Laaturaportti: Sosiaalihuollon asiakkaat

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Tilasto kuvaa sosiaalihuollon asiakasmääriä, asiakkaiden ikärakennetta ja palvelutehtävien yhteisiä asiakkaita. Tilasto laaditaan hyvinvointialueilta ja Kelan asiakastietovarannosta sosiaalihuollon seurantarekisteriin saatujen tietojen pohjalta. Tietoja on saatavilla vuodesta 2023. Tämä on toinen julkaistava tilasto. Tietoja on aiemmin julkaistu THL:n Työpaperi-sarjassa. Tilasto julkaistaan neljä kertaa vuodessa.

Relevanssi

Tilaston avulla voidaan arvioida sosiaalihuollon laajuutta ja toimivuutta. Sosiaalihuollon asiakkaat -tilastossa raportoidaan tietoja sosiaalihuollon ja sosiaalipalveluiden tutkimusta, arviointia, kehittämistä ja ohjausta varten.

Tilaston tietosisältö

Tilastossa on mukana sosiaalihuollon asiakkaat Suomessa kuudessa sosiaalihuollon seitsemästä palvelutehtävästä. Sosiaalihuollon palvelutehtäviä ovat lapsiperheiden palvelut, työikäisten palvelut, iäkkäiden palvelut, perheoikeudelliset palvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut ja päihde- ja riippuvuustyön erityiset palvelut. Perheoikeudelliset palvelut eivät vielä kuulu sosiaalihuollon seurantarekisterin ja tämän tilaston kohdejoukkoon.

Palvelutehtävän asiakkuus alkaa ensimmäisen asian vireille tulosta siihen asti, kun asiakkuus suljetaan. Sosiaalihuollon asiakas voi olla sosiaalipalvelun hakija, sosiaalipalvelun saaja tai asiakas, jonka asia on vireillä sosiaalihuollossa. Sosiaalipalveluista yleistä tietoa ja neuvontaa saava henkilö ei ole sosiaalihuollon asiakas.

Tilasto kattaa julkisen järjestämisvastuun alaiset asiakkuudet. Yksityisiä palvelunantajia ei ole vielä velvoitettu toimittamaan asiakkuustietoja erillistoimituksella. Tiedot tulevat Kanta-palveluiden kautta sosiaalihuollon seurantarekisteriin tulevaisuudessa. Yksityisien palvelunantajien toimiessa sosiaalipalveluiden tuottajina hyvinvointialueille, on näiden asiakkaiden tiedot jo nyt mukana seurantarekisterin kohdejoukossa ja osana hyvinvointialueiden asiakastietoja, mikäli asiakkuustiedot on kirjattu hyvinvointialueen käyttämään tietojärjestelmään ja asiakasrekisteriin.

Tilastoraportin tekstiosassa on esitetty tilastossa käytetyt käsitteet. Tietosisältö noudattaa sosiaalihuollon tiedonhallinnan sanaston käsitteitä ja kansallisen sosiaalihuollon asiakastietomallin luokituksia (esimerkiksi palvelutehtävät). Tilastoa varten on määritelty myös joitakin käsitteitä (esimerkiksi palvelutehtävän asiakkuusjakso).

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Tilasto pohjautuu THL:n sosiaalihuollon seurantarekisteriin, joka sisältää tietoa sosiaalihuollon asiakkaista Suomessa (pl. Ahvenanmaa). Sosiaalihuollon järjestämisvastuussa olevat hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki ovat velvollisia toimittamaan tiedot sosiaalihuollon asiakkaista THL:ään. Tietoja kerätään kahta reittiä:

1. Sosiaalihuollon asiakastietovarantoon (Kanta) tallentavien järjestelmien asiakastiedot THL saa Kelalta tietotoimituksina vähintään neljä kertaa vuodessa. Palvelutehtävän asiakkuusjaksotieto muodostetaan asia-asiakirjoilta tai asiakkuus-asiakirjalta.
2. Hyvinvointialueet, jotka eivät vielä tallenna tietojaan kattavasti sosiaalihuollon asiakastietovarantoon, toimittavat tiedot erikseen THL:ään neljä kertaa vuodessa THL:n tiedontoimituspalvelulla.

Hieman yli puolet loka-, marras- ja joulukuun 2025 tiedoista saatiin Kanta-palveluiden kautta. Erillistoimitettuja tietoja on kirjattu hyvinvointialueilla useilla eri asiakas- ja potilastietojärjestelmillä. Asiakastietojärjestelmille on ominaista, että samallakin asiakastietojärjestelmällä kirjattuja tietoja on kirjattu paikallisesti vaihtelevasti ja sosiaalihuollon seurantarekisteriin toimitettava aineisto on voitu muodostaa erilaisin tavoin.

Aineistoa täydennetään väestötietojärjestelmän kotikunta- ja kuolinpäivätiedoilla. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) aineistoja hyödynnetään myös väestösuhteutusten laskemisessa.

Tiedonkeruumenetelmä

Tässä tilastoraportissa on huomioitu:

• Kanta-palveluihin tallennetut tiedot ja 8.1.2026 Kelan THL:lle toimittamat tiedot
• Tiedontoimituspalvelulla THL:lle 30.1.2025 mennessä toimitetut tiedot.
• Hyvinvointialueiden 22.3.2026 mennessä antamat tarkastuspalautteet.

THL vastaanottaa täydennyksiä seurantarekisteriin tietoihin sekä Kanta-palveluiden että erillistoimituksen kautta. Näin ollen asiakasmäärät päivittyvät takautuvasti seuraaviin tilastojulkaisuihin.

Tulevaisuudessa tiedonkeruu toteutetaan päivittäin. Tämä voi tapahtua, kun kaikki hyvinvointialueet ovat liittyneet Kanta-palveluihin riittävän kyvykkäällä järjestelmällä. Samalla myös tietojen raportointia nopeutetaan.

Tietojen validointi

THL pyrkii tarkistamaan ja korjaamaan tietoja mahdollisimman laajasti. Tiedoista pyritään tunnistamaan sekä puuttuvat että virheelliset tiedot.

Hyvinvointialueille julkaistaan neljännesvuosittain raportti Yhteistyötiloissa heidän omista joko asiakastietovarannosta tai erillistoimitetuista tietoista. Alueet voivat tarkistaa tietoa pitkin vuotta, mutta kerran vuodessa hyvinvointialueet saavat myös erillisen pyynnön tarkastaa seurantarekisteriin kertyneet tiedot ja palauttaa aineiston laatua kuvaavan tarkastuspalautelomakkeen. Viimeksi hyvinvointialueet ovat tarkastaneet tiedot maaliskuussa 2026. Tietoja verrataan myös muihin THL:n sosiaalihuollon palveluita koskeviin rekisteri- ja tilastotietoihin.

Tiedon käsittely

THL yhdistää eri lähteistä saadut tiedot ja käsittelee aineistoa sen laadun parantamiseksi. Keskenään ristiriitaisista tiedoista muodostetaan asiakkuusjaksoja käsittelysäännöillä. Nyt julkaistavien tietojen käsittelyssä on painotettu asiakkuusasiakirjan alkamis- ja päättymispäivämääriä enemmän kuin avoimia asia-asiakirjoja, mutta käsittelysääntöjä kehitetään jatkuvasti. Kuolleiden henkilöiden asiakkuusjaksot päätetään kuolinpäivään. Asiakkaiden kotikunta ja ikä on yhdistetty väestörekisteriaineistosta kunkin seurantakauden viimeiseltä päivältä.

Tiedon revisioituminen

Aikaisempien seurantajaksojen tietoja päivitetään

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Suomessa sosiaalihuollon palveluiden järjestämisvastuu on 21 hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla. Sosiaalihuollon seurantarekisteriin saatiin tietoja kaikista niistä. Alueiden tietojen edustavuus (ts. tietojen laatu) vaihtelee alueen sisällä kunnittain sekä palvelutehtävittäin (ks. laaturaportin taulukko 1).

Edustavuus voi vaihdella, koska hyvinvointialueiden aloittaessa alueella ei vielä välttämättä ole ollut käytössä yhtenäistä asiakastietojärjestelmää eikä kaikista käytössä olevista järjestelmistä ole saatu poimittua aineistoa sosiaalihuollon seurantarekisteriin. Joillakin hyvinvointialueilla osa sosiaalipalveluista kirjataan esimerkiksi potilastietojärjestelmiin, jolloin näiden asiakkaiden tiedot saadaan kattavasti seurantarekisteriin vasta, kun tietoja ryhdytään kirjaamaan Kanta-tallentaviin asiakastietojärjestelmiin.

Laaturaportin taulukko 1. Tietojen kattavuus palvelutehtävittäin

Palvelutehtävät	Kunnat (lkm), joiden tiedot arvioitu kattaviksi	Väestöosuus kattavaksi arvioiduissa kunnissa	Kunnat (lkm), joista tietoja saatu
Iäkkäiden palvelut	57	24,50 %	299
Työikäisten palvelut	116	38,30 %	303
Lapsiperheiden palvelut	109	45,60 %	299
Lastensuojelu	89	20,50 %	297
Vammaispalvelut	103	34,20 %	295
Päihde- ja riippuvuustyön erityiset palvelut	37	27,30 %	285

Seurantarekisterin tiedot pohjautuvat tiedontuottajien muodostamiin aineistoihin ja asiakastiedon arkistoon tallennettuihin tietoihin, jolloin tietojen oikeellisuus riippuu pääosin tiedonantajilta saaduista tiedoista ja heidän tekemistään kirjauksista. Kanta-palveluista poimituissa tiedoissa ja erillistoimitetuissa tiedoissa ei pääsääntöisesti ollut merkittäviä, säännönmukaisia eroja. Hyvinvointialueita on pyydetty tarkastuspalautteessa arvioimaan omien tietojensa kattavuutta. Tiedon laatua kuvataan luokituksella. THL on jossain tapauksissa yhdessä hyvinvointialueen kanssa myös muuttanut aiempaa arviota.

Tilastoraportin arvioissa ja ikäryhmittäisessä tarkastelussa hyödynnetään kattavaksi arvioituja tietoja. Koostenäkymässä (Tableau) on raportoitu myös ei-kattavaksi arvioidut.

Sosiaalihuollon asiakasmäärien tilastointi ei vielä yksiselitteisesti kuvaa pelkästään asiakasmäärien kehitystä. Tilastosta nähtävästä asiakasmäärien kasvusta todennäköisesti merkittävä osa johtuu tiedon kirjaamiseen ja asiakastietojärjestelmien muutoksesta. Sosiaalihuollon asiakkaiden määrän kasvu selittyy myös osin sillä, ettei asiakkuuksia aina päätetä. Näin ollen myös asiakasmäärien lasku voi selittyä tietohuoltotyöllä, joissa ei-aktiivisia asiakkuuksia on päätetty.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Sosiaalihuollon asiakkaat -tilastoraportti on THL:n neljä kertaa vuodessa tuottama tilasto. Tiedot julkaistaan kolmen kuukauden kuluessa tietotoimituksista.

Tilastoraportin tiedot perustuvat edellisen seurantakauden (neljännesvuosi) aikana sosiaalihuollon asiakkaina olevien tietoihin. Hyvinvointialueet ja Kela lähettävät tiedot viimeistään kahden viikon kuluessa seurantajakson päättymisestä. Poikkeuksena toisen vuosineljänneksen tiedot, jolloin tietotoimituksen määräpäivään on puolitoista kuukautta kesälomien takia.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Vuosittaiset tilastotiedot vuodesta 2023 alkaen eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska uusia asiakastietojärjestelmiä otetaan hyvinvointialueilla käyttöön vaiheittain. Alueet liittyvät asiakastietovarantoon vaiheittain.

Esimerkiksi Kanta-liittymisiä on voitu toteuttaa kolmella tavalla:

1. Aiemman tietojärjestelmän tiedot on viety kokonaisuudessaan kerralla Kanta-tallentavaan järjestelmään hyödyntäen todellisia asiakkuuksien alkamispäivämääriä. Tällaisten kuntien asiakasmäärät näyttävät nousevan tasaisesti ennen siirtopäivämäärää.
2. Aiemman tietojärjestelmän tiedot on viety kokonaisuudessaan kerralla Kanta-tallentavaan järjestelmään tietyllä siirtopäivämäärällä. Tällaisten kuntien asiakasmäärät nousevat kerralla siirtopäivämääränä.
3. Asiakkuusasiakirjoja (ja muita Kanta-palveluihin tallentuvia asiakasasiakirjoja) on tehty sitä mukaa kun on tehty käsittelyä asiakkaan asiakkuuteen liittyen. Koska osa sosiaalipalveluista on hyvin pitkäkestoisia ja palveluita toteutetaan yksityisen sektorin toimesta, voi kulua pitkäkin aika, ennen kuin asiakkaan asia edellyttää sosiaalihuollon järjestäjän käsittelyä, kuten uutta päätöstä. Lisäksi osassa palvelutehtäviä on erikseen määriteltyjä aikarajoja, esimerkiksi lastensuojelun asiakassuunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tällaisten kuntien asiakasmäärät nousevat hitaasti järjestelmän käyttöönoton jälkeen.

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta antaa THL:lle myös oikeudet hyödyntää tehtävissään mm. Väestötietojärjestelmän ja Kelan ylläpitämän Sosiaalihuollon asiakastietovarannon tietoja.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Tilasto julkaistaan tilaston kotisivulla thl.fi-palvelussa ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tieto tilaston julkaisusta lähetetään sähköisesti hyvinvointialueille.

THL:n verkkosivuilla julkaistaan tilastoraportin yhteydessä myös visuaaliset raportit (Tableau) asiakkaista palvelutehtävissä. Raportit mahdollistavat myös käyttäjän omia valintoja aineistosta. Raportilla on mahdollista tarkastella tietoja alueittain, kunnittain ja neljännesvuosittain.

Tilastoraportit ovat julkisia. Sen sijaan rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata myöntää lupia tietojen käyttöön perustuen lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019).

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018).

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttölupa selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki tietoja käsittelevät THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen.

Rekisterin tietosuojailmoitus on nähtävissä thl.fi-verkkopalvelussa.

Tilaston vuoden 2025 erityiskysymykset

Vuonna 2025 hyvinvointialueet ovat vielä uusimassa ja yhtenäistämässä sosiaalihuollossa käytettäviä asiakastietojärjestelmiä. Yksikään hyvinvointialue ei ole vielä liittynyt Sosiaalihuollon asiakastietovarantoon liittymisvelvoitteen mukaisella tietojärjestelmällä. Tästä syystä aineiston kattavuus hyvinvointialueittain voi vaihdella sekä alueen sisällä (kunnittain) että eri palvelutehtävien välillä.

Sosiaalihuollon asiakasmäärä laski edellisestä arvioista. Asiakasmääräarvioon vaikuttaa kattavaksi arvioitujen tietojen määrä, jonka perusteella koko maan arvio lasketaan. Loka-, marras- ja joulukuun 2025 asiakasmääräarvio perustuu kattavampaan aineistoon kuin edellinen (heinä-, elo- ja syyskuu 2025) kaikkien palvelutehtävien osalta. Kattaviksi arvioitujen kuntien määrä on noussut, ja ne edustavat suurempaa osaa kokonaisväestöstä.

Lisäksi asiakasmääräarvion muutos selittyy THL:n tiedon käsittelyprosessin täydennyksillä. Aineiston laatutarkastuksissa huomattiin virhe, jonka vuoksi aktiivisiin asiakkuusjaksoihin oli jäänyt noin 20 000 jo kuollutta henkilöä. THL tarkistaa seurantarekisterin aineiston suhteessa väestötietoihin ja päättää asiakkuusjakson väestötietoihin merkityn kuolinpäivän perusteella.