilmo-rekisteristä. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhuoltolain 51. ja 55. pykälien mukaiset potilaan yhteydensaantia ja tietojen julkaisemista koskevat tiedot. Kyselyn sisältö tarkistetaan ja päivitetään vuosittain valvontaviranomaisten kanssa saatu palaute ja kehitystarpeet huomioiden.
Tiedonkeruumenetelmä
Hoitoonpääsytietojen tiedonkeruu on toteutettu vuodesta 2014 alkaen Avohilmo-rekisteristä ja kerran vuodessa toteutettavasta erillisky-selystä. Tietoja saadaan jatkuvasti Avohilmo-rekisteriin palveluntuottajien asiakas- ja potilastietojärjestelmistä perustuen ammattilaisten tekemiin kirjauksiin potilaiden hoidosta.
Tässä tilastoraportissa on huomioitu 15.04.2026 mennessä Avohilmo-rekisteriin saadut tiedot. THL vastaanottaa täydennyksiä tietoihin myös tilaston julkaisun jälkeen. Näissä tapauksissa tiedot päivittyvät tietokantaraporteille ja seuraavan tilastojulkaisun niihin tietoihin, jotka sisältävät toteumatietoja aikaisemmilta vuosilta.
Vuosittainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn kyselyn sisältö työstetään yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa. Kysely toteutetaan ja testataan THL:n toimesta. Kyselyyn vastaamista seurataan ja puuttuvia tietoja pyydetään täydentämään kyselyn vastausaikana ja sen jälkeen. Avohilmon asiantuntijat vastaavat kyselyä ja hoitoon pääsyä koskeviin kysymyksiin ja välittävät tarvittaessa kysymyksiä valvontaviranomaisille.
Tietojen validointi
Tiedot Avohilmo-rekisteriin saadaan suoraan palveluntuottajien käy-tössä olevista potilastietojärjestelmistä Avohilmo-tietojen vastaanot-toa varten rakennetun rajapinnan kautta. Tietojen vastaanotossa on vain muutama tarkistus, jotka aiheuttavat tiedon hylkäämisen. Tapahtuman tiedossa on oltava määrämuotoinen henkilötunnus (poikkeuksena yhteisökäynnit), palveluntuottajan tunnus (TOPI-koodi) ja ainakin yksi tapahtuman oikeamuotoinen aikaleima: yhteydenotto, hoidon tarpeen arviointi, ajanvaraus tai käynnin alkamisaika.
Rekisteriin toimitetusta aineistosta muodostetaan joka yö käyntiraportti palveluntuottajittain. Palveluntuottajien tulee tarkistaa omia tietojaan säännöllisesti. Avohilmo-tiimi reagoi puuttuviin tai vajavaisiin tietoihin 2–4 viikon välein. Tietoja pyydetään lähettämään tarvittaessa uudelleen.
Avohilmo-tietojen korjaaminen tapahtuu pääsääntöisesti palveluntuottajien toimesta lähettämällä korjattuja tietoja uudelleen normaa-lia tiedonsiirtoreittiä käyttäen. Rekisteriin tehdään THL:n toimesta korjauksia vain poikkeustapauksessa.
Hoitoon pääsyn enimmäisaikojen seurantaan kuuluvien Avohilmo-rekisterin tietojen laaduntarkistusta varten julkaistiin vuoteen 2025 saakka erillisiä hoitoonpääsytietojen laaturaportteja. Raporttien avulla voitiin tarkastella sekä enimmäisaikojen laskennassa käytettyjen tietojen kirjaamisen laatua että hoitotapahtuman eri vaiheiden yhdistymistä kokonaisuuteen.
Lokakuussa 2025 julkaistiin perusterveydenhuollon hoitoonpääsytietojen koostenäkymäraportit viideltä viimeisimmältä vuodelta, jotka sisältävät myös välilehdet hoitoonpääsytietojen laadusta.
Hoitoon pääsy perusterveydenhuoltoon
Hoitoon pääsy suun terveydenhuoltoon
Myös enimmäisaikakohtaisilla hoitoon pääsyn enimmäisaikojen toteutumisen tietokantaraporteilla on mittareita, joita voi käyttää enimmäisaikojen seurantaan kuuluvien hoitotapahtumien määrän ja kattavuuden arviointiin.
Hoitoonpääsytietojen laadusta ja kattavuudesta keskusteltiin säännöllisesti palveluntuottajien ja tietojärjestelmätoimittajien kanssa. Yhteistyökokouksissa paneuduttiin kulloisenkin alueen hoitoonpääsytietoihin.
Tiedon käsittely
Ajastetut proseduurit muodostavat kerran kuukaudessa Avohilmo-rekisteristä enimmäisaikojen seurantaan tarkoitetut tietokantaraportit. Tässä vaiheessa tietoja ei korjata. Tietoihin liitetään koodistoihin kuuluvia selväkielisiä nimiä ja hierarkioita ja dataa aggregoidaan valmiiksi raportointiin. Tämän tilastoraportin tiedot perustuvat pääosin edellä kuvatuista tietokantaraporteista saatuihin tietoihin.
Hoitoonpääsytietojen koostenäkymäraportit sisältävät myös kuvauksen raporttien poimintaehdoista.
Tiedon revisioituminen
Avohilmo-rekisterin tiedonkeruu on ajantasaista ja palveluntuottajat voivat tarvittaessa korjata tai täydentää aiemmin lähettämiään tietoja tai lähettää takautuvasti aiemmin puuttuneita tietoja. Tyypillisesti vuosittaisten aikasarjojen viimeistä edellinen vuosi muuttuu jonkin verran (1–2 % volyymista) ja sitä edellinen vuosi vähän. Alueellisesti muutokset voivat olla merkittävämpiä.
Tilaston laadun tarkastelu
Tarkkuus ja luotettavuus
Rekisteritiedoissa on useita virhemahdollisuuksia, jotka liittyvät erilaisiin potilastietojen kirjaamiskäytäntöihin, puutteelliseen kirjaamiseen, potilastietojärjestelmien erilaisiin toteutuksiin, käytössä oleviin potilastietojärjestelmien ja koodistojen eri versioihin sekä tiedon toimittamisen ongelmiin. Hoitoonpääsytietoja katsottaessa tulee huomioida käyntitietojen kattavuus ja hoitoonpääsytietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä. Jos rekisteriin saaduissa käyntitiedoissa on puutteita, ne näkyvät myös hoitoonpääsytiedoissa.
Mitä alhaisempi on tietojen määrä ja kattavuus, sitä heikommin tiedot ovat yleistettävissä alueeseen, jota tiedot kuvaavat ja vertailtavissa muiden alueiden tietoihin. Alhainen kattavuus vääristää myös kansallisia keskiarvoja. Tietokantaraporteissa ei ole rajattu pois vähäisiä tietoja eli kaikki rekisteriin tulleet tiedot raportoidaan. Tässä tilastoraportissa kuvataan tilastovuoden keskeisimmät tiedot.
Tässä raportissa esitettävät hoitoonpääsytiedot ovat juuri niin laadukkaita ja kattavia, miten terveydenhuollon ammattilaiset ovat ne potilastietojärjestelmiin kirjanneet, miten potilastietojärjestelmissä tiedot on kerätty ja toimitettu Avohilmo-rekisteriin. THL tuki julkisia palvelunjärjestäjiä ja potilastietojärjestelmätoimittajia tietojen laadun parantamisessa tuottamalla ohjeita ja hoitoonpääsytietojen laatutietoja, osallistumalla kirjaamisen verkostoihin sekä järjestämällä yhteis-työkokouksia hoitoonpääsytiedoista.
Tietojen kattavuutta rekisteriin saatujen kaikkien hoitotapahtumien lukumäärän osalta pidettiin yleisesti hyvinvointialueittain hyvänä lukuun ottamatta potilastietojärjestelmän muutoksesta aiheutuvia puutteita muutaman viime vuoden osalta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungissa. Tarkemmassa tarkastelussa kuitenkin esiintyi tietopuutteita esimerkiksi palvelumuotokohtaisesti. Esimerkiksi perusterveydenhuollon mielenterveyden hoidon ja apuvä-linepalvelujen hoitotapahtumia ei saatu rekisteriin osalta hyvinvointialueista.
Hoitoon pääsyn seurantaa varten terveydenhuollon ammattilaisen tuli kirjata rakenteisesti hoidon tarpeen arviointi ja toteutunut hoitotapahtuma. 1.9.2023 muuttunut lainsäädäntö toi seurantaan useita uu-sia seurattavia enimmäisaikoja. Lisäksi vuoden 2025 alusta mukaan tuli eri enimmäisajat eri ikäisille potilaille. Uusien kirjaamiskäytäntöjen opetteleminen, muuttuvat kirjaamisen koodit sekä monimutkais-tunut lainsäädäntö saattoivat heikentää kirjaamisen laatua syksystä 2023 alkaen.
Eri potilastietojärjestelmät ja näiden eri versiot mahdollistivat vaihtelevasti hoidon tarpeen arvioinnin kirjaamisen ja hoidon tarpeen arvioinnin kirjauksen yhdistämisen hoitotapahtumaan.
Vuonna 2025 osalla alueista ei ollut kaikkien alueen palveluntuottajien käytössä lain edellyttämää ajantasaista hoidon tarpeen arvion tulosluokitusta. Tällöin kaikkien lain mukaisten enimmäisaikojen tietoja ei voitu kirjata eikä myöskään enimmäisaikojen toteutumista voitu mitata. Näitä puuttuvia tietoja olivat esimerkiksi lääkärin, hammaslääkärin tai erikoishammaslääkärin jatkokäyntien toteutumiset enimmäisajan kuluessa.
Vuoden 2025 tilastoraportin laatupoikkeamista on oma osio tässä laaturaportissa (alaluku 8).
Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa -tilastoraportti julkaistaan vuositasoisena kerran vuodessa tilastovuotta seuraavana vuonna. Tilastoraportin aiheesta julkaistaan kuukausittain ajantasaista tietoa tietokanta- ja koostenäkymäraportteina.
Tilaston pääasiallisena lähteenä oleva Avohilmo-rekisteri päivittyy ajantasaisesti pääsääntöisesti kerran vuorokaudessa palveluntuottajien lähettämillä hoitoilmoitustiedoilla.
Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Tämän tilastoraportin tiedonkeruun perusyksikkönä toimivat palveluntuottajat, jotka vastaavat vuoden 2022 loppuun asti voimassa ollutta kuntien ja kuntayhtymien terveyskeskusrakennetta. Hyvinvointialueiden aloittaessa 2023 palveluntuottajat ohjattiin tilastossa hyvinvointialueisiin myös aikaisempien vuosien osalta. Palveluntuottajarakenne on siis muuttunut vuodesta 2023 alkaen paljon, joten vertailukelpoisuudessa on alueellisia eroja palveluntuottajittain.
Potilastietojärjestelmän muutoksesta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungissa on aiheutunut yleisesti tietopuutteita viime vuosina. Tästä lisää laaturaportin erityisesti tätä vuotta koskevassa alaluvussa.
Tätä tilastoraporttia ei voi verrata ennen vuotta 2024 julkaistuihin tilastoraportteihin, sillä aiempina vuosina tilastoraportit julkaistiin kaksi kertaa vuodessa ja raportointijakso oli kuukausi (maaliskuu ja lokakuu). Viimeinen kuukausitiedot kattava raportti valmistui maalis-kuun 2024 tiedoista.
Toimintavaltuudet
Tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008). THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. seurata väestön terveyttä ja hyvinvointia.
Hoitoon pääsyn seurannan tietosisällön kerääminen perustuu Terveydenhuoltolain hoitoon pääsyä koskevaan osaan.
Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 51§) (Finlex)
Tietojen jakaminen ja julkaiseminen
THL julkaisee Avohilmo-rekisteristä saatavat toteutuneiden käyntien odotusaikojen tiedot tietokantaraporteilla kuukausittain hyvinvointialueiden ja valtakunnallisten palveluntuottajien tasolla sekä lisäksi tarkempien toimipaikkojen tasolla, jos tietoja on saatavilla. Raportit löytyvät THL:n verkkosivuilta.
Hyvinvointialueiden ja muiden julkisten palveluntuottajien on terveydenhuoltolain mukaan julkaistava kuukausittain yleisessä tietoverkossa THL:n julkaisemiin tietoihin perustuvat tunnusluvut hoitoon pääsyn enimmäisaikojen toteutumisesta.
THL:n julkaisemat tilastotuotteet ovat julkisia. Sen sijaan henkilötietoja sisältävät rekisteritiedot ovat salassa pidettäviä. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata myöntää lupia tietojen käyttöön perustuen lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019).
Tilastollinen tietosuoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuu-desta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018).
- Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) (Finlex)
- Tilastolaki (280/2004) (Finlex)
- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) (Finlex)
- EU:n yleinen tietosuoja-asetus 2016/679 (EU)
- Tietosuojalaki (1050/2018) (Finlex)
THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttölupa selkeästi rajattuihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki tietoja käsittelevät THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen.
Rekisterin tietosuojailmoitus on nähtävissä thl.fi-verkkopalvelussa.
Tietosuojailmoitus, Avohilmo (THL)
Tilaston vuoden 2025 erityiskysymykset
Avohilmo-rekisteriä koskevat laatuongelmat
Vantaalla vuonna 2019 ja Helsingissä sekä Keravalla vuonna 2021 käyttöön otettu potilastietojärjestelmä on aiheuttanut ongelmia Avo-hilmo-rekisteritiedoissa käyttöönottamisesta alkaen. Hoitotapahtumien kokonaismäärä laski tämän takia ensin huomattavasti. Vantaan ja Keravan osalta vuosina 2024 ja 2025 hoitotapahtumien lukumäärä on palannut suunnilleen vertailuvuotta vastaavalle tasolle. Helsingissä hoitotapahtumien lukumäärä ylittää reilusti vertailuvuoden tason. (Taulukko).
| Vuosi | Vantaa (%) | Helsinki (%) | Kerava(%) |
| 2018 | 0 | - | - |
| 2019 | -48 | 0 | 0 |
| 2020 | -62 | 9 | 1 |
| 2021 | -59 | -29 | -43 |
| 2022 | -50 | -38 | -56 |
| 2023 | -31 | -10 | -40 |
| 2024 | 14 | 44 | -8 |
| 2025 | 15 | 49 | -7 |
Vantaalla vuosien 2019–2023 ja Helsingissä sekä Keravalla vuosien 2021–2023 hoitotapahtumien lukumäärän vajaus näyttää jäävän pysyväksi laatupoikkeamaksi. Vuodesta 2024 alkaen tietoja pyritään jatkuvasti korjaamaan.
Vuosina 2021–2023 poikkeama vertailuvuosiin oli suurimmillaan -42 prosenttia vuonna 2022. Tämä tarkoittaa, että näissä kunnissa oli yhteensä 1,6 miljoonaa hoitotapahtumaa vähemmän kuin vertailuvuonna. Koko maan vuoden 2022 hoitotapahtumien määrästä tämä oli noin 3,2 prosenttia.
Vuonna 2025 näiden kuntien poikkeama vertailuvuosiin oli 36 prosenttia suurempi, 1,3 miljoonaa hoitotapahtumaa. Se on koko maan 2025 hoitotapahtumista noin 2,5 prosenttia.
Yllä esitetyt laatupoikkeamat vuosina 2024 ja 2025 koskevat lähes yksinomaan etäkontakteja. Etäkontakteihin painottuvat poikkeamat koskevat yleisesti kaikkia palvelumuotoja, siis myös esimerkiksi neuvolapalveluja, joissa hoitotapahtumien määrä pitäisi olla melko tasaista vuosittain.
Suun terveydenhuollossa ei Helsingin kaupungilla ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella heti potilastietojärjestelmän vaihduttua syntynyt selvää poikkeamaa hoitotapahtumien määrässä. Tiedot vähenivät pandemian vaikutuksesta suunnilleen samassa suhteessa muihin alueisiin verrattuna. Vuosina 2024 ja 2025 Helsingin kaupungin ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suun terveydenhuollon hoitotapahtumien määrä on noin 50 prosenttia suurempi kuin ennen pandemiaa. Muilla alueilla hoitotapahtumien määrä on runsaat 10 prosenttia pienempi kuin ennen pandemiaa.
Myös suun terveydenhuollossa hoitotapahtumien määrän kasvu 2024 ja 2025 johtui etäkontaktien lisääntymisestä.
Edellä kuvatut koko rekisteriä koskevat Helsingin kaupungin sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta koskevat laatupoikkeamat vaikuttivat samalla tavalla myös hoitoon pääsyn seurannan raportointiin poimittuihin hoitotapahtumiin eli niitä oli todennäköisesti liikaa. Kuitenkin hoitoon pääsyn raportointiin kuuluvien hoitotapahtumien osuus verrattuna kaikkiin kiireettömiin hoitotapahtumiin ei poikennut muiden alueiden vastaavasta osuudesta vuonna 2025. Hoitoon pääsyn odotusajatkaan eivät poikenneet muista alueista, vaan Helsingin, Vantaan ja Keravan hoitoon pääsy toteutui hyvinvointialueiden vertailussa siten, että Helsinki oli yleensä hieman keskitasoa ylempänä ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue oli noin keskitasoa.
Potilastietojärjestelmistä johtuvat laatuongelmat hoitoon pääsyn raportoinnissa
Edellisessä luvussa on kuvattu potilastietojärjestelmän vaikutusta Helsingin kaupungin sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osalta. Tässä kuvataan laatuongelmia, joiden vaikutus koskee nimenomaan hoitoon pääsyn raportointia.
Ennen hyvinvointialueiden perustamista 1.1.2023 kunnat ja kuntayhtymät vastasivat terveyskeskustoiminnasta. Kunnat ja kuntayhtymät muodostivat noin 130 palveluntuottajaa, joilla oli omat potilastietojär-jestelmänsä. Samastakin potilastietojärjestelmästä saattoi käytössä olla eri versio tai oma tietokanta.
Potilastietojärjestelmien näkökulmasta tilanne oli osin edelleen samanlainen vuonna 2025. Tämä tarkoittaa, että osalla hyvinvointialueella ei vielä ollut yhteistä potilastietojärjestelmää koko alueellaan tai siihen oli vasta siirrytty tai oltiin siirtymässä. Tällä oli merkittävästi vaikutusta 1.9.2023 jälkeen voimaan tulleiden uusien enimmäisaikojen kirjaamisessa.
1.1.2025 terveydenhoitolaki muuttui jälleen hoitoon pääsyn osalta. Käyttöön tuli erikseen enimmäisajat alle 23-vuotiaille ja 23 vuotta täyttäneille. Tämä johti uusien hoidon tarpeen arvioinnin tulosluokituksen koodien käyttöön ottamiseen. Vuoden 2025 aikana suurella osalla alueista ei ollut vielä uusimpia koodeja käytössään. THL ohjeisti uusien enimmäisaikojen kirjaamista myös silloin, kun käytössä oli vain vanhoja kirjaamisen koodeja.
Jos käytössä oli vain 2007-1.9.2023 voimassa ollut hoidon tarpeen arvion tulosluokitus, kirjaukset voitiin tehdä perusterveydenhuollon hoitoon pääsyssä vain osasta ensimmäisten hoitotapahtumien enimmäisajoista. Ennen 1.9.2023 voimassa ollutta hoidon tarpeen arvion tulosluokitusta käytti edelleen yhdeksän perusterveydenhuollon pal-veluntuottajaa vuonna 2025. Laissa mainittuja jatkokäyntejä ja perus-terveydenhuollon ensimmäistä hoitotapahtumaa kolmen kuukauden kuluessa, joka vuonna 2025 koski vain alle 23-vuotiaita, ei tällöin voitu kirjata.
1.9.2024-31.12.2024 voimassa ollutta kirjaamisen tulosluokitusta käytti 75 palveluntuottajaa eli se oli käytetyin koodisto. Tällä tulosluokituksella pystyi THL:n ohjeen perusteella kirjaamaan myös 1.1.2025 voimaan tulleet enimmäisajat. Vanhentuneiden koodien käyttäminen saattoi kuitenkin aiheuttaa epätarkkuutta ja väärinymmärryksiä kirjaamisessa. Lisäksi terapiatakuun kirjaaminen ei ollut mahdollista millään vanhoilla koodeilla.
1.1.2025 käyttöönotettua, uusinta koodistoa käytti 61 palveluntuottajaa. Koko vuoden 2025 aikana yhdelläkään palveluntuottajalla ei ollut pelkästään uusin koodisto käytössään. Uusien koodien käyttöönotto potilastietojärjestelmissä vie osalta järjestelmiä aikaa jopa useita vuosia. Käytössä tulisi kuitenkin aina olla vain uusin versio koodistos-ta.
Tarkempia tietoja potilastietojärjestelmittäin löytyy tietokanta- ja koostenäkymäraporteilta.
Eräässä potilastietojärjestelmässä oli hoidon tarpeen arvion tuloskoodina oletusarvoisesti ”Y21 Hoito ensikontaktissa”. Koska tuloskoodi jäi suuressa osassa kirjauksissa terveydenhuollon ammattilaisilta vaihtamatta eli tuloksen oikeellisuutta ei tarkistettu, hoitoon pääsyn seurantaan kuulumattomia hoitotapahtumia tuli virheellisesti mukaan raportointiin arviolta jopa 2,4 miljoonaa. Arvio on tehty las-kemalla muiden potilastietojärjestelmien Y21-tuloskoodilla tehtyjen kirjausten suhde kaikkiin hoitoon pääsyn seurantaan kuuluviin kirjauksiin. Virhettä korostaa se, että hoidon tarpeen arviointi oli pakollista kyseisessä potilastietojärjestelmässä, eli tuloskoodiin tuli ottaa kantaa kaikissa tapauksissa. Jos koodia ei aktiivisesti vaihdettu, tuli se mukaan hoitoon pääsyn seurantaan kuuluvana hoitotapahtumana.
Kyseinen potilastietojärjestelmä oli ainoana tai keskeisenä järjestel-mänä Keski-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla. Näiden alueiden osalta hoitotapahtumia oli liikaa noin 52 prosenttia.
Edellä mainittujen neljän alueen lisäksi kyseinen potilastietojärjestelmä oli käytössä myös muilla hyvinvointialueilla yhtenä useasta järjestelmästä. Tällaisia olivat esimerkiksi Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Lapin hyvinvointialueet. Näiden osalta virheellisesti kirjattujen ylimääräisten tapahtumien osuus oli kuitenkin vähäinen verrattuna alueen muihin hoitoonpääsytietoihin.
Käytännössä näiden alueiden hoitoonpääsykäyntien osuus kaikista kiireettömistä hoitotapahtumista oli liian suuri. Hoitoonpääsykäynteihin tuli virheellisesti mukaan esimerkiksi erilaisia ennaltaehkäiseviä hoitotapahtumia, hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia tai sarjakäyntejä, jotka eivät kuuluneet hoitoon pääsyn seurantaan.
Kun käytetään koodia ”Y21 Hoito ensikontaktissa”, se ohjeiden mukaan tarkoittaa, että hoito toteutuu loppuun saakka heti samana päivänä, kun hoidon tarpeen arviointi on tehty, eikä potilaalle enää tarvitse varata aikaa saman asian hoitamiseksi. Tällöin oletus olisi, että ylimääräiseksi arvioidut hoitotapahtumat lyhentäisivät hoitoon pääsyn odotusaikoja näillä alueilla. Suurimmassa osassa näistä virheellisistä tapahtumista oli kuitenkin tehty ajanvaraus tai hoito ei toteutunut samana päivänä. Tällaisia tapauksia on 1,6 miljoonaa 2,4 miljoonasta virheellisestä hoitotapahtumasta.
Tarkasteltaessa hoitoon pääsyn toteutumista näillä alueilla odotusajat kaikissa palvelumuodoissa ja ikäryhmissä sijoittuvat niukasti hyvinvointialueiden keskiarvon alapuolelle. Esimerkiksi ensimmäisistä hoitotapahtumista 83 prosenttia toteutui 14 vuorokauden kuluessa vuonna 2025. Alueilla, jotka käyttivät tätä ongelmallista potilastietojärjestelmää, osuus oli 77–84 prosenttia.
Virhe painottuu alle 23-vuotiaisiin, jolloin hyvinvointialueiden vertailussa näiden alueiden hoitoon pääsy 14 vuorokaudessa oli 77–80 prosenttia, kun koko maan keskiarvo oli 82 prosenttia. Nämä virheellisesti kirjatut ja hoitoon pääsyn seurantaan kuulumattomat tapahtumat painottuvat nimenomaan ennaltaehkäiseviin palveluihin (neuvo-lat, kouluterveydenhuolto) ja siten alle 23-vuotiaisiin. Heillä on runsaasti erilaisia terveystarkastuksia, jotka eivät kuuluisi hoitoon pääsyn seurantaan.
Kun tarkastellaan pelkkää avosairaanhoitoa näiden neljän hyvinvointialueen osalta, hoitoon pääsyn odotusajat sijoittuvat tasaisesti muiden hyvinvointialueiden joukkoon. Alle 23-vuotiaiden avosairaanhoidon odotusajat hyvinvointialueiden vertailussa sijoittuvat keskitasoon tai hieman sen alapuolelle, kuitenkaan ei selvästi poikkeavasti muista hyvinvointialueista.
Ylimääräisiä hoitotapahtumia oli kuitenkin niin paljon, että sillä on vaikutusta myös valtakunnallisesti. Virheellisiksi arvioitujen hoitotapahtumien osuus koko maan hoitoonpääsykäynneistä oli noin 30 prosenttia. Raportoitavien hoitotapahtumien määrä oli liian suuri ja samoin hoitoonpääsykäyntien osuus kaikista kiireettömistä käynneistä oli 15–20 prosenttiyksikköä liian suuri. Hoitoon pääsyn toteutumiseen valtakunnallisesti tällä oli merkitystä alle 23-vuotiaiden ikäluokassa ja erityisesti tämän ikäluokan ennalta ehkäisevissä palveluissa.
Tämä virhe on ollut kyseisessä potilastietojärjestelmässä vuoden 2023 lopulta alkaen. Virheestä on informoitu toistuvasti hyvinvointialueita yhteistyökokouksissa ja potilastietojärjestelmän toimittajaa vuodesta 2023 alkaen, mutta tilanne pysyi edelleen vuoden 2025 tiedoissa ennallaan. Tietojärjestelmätoimittaja ilmoitti korjaavansa koodin käyttöä ja arvioi, että virhe poistuu vuoden 2026 aikana.
Tämä virheellistä tietoa tuottanut potilastietojärjestelmä ei ole käytössä suun terveydenhuollossa, joten näissä tiedoissa ei vastaavaa ongelmaa ole.
Hoitoonpääsytietojen kattavuus
Avohilmo-rekisteriin saatiin vuonna 2025 hoitoonpääsytietoja enem-män kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä noin 8,8 miljoonaa. Huomioitavaa kuitenkin on, että näistä tiedoista osa, arviolta 30 prosenttia, oli virheellisiä.
Hoitoonpääsytietoja kehitettiin jatkuvasti yhdessä palvelunjärjestäjien ja potilastietojärjestelmätoimittajien kanssa.
Suun terveydenhuollon palveluista saatujen hoitoonpääsytietojen määrä kuitenkin väheni verrattuna edelliseen vuoteen.
Puutteita oli etenkin potilaan yhteydensaannin ja lääkärin, hammas-lääkärin ja erikoishammaslääkärin jatkokäyntien tiedoissa sekä osassa palveluja. Esimerkiksi mielenterveys- sekä päihde- ja riippuvuuspalvelujen hoitoonpääsytiedot puuttuivat monelta hyvinvointialueelta.
Hoitoonpääsytietojen kattavuudessa vuonna 2025 oli huomattavia alueellisia ja palvelumuotokohtaisia eroja, jotka voivat johtua potilastietojärjestelmän käytettävyydestä ja ajantasaisuudesta, kirjaamisesta ja alueellisista toimintatavoista. Hoitoonpääsyn seurantatietojen kattavuuteen ja oikeellisuuteen vaikuttaa ensisijaisesti se, miten oikein ja yhtenevästi terveydenhuollon ammattilaiset tietoja kirjaavat sekä erot potilastietojärjestelmissä. Kirjaaminen koettiin useista enimmäisajoista, niiden mittaustavoista ja ikäryhmistä johtuen hankalaksi ja siitä tuli paljon kysymyksiä. Erot potilastietojärjestelmien välillä kirjaamisen laadussa johtuivat esimerkiksi koodiston ajantasaisuudesta ja siitä, että ne ohjaavat käyttäjää hyvin eri tavoin.
Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP) oli myös perusterveydenhuollon hoitoon pääsyyn liittyviä tavoitteita. Investointi 1 tavoitteena oli, että seitsemän vuorokauden hoitoon pääsyn määräaika kiireettömän hoidon käynneissä toteutuu 77 prosenttisesti vuoden 2025 loppuun mennessä. Toteuma vuoden 2025 lopussa oli 81 prosenttia. Investointi 3 tavoitteena oli, että hoitotakuun kansallinen ajantasainen seuranta toteutuu kaikissa terveyskeskuksissa vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoite toteutui hyvinvointialuetasoisessa tarkastelussa.
Tarkempia tietoja kattavuudesta löytyy tietokanta- ja koostenäkymä-raporteilta.
Ostopalvelut
Ostopalvelutietojen toimittamisesta Avohilmo-rekisteriin vastaa palvelunjärjestäjä eli esimerkiksi hyvinvointialue, Helsinki, YTHS tai vankiterveydenhuolto. Näiden tietojen saamisessa rekisteriin ja tunnistamisessa rekisteritiedoista oli vaikeuksia koskien esimerkiksi palve-lusetelikäyntejä.
Alkuvuonna 2026 tehdyn, tammikuun 2025 ja tammikuun 2026 välisiä tietoja koskevan perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn kyselyn mukaan vain vankiterveydenhuollolla ei ollut lainkaan ostopalveluja. Suun terveydenhuollossa ostopalveluja ei ollut lainkaan Kanta-Hämeen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla.
Seitsemän 24 perusterveydenhuollon hoitoonpääsykyselyn vastaajasta arvioi, että kaikki ostopalveluina ja palveluseteleillä alueella toteutetut käynnit sisältyvät THL:n tietokantaraportteina kuukausittain julkaisemiin hoitoon pääsyn raportteihin. Määrä oli sama kuin edellisen vuoden kyselyssä. Suun terveydenhuollossa vastaava luku oli kahdeksan 24 vastaajasta eli sama kuin edellisen vuoden kyselyssä. Ostopalvelujen saamisessa oli siis puutteita suurimmalla osalla alueista. Tilanne ei muuttunut vuoden takaiseen verrattuna, vaikka ohjeita tarkennettiin ja asiaa käsiteltiin yhteistyökokouksissa. Lisätietoa kyselyvastauksista löytyy tilastoraportin liitteistä.
Avohilmo-rekisteriin voitiin lähettää ostopalvelut julkisen sektorin omien tietojen mukana. Silloin hoitoonpääsytiedot saatiin raportoin-tiin, mutta niiden tunnistaminen julkisen palveluntuottajan tiedoista oli vaikeaa tai mahdotonta.
Kokonaisulkoistettua toimintaa varten voitiin tuottajalle avata oma palveluntuottajatunnus (TOPI-koodi). Tällöin palveluntuottaja lähetti tiedot itse Avohilmoon tai ne saatiin rekisteriin palvelun järjestäjän tietojen mukana. Ne pystyttiin tunnistamaan palveluntuottajatunnuksen perusteella ostopalveluksi.
Kolmas tapa lähettää hoitoonpääsytiedot Avohilmo-rekisteriin oli, että ostopalvelun tuottaja lähetti tiedot omien tietojensa mukana. Tällöin ostopalvelutapahtumiin piti liittää palvelun järjestäjän tilaaja-tiedot, jotta ne voitiin erottaa palveluntuottajan muista tapahtumista. Näiden saaminen tai julkisella puolella näihin tehtyjen hoidon tarpeen arvioinnin yhdistäminen ei toiminut kuten pitäisi.
Vuonna 2026 kehitetään ostopalvelutietojen saamista terveydenhuollon hoitoilmoitusrekistereihin.