Laaturaportti: Perheoikeudelliset palvelut

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Perheoikeudelliset palvelut -tilasto sisältää lukumäärätietoja sopimuksista koskien lapsen elatusta, huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta sekä vanhemmuuden selvittämistä ja vahvistamista. 

Hyvinvointialueet toimittavat tiedot omasta toiminnastaan. Tietoja täydennetään Digi- ja väestötietoviraston ja THL:n oikeuskemiayksikön ja Oikeusrekisterikeskuksen tiedoilla.

Tilasto julkaistaan vuosittain huhtikuussa. Tilastoa on julkaistu vuodesta 1993. 

Relevanssi

Tilaston tavoitteena on antaa yleiskäsitys perheoikeudellisten palveluiden määrästä.

Perheoikeudellisten sopimusten ja muiden asiakirjojen kautta tilasto kuvaa myös vanhemmuutta ja lasten olosuhteita. 

Tilaston tietosisältö

Tilasto sisältää kattavasti koko maan lukumäärätiedot tehdyistä elatussopimuksista, lapsen huollosta ja isyyden selvittämisistä sekä vanhemmuuden vahvistamisista. Henkilötason tietoja ei kerätä.

Tilasto kootaan useammasta lähteestä, jotka on kuvattu taulukossa 1.

Tilastossa hyödynnetään lainsäädännössä käytettyjä käsitteitä. Lapsen asemaa sääntelevät laki lapsen elatuksesta (704/1975), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) sekä 1.1.2023 alkaen vanhemmuuslaki (775/2022), joka korvasi aiemman isyyslain (11/2015) sekä äitiyslain 253/2018.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Taulukko 1 Perheoikeudelliset palvelut -tilaston lähteet
Aihe Tietolähde
Vanhemmuuden tunnustaminen (ennen ja jälkeen syntymän) sekä tunnustamisen peruuttaminen Digi- ja väestötietovirasto
Tuomioistuinten vahvistamat isyydet Oikeusrekisterikeskus
Vanhemmuuden selvittäminen ja selvittämisen keskeyttäminen Hyvinvointialueet
Oikeusgeneettiset isyystutkimukset THL:n oikeuskemiayksikkö
Sopimukset lapsen asumisesta, huollosta ja tapaamisoikeudesta Hyvinvointialueet
Tiedot oheishuoltajista Digi- ja väestötietovirasto
Elatusapusopimukset Hyvinvointialueet
Olosuhdeselvitykset Hyvinvointialueet

Uusimman tilastovuoden väestötiedoissa hyödynnetään Tilastokeskuksen väestön ennakkotietoja. Aiempien vuosien osalta hyödynnetään Tilastokeskuksen Syntyneet-tilastosta, joka julkaistaan usein vasta tämän tilaston julkaisun jälkeen.

Tiedonkeruumenetelmä

Hyvinvointialueet toimittavat tiedot vuosittain helmikuun aikana perheoikeudellisten palveluiden erillistiedonkeruulla.

Muilta viranomaisilta tiedot pyydetään vuosittain samassa muodossa, paitsi jos lainsäädännön muutosten takia tietosisältöjä on täytynyt uusia.

Tietojen validointi

THL tarkastaa hyvinvointialueen tietoja ensisijaisesti suhteessa hyvin-vointialueen edellisen vuoden tietoihin. Tarkastuksessa pyritään löytämään tietojen toimituksessa tapahtuneita mahdollisia virheitä.

Tiedon käsittely

THL laskee toimitetuista tiedoista tunnuslukuja, kuten summia ja osuuksia. Koska tiedot ovat koontitietoja, tietojen jatkojalostusmahdollisuudet ovat vähäiset.

Tiedon revisioituminen

Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään tarvittaessa takautuvasti seuraavan tilastojulkaisun yhteydessä. Jälkikäteen tehtävien korjausten merkitys tilastoon on ollut viime vuosina hyvin vähäinen.

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Tietojen luotettavuus riippuu siitä, ovatko hyvinvointialueet toimittaneet oikeelliset tiedot. Tyypillisesti osaa tiedoista korjataan ennen tietojen julkaisua. Myös julkaistuissa tiedoissa voi olla virheitä ja puutteita.

Digi- ja väestötietovirasto sekä Oikeusrekisterikeskus vastaavat heiltä saatujen tietojen laadusta ja oikeellisuudesta.

Lapsen vanhemmat voivat sopia keskenään lapsen elatuksesta, asumisesta, huollosta tai tapaamisoikeudesta ilman, että sopimus tuodaan sosiaalihuollon tietoon ja siten vahvistettavaksi. Tällaiset vanhempien keskinäiset sopimukset eivät tule mukaan tilastoon. 

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Tilasto julkaistaan seuraavan vuoden huhtikuussa.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Tilastoa on julkaistu vuodesta 1993. Ennen vuotta 2023 tilaston nimi oli Lapsen elatus ja huolto sekä vanhemmuuden selvittäminen. THL:ää ennen tilastosta ovat vastanneet Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes sekä sosiaali- ja terveyshallitus.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuonna 2023. Tiedot kerättiin ennen tätä kunnittain.

Hyvinvointialueittainen vertailukelpoisuus

Tiedot on kerätty alueilta yhtenäisesti. Alueet kuitenkin poimivat tiedot omista järjestelmistään parhaaksi katsomallaan tavalla. Tiedonkeruun ohjeistus jättää myös jonkin verran paikallista soveltamisvaraa. Onkin varsin mahdollista, että tosiasiassa alueiden tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Vaikka hyvinvointialueiden toimintaa ohjaa sama lainsäädäntö, hyvin-vointialueet soveltavat velvollisuuksia eri tavoin ja palvelujärjestelmät ovat paikallisesti erilaisia.

Ajallinen vertailukelpoisuus: vanhemmuutta koskevat tiedot

Tilastossa hyödynnetään lainsäädännössä käytettyjä käsitteitä, joten tietosisältöjä on muutettu vastaamaan kulloisenkin lain sisältöä. Tästä syystä erityisesti vanhemmuutta koskevissa tiedoissa on ollut paljon muutoksia kun 1.1.2023 alkaen vanhemmuuslaki (775/2022), on korvannut aiemmat isyyslain (11/2015) sekä äitiyslain 253/2018.
Vanhemmuuslaki (775/2022)

Vuodesta 2023 lähtien Digi- ja väestötietovirastolta on saatu isyyden tunnustamisen peruuttamiset / kiistämiset ja DVV:n vahvistamia vanhemmuuksia koskevat tiedot. Tiedot kerättiin aiemmin kunnilta. 

Vuodesta 2023 lähtien Oikeusrekisterikeskukselta on saatu tiedot tuomioistuimissa vahvistettujen vanhemmuuksien lukumääristä. Tiedot kerättiin aiemmin kunnilta. Oikeusrekisterikeskuksen tietoihin sisältyvät aikaisemmista vuosista poiketen myös yli 18-vuotiaita koskevat vahvistamiset. Aiempien tietojen perusteella voidaan arvioida, että täysi-ikäisten osuus tuomioistuimissa vahvistetuista isyyksistä on yli puolet.

Vanhemmuus-, isyys- ja äitiyslakia edeltäviä tietosisältöjä ja niissä tapahtuneita muutoksia voi tarkastella aiempien tilastoraporttien laatuselosteista.

Ajallinen vertailukelpoisuus: lapsen elatusta koskevat tiedot

Vuonna 2023 tarkennettiin elatusapusopimuksista annettua ohjeistusta, siten että hyvinvointialueita pyydettiin ilmoittamaan lasten määrä, joille tehty elatusapusopimus. Aikaisempina vuosina on tilastoitu sopimusmääriä, jolloin sama sopimus on saattanut sisältää useammalle lapselle sovitun elatusavun.

Vuonna 2015 tarkennettiin elatusapusopimusten 0-sopimuksia koskevaa oheistusta. 

Vuonna 2009 elatustuen maksatus siirtyi kunnilta Kelaan, joka supisti myös tietosisältöjä. Lisätietoa Kelan Tilasto elatustuesta sivulta. 

Ajallinen vertailukelpoisuus: huoltoa ja asumista koskevat tiedot

Vuoden 2022 tiedoista lähtien yhteishuollosta sopineista vanhemmista ei kysytty asuvatko vanhemmat yhdessä vai erillään. Huolloista yksin toiselle vanhemmalle tehdyistä sopimuksista ei eritelty onko vanhempi äiti, isä tai samaa sukupuolta oleva puoliso. Samoin lapsen asumisesta vain toisen vanhemman luona ei eritelty oliko vanhempi äiti vai isä. Tilastointiin tehtyjen muutosten huomioiminen asiakastietojärjestelmissä ja lastenvalvojien tilastointikäytännöissä vei aikaa, eikä asumista tai erityisesti vuoroasumista koskevat tiedot ole täysin vertailukelpoisia vuodelta 2022. 

Joulukuussa 2019 voimaan tulleen lakimuutoksen seurauksena henkilöstä, joka tunnustaa isyyden tai äitiyden ennen lapsen syntymää, tulee lapsen huoltaja ilman erillistä sopimusta, kun vanhemmuus vahvistetaan tunnustamisen perusteella. Lakimuutoksen vuoksi erikseen tehtävien huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimusten määrät ovat huomattavasti vähentyneet vuodesta 2018. 

Vuonna 2008 lisättiin tietosisältö vuoroasumisesta. Tietoja ei aluksi saatu kaikista kunnista, vaan tiedot ovat kattavat noin vuodesta 2010.

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Tilasto julkaistaan kotisivuilla.

Osa tiedoista julkaistaan hyvinvointialueittain myös tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä.
Sotkanet-palvelu

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.
Tilastojen julkaisukalenteri

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttölupa selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen.

Tilaston tiedot saadaan kootusti ilman suoria henkilötunnisteita.

Päivitetty: