Laaturaportti: Sosiaalipalveluiden koontitilasto

Yleiskuvaus

Tilaston kuvaus

Sosiaalipalveluiden koontitilasto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosittain julkaisema tilasto hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sekä Ahvenanmaan kustantamista sosiaalipalveluista eli palveluista, jotka hyvinvointialue on asukkailleen joko itse tuottanut tai ostanut muilta julkisyhteisöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Tilasto julkaistaan kerran vuodessa ja uusin tilasto käsittelee julkaisua edeltävää kalenterivuotta. Tilastosta on aiemmin käytetty nimitystä Sosiaalipalveluiden toimintatilasto.
Tilasto kuvaa sosiaalihuoltolain sekä erityislakien perusteella annettuja palvelujen asiakasmääriä. Tilasto koostuu neljästä osasta:

• Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu (kotipalvelu, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, ensikodit, sijaisperheiden määrä)

• Vammaispalvelut

• Omaishoidon tuki, liikkumista tukeva palvelu sekä vanhusten perhehoito

• Päihdehuolto

THL on kerännyt tiedot toimintavuodesta 2015 lähtien. Tätä ennen Tilastokeskus toteutti tiedonkeruun. Tietojenkeruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008). Tietoja hyödynnetään muun muassa osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen kustannusvaikuttavuus mittaristossa (KUVA) ja THL:n arviointitoiminnossa.

Relevanssi

Tilasto sisältää sosiaalipalveluiden asiakasmäärätietoa sellaisissa sosiaalipalveluissa, joista tietoja ei kerätä osana muita THL:n tiedonkeruita. Tilaston tarkoitus on tuottaa laaja-alaista tietoa erityyppisten sosiaalipalveluiden keskeisistä luvuista ja vertailukelpoista tietoa eri alueiden palveluista. 
Tiedot kerätään hyvinvointialueilta pääsääntöisesti kunnittain lukumäärätasolla. Tietoja ei voi pitää yhtä luotettavana kuin henkilötasoiseen rekisteritietoon pohjautuvia tiedonkeruita.

Tilaston tietosisältö

Tilaston perusjoukon muodostavat sosiaalihuollon asiakkaat, jotka ovat vastaanottaneet tilastoitavia sosiaalipalveluita. Tilasto sisältää laaja-alaisesti aggregoitua summatason tietoa erilaisista asiakasmääristä, käyntimääristä ja asumispäivistä.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Tilaston tiedot perustuvat alueiden vuosittain lähettämiin aggregoituihin summatason tietoihin, jotka alueet poimivat tietojärjestelmistään THL:n ohjeiden mukaisesti. Tiedonkeruun ohjeet ovat luettavissa tilaston verkkosivuilta.

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedot kerätään hyvinvointialueilta tilastovuosittain tammi-helmikuussa. Hyvinvointialueet hyödyntävät asiakas- ja potilastieto-järjestelmätoimittajien tekemiä tilastohakuja, joiden tulokset hyvinvointialueet syöttävät THL:n sähköiselle lomakkeelle.

Tiedot kerätään vain summatasolla – toisin sanoen tietojentoimituksessa THL:lle ei siirry yksilöivää tietoa asiakkaista kuten henkilötunnusta.

Tietojen validointi

THL pyrkii tarkistamaan ja korjaamaan tietoja mahdollisimman laajasti. Tiedoista pyritään tunnistamaan puuttuvat ja selkeästi virheelliset arvot, kuten poikkeavat tai epäloogiset tiedot. Tietojen validointi tapahtuu ohjelmoiduilla automaattitarkistuksilla, jotka tunnistavat virheelliset ja poikkeavat arvot. Tarkastukset voivat koskea esimerkiksi virheellisiä asiakasmääriä tai epäjohdonmukaisuuksia eri vuosien välillä.

Tiedon käsittely

THL:ssä on kehitetty aineistolle automaattisesti tehtäviä korjaus- ja päivitystoimenpiteitä sekä sähköisiä raportteja, joista virheet voidaan tunnistaa tarkemmin. Alueiden vastauksia vertaillaan viimeisen kolmen vuoden takaisiin vastauksiin. Jos vastaukset eroavat oleellisesti aiempien vuosien vastauksista, THL pyytää erikseen aluetta tarkastamaan lähettämänsä vastaukset ja tarvittaessa korjaamaan tiedot.

Tiedon revisioituminen

Aikaisempien tilastovuosien tietoja päivitetään takautuvasti tarvittaessa seuraavan tilastojulkaisun yhteydessä. Tietoihin jälkikäteen tehtävien korjausten vaikutus lukuihin on pääsääntöisesti arvioitu pieneksi.

Tilaston laadun tarkastelu

Tarkkuus ja luotettavuus

Tietojen oikeellisuuteen vaikuttaa tiedonantajien toimittamien tietojen laatu. Tiedonantaja saattaa jättää tiedot toimittamatta tai toimittaa ne puutteellisina tai virheellisinä. Tiedonantajat voivat esimerkiksi ymmärtää kerättävien tietojen sisällön väärin, tehdä virheitä taulukoinnissa tai toimittaa sisällöltään lähintä saatavilla olevaa tietoa, joka ei täytä tilaston tarkempia määritelmiä.

THL tarkistaa tiedot ja pyytää tarvittaessa tarkennuksia tai korjauksia tiedonantajilta. Tyypillisesti tarkennusta kysytään silloin, jos tilaston luvut poikkeavat merkittävästi edellisten vuosien vastaavista tiedoista. Poikkeamat voivat johtua useista syistä, kuten aidoista toiminnan muutoksista, mutta usein poikkeamat selittyvät tietohallinnan ja tiedonkeruuprosessien muutoksilla. Esimerkiksi tiedonkeruun käytäntöjä on voitu muuttaa, tietojärjestelmät voivat olla päivittyneet tai vaihtuneet, tai tietohuoltotöiden myötä päättyneitä asiakkuuksia on voitu sulkea tai poistaa.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Tiedot kerätään tilastovuoden päätyttyä tammi-helmikuussa ja pyritään julkaisemaan viimeistään kesäkuussa. Tietojen julkaisua hidastavat puuttuvat tiedot sekä tietojen tarvitsemat korjaukset.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Tilaston tiedot ovat pääsääntöisesti vertailukelpoisia eri ajanjaksojen ja alueiden välillä, mutta tiedonkeruuprosessien muutokset ja alueelliset eroavaisuudet voivat vaikuttaa vertailukelpoisuuteen. Tiedot eri hyvinvointialueilta ovat periaatteessa vertailukelpoisia, sillä ohjeet ovat olleet yhtenäiset kaikille alueille. Kuitenkin käytännössä vertailtavuus on rajoittunut paikallisista eroista, kuten alueiden poikkeavista tietopoimintakäytännöistä ja eri tapojen käyttämisestä päätöksentekoon ja toteumatietoihin. Näiden erojen vuoksi tietojen vertailukelpoisuus voi olla heikompaa alueiden välillä, erityisesti silloin, kun tiedot perustuvat joko päätöksentekotietoihin tai toteumatietoihin.
Lisäksi eri alueilla palvelujärjestelmät ovat kehittyneet erilaisiksi. Indikaattoreita tulkittaessa onkin otettava huomioon, että sisällöltään vastaavaa palvelua voidaan antaa myös muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi päihdehuollon osalta palveluita voidaan antaa osassa alueita terveydenhuollon palveluna, jolloin toiminnan tiedot eivät sisälly tähän tilastoon. Myös kasvatus- ja perheneuvonnan kaltaista palvelua voidaan antaa osana terveydenhuoltoa, jolloin palveluiden sisältyminen tähän tilastoon on vaihtelevaa.

Aiemmin useammat tiedot kysyttiin eriteltynä tuottajatyypeittäin (oma tuotanto, julkisyhteisöltä ostettu, muualta ostettu, tuotettu muille). Lisäksi vuoteen 2014 asti kunnilta, kuntayhtymiltä tai valtiolta ostetut palvelut kerättiin erikseen, mutta vuoden 2015 jälkeen yhdistetyssä luokassa julkisyhteisöiltä ostetut palvelut. Tilastovuodesta 2023 alkaen tiedonkeruu on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille. Vuoden 2023 tiedot on toimitettu hyvinvointialuilta.

Tilastokeskuksen toimintavuoteen 2014 saakka toteuttaman tiedonkeruun mukaiset tietosisällöt on kuvattu Suomen Kuntaliiton julkaisussa Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset.

Tilaston tietosisältöä päivitetään tarvittaessa. Tilastointiin tehdään muutoksia lähivuosina, kun raportoinnissa voidaan vaiheittain hyödyntää uuden sosiaalihuollon seurantarekisterin tietoja.

Tilaston kokonaisuuteen ovat aiemmin kuuluneet myös varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset vuosina 2015–2020, mutta nämä tiedot kerätään nykyisin Varda-järjestelmällä. Lisäksi vuosina 2015–2019 kotipalvelua saaneet asiakkaat on tilastoitu, mutta vastaavat tiedot kerätään nykyisin Avohilmo-tiedonkeruulla. Vuosina 2015–2020 taloustietojen kerääminen kuului Tilastokeskukselle, mutta taloustietojen kerääminen siirtyi 2022 alkaen Valtiokonttorille.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus - Lapsiperheiden palvelut- ja lastensuojelu

Vuoden 2025 tilaston erityiskysymykset

Helsingin kaupungin tehostettua perhehoitoa, lastensuojelun kotipalvelua, lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä koskevat luvut on ilmoitettu perheiden lukumäärien sijasta asiakasmäärinä.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ei pystynyt toimittamaan lastensuojelun tehostettua perhetyötä, lastensuojelun kotipalvelua, lapsiperhepalveluiden perhetyötä eikä lapsiperhepalveluiden kotipalvelua koskevia tietoja tilastovuodelta 2025. Näiden kysymysten tiedot on imputoitu alueen kaikille kunnille vuoden 2024 tiedoilla.
Pohjois Pohjanmaan hyvinvointialueella asiakastietojärjestelmän muutokset estivät tietojen tuottamisen koko tilastovuodelta. Lapsiperheiden kotipalvelua koskevat tiedot on siksi tuotettu ajalta 1.4.–31.12.2025. Alueen arvion mukaan suurin osa palvelun asiakkuuksista on pitkäkestoisia, minkä vuoksi valtaosan ajanjakson 1.1.–31.3.2025 asiakkaista arvioidaan sisältyvän ilmoitettuihin lukuihin.

Vantaa–Keravan hyvinvointialue ilmoitti, että lastensuojelun kotipalvelua ei tietojärjestelmämuutosten vuoksi ole enää mahdollista erottaa lapsiperheiden kotipalvelusta. Tämän vuoksi lastensuojelun kotipalvelun asiakasmäärät sisältyvät lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmäärään. Lisäksi alue ilmoitti, että kasvatus  ja perheneuvonnassa aikuisten asiakasmäärän kasvu selittyy kirjaamiskäytännön muutoksella, jonka myötä asiakkaaksi on kirjattu aiempaa useammin vanhempi.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella toteutetun asiakastietojärjestelmän muutoksen vuoksi tehostetun perhetyön, perhetyön ja ensikodin asiakasmäärissä saattaa esiintyä päällekkäisyyksiä. Perheiden lukumäärää ei ole voitu tuottaa luotettavasti, koska perhetietoja ei ole kaikissa tapauksissa tallennettu järjestelmään. Tiedot on koottu alku- ja loppuvuoden tilastoista, ja esitetyt luvut ovat arvioita, joissa on huomioitu mahdollinen päällekkäisyys asiakkuuksissa.

Ajallinen vertailukelpoisuus: tiedonkeruun kehitys

Vuoden 2015 sosiaalihuoltolain (1301/2014) muutoksen myötä lisättiin kunnissa lapsiperheiden ehkäiseviä ja kohdennettuja sosiaalipalveluita. Tämän muutoksen seuraamiseksi tiedonkeruuta laajennettiin 2014 uusilla indikaattoreilla.

Tässä yhteydessä myös lopetettiin aiemmin kerätty tieto kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden lapsiperheiden lukumäärästä (Sotkanet-indikaattorit 2037 ja 2911) ja ryhdyttiin keräämään erikseen sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain perusteella annettava kotipalvelutieto. Jälkikäteen voidaan todeta, että aiempi indikaattori vastaa melko hyvin nykyisin kerättävää tietoa ’Perheitä vuoden aikana lapsiperhepalveluiden kotipalveluissa (SHL 19 §)’ kuten kuviosta 1 voidaan todeta.

Kuvio 1. Perheitä kodin- ja lastenhoitopalveluissa. Aikasarja muodostettu yhdistämällä vuoteen 2014 asti kerätty tieto ja vuoden 2014 jälkeen kerätty tieto.

Samaan ajankohtaan ajoittuu myös tiedonkeruun siirto Tilastokeskuksesta THL:ään. Tässä yhteydessä luovuttiin useista lastensuojelun hoitopäiviä koskevista tiedoista, koska vastaavat tiedot olivat saatavissa lastensuojelurekisteristä. Sijoitusten tuottajan tyyppiä kuvaavaa tietoa ei kuitenkaan saada lastensuojelurekisteristä, kuten kuvio 2 havainnollistaa lastensuojelulaitosten osalta.

Kuvio 2. Lastensuojelulaitosten sijoituspäivät tuottajan tyypin mukaan. Aikasarja muodostettu yhdistämällä vuoteen 2014 asti kerätty tieto sekä vastaava tieto lastensuojelurekisteristä vuodesta 2015

Myös kasvatus- ja perheneuvonta- ja ensikotitiedot ilmoitettiin tuottajatyypeittään vuoteen 2014 asti.

Tiedonkeruussa käytettyjä termejä on harmonisoitu vastamaan sosiaalihuollon asiakastietomallin käsitteitä toimintavuodesta 2021 alkaen. Indikaattoreiden nimet on harmonisoitu tiedonkeruussa käytettyihin käsitteisiin vuoden 2022 aikana.

Lastensuojelun perhehoitoa toimeksiantosuhteisesti antavien perheiden lukumäärä tiedot poikkeavat huomattavasti vuodesta 2023 alkaen. Sama perhe voi tarjota perhohoitoa usealle lapselle ja näille lapsilla voi olla useita ns. sijoittajahyvinvointialueita. Tällaisissa tapauksissa sama perhe esiintyy koko maan tilastossa useita kertoja, koska useampi alue ilmoittaa saman perheen.  Vuodesta 2023 eli kun tiedot ilmoitettu hyvinvointialuekohtaisesti, päällekkäisyyksiä on kuitenin huomattavasti vähemmän, kun ennen vuotta 2023. Muutos on niin merkittävä, että sotkanet-palvelussa on luotu omat indikaattorit kuntatasoille tiedolle (3515, 3510) ja hyvinvointialueiden toimittamalle tiedolle (6416, 6417).

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus – Vammaispalvelut

Vuoden 2025 tilaston erityiskysymykset

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen liikkumista tukevissa palveluissa asiakkaiden ikäjako on muodostettu koko maan keskiarvon perusteella, koska alue ei pystynyt tuottamaan tietoja ikäluokittain.

Pohjanmaan hyvinvointialueen vaikeavammaisten liikkumista tukevien palvelujen tiedot on imputoitu vuoden 2024 tiedoilla, koska alue ei pystynyt tuottamaan tietoja tilastovuodelta 2025.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen mukaan vuosien 2023–2024 asiakkaat työllistymistä tukevassa toiminnassa -tieto on sisältänyt myös kehitysvammalain perusteella myönnettyä tuettua työtä ja työhönvalmennusta. Tiedonkeruuta on tarkennettu vuodesta 2025 alkaen siten, että ilmoitetut luvut koskevat ainoastaan sosiaalihuoltolain 27 § mukaisia palveluja.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue korjasi vuosien 2023 ja 2024 tietoja koskien vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan toiminnan asiakasmäärää 31.12. sekä vammaisten päivätoiminnan asiakasmäärää 31.12.

Vantaa Keravan hyvinvointialueen työllistymistä, työ- ja päivätoimintaa tukevien palvelujen asiakasmääriä ei ole ollut mahdollista erotella Vantaan ja Keravan kesken. Kaikki asiakasmäärät on tämän vuoksi ilmoitettu Vantaan lukuihin.

Ajallinen vertailukelpoisuus: tiedonkeruun kehitys

Vammaispalveluja koskevaa tiedonkeruuta ja indikaattoreiden määrittelyjä on tarkistettu tilastovuodesta 2025 alkaen vastaamaan 1.1.2025 voimaan tullutta uutta vammaispalvelulakia (675/2023) sekä päivitettyjä koontitilaston ohjeita. Muutosten tavoitteena on ollut indikaattoreiden sisällöllinen selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen vastaamaan nykyistä palvelurakennetta.

Pääosin indikaattoreiden sisältö ja rajaukset ovat säilyneet ennallaan. Kussakin indikaattorissa kaikki asiakkaat raportoidaan yhteen lukuun riippumatta siitä, onko palvelu myönnetty vanhan vai uuden lainsäädännön perusteella, ja kukin asiakas lasketaan tilastovuoden aikana vain kerran. Tämä parantaa tietojen sisäistä johdonmukaisuutta ja vertailtavuutta hyvinvointialueiden välillä.

Merkittävin sisällöllinen muutos koskee vammaisten henkilöiden palveluasumista. Lakimuutoksen vuoksi palveluasumista koskeva tiedonkeruu on ollut tilastovuoden 2025 osalta vapaaehtoista. Vuodesta 2025 alkaen palveluasumisen indikaattorit kattavat myös uuden vammaispalvelulain mukaisen asumisen tuen, joka sisältää yksilöllisen avun ja tuen asiakkaan asumisessa joko omassa kodissa tai yhteisöllisessä asumismuodossa.

Siirtymäkauden aikana vuosina 2025–2027 palveluasuminen ja asumisen tuki muodostavat yhden palvelukokonaisuuden, ja kaikki näiden palvelujen piiriin kuuluvat asiakkaat raportoidaan yhteen asiakasmäärään. Raportointi tehdään riippumatta siitä, onko palvelu myönnetty vanhan vammaispalvelulain (380/1987) vai uuden vammaispalvelulain (675/2023) perusteella, ja kukin asiakas lasketaan vain kerran vuoden aikana.

Tämän muutoksen seurauksena palveluasumista koskevat asiakasmäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa.
Muiden vammaispalvelujen osalta vertailtavuuteen vaikuttavat ensisijaisesti alueelliset erot palvelujen järjestämistavoissa ja palvelukokonaisuuksien rakentumisessa. Näistä syistä yksittäisten indikaattorien tasot kuvaavat palvelujen laajuutta, mutta eivät sellaisenaan koko vammaispalvelujen järjestämisen kokonaisuutta hyvinvointialueella.
Vuodesta 2021 tiedonkeruussa käytettyjä määritelmiä yhtenäistettiin Sosiaalihuollon asiakastietomallin käsitteisiin. Samassa yhteydessä palveluiden kuvaamisessa siirryttiin enenevästi hyödyntämään palvelutehtäväluokitusta.

Aiemmin tietosisältöä on määritelty sen mukaan minkä lain pohjalta palvelua on myönnetty. Tietojärjestelmillä on kuitenkin haasteita hakea tietoja yhtenäisesti. Joillakin kunnilla on ollut vaikeuksia erotella kehitysvammahuollon asiakkaat mukaan (tai poissulkea erityisesti palveluasumisen osalta). Lisäksi vammaisille henkilöille on myönnetty tässä tiedonkeruussa tarkoitettuja palveluita sosiaalihuoltolain mukaan ja myös näiden palveluiden ilmoittamisessa on kuntakohtaisia eroja. 
Vuodesta 2019 tietoihin on sisällytetty myös palvelusetelillä järjestetyt palvelut.  Muutos vaikutti eniten Helsingin tietoihin. Jotkut kunnat olivat sisällyttäneet tietoihin palvelusetelillä tuotettujen palvelujen asiakasmäärät jo ennen muutosta.

Perhehoitolain (263/2015) säätämisen jälkeen, vammaispalveluiden perhehoitoa koskevaa ohjetta täsmennettiin koskemaan perhehoitolain mukaista hoitoa, joka voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista ja osa- tai ympärivuorokautista. Vuodesta 2023 alkaen perhehoidon hoitopäivät ja perhehoitokotien määrät on kerätty hyvinvointialueittain.  Muutos on niin merkittävä, että sotkanet-palvelussa on luotu omat indikaattorit kuntatasoille tiedolle (3469) ja hyvinvointialueiden toimittamalle tiedolle (6418).

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus – Omaishoidon tuki, liikkumista tukeva palvelu sekä vanhusten perhehoito

Vuoden 2025 tilaston erityiskysymykset

Helsingin kaupungin ikääntyneiden perhehoidon hoitopäivien lukumäärä, 285 hoitopäivää, sisältää myös omaishoidon yli kuuden tunnin mittaiset hoitopäivät, koska näitä ei ole ollut mahdollista erotella aineistosta. Ikääntyneiden perhehoitokotien lukumäärän tulisi vastata 31.12.2025 tilannetta, mutta Helsinki ei ole pystynyt tuottamaan tie-toa tältä päivältä. Tässä tilastossa käytetty lukumäärä, seitsemän perhehoitokotia, perustuu tilanteeseen 27.1.2026.

Pohjanmaan hyvinvointialue ei pystynyt tuottamaan tietoa omaishoitajien määrästä. Tämän vuoksi omaishoidettavien määrää on käytetty omaishoitajien lukumääränä. Omaishoitajien ikäjako on muodostettu koko maan vuosien 2023 ja 2024 keskiarvojen perusteella.

Vantaa Keravan hyvinvointialue on korjannut molempien kuntien tiedot koskien omaishoitajien lukumäärää sekä 65 vuotta täyttäneiden omaishoitajien määrää tilastovuodelta 2024.

Ajallinen vertailukelpoisuus: tiedonkeruun kehitys

Osa hyvinvointialueista ei kykene toimittamaan omaishoitajien määrää, jolloin indikaattoritarkastelussa vaikuttaa, että kunnassa on omaishoidettavia, mutta ei yhtään omaishoitajaa. Koska omaishoitajien ja omaishoidettavien määrä vastaa pääosin toisiaan (yleensä 0–3 % ero), THL:ssä omaishoitajien määräksi korjataan omaishoidettavien määrä, jos luku puuttuu kokonaan. Omaishoitajien määrä myös korjattu vastaamaan omaishoidettavien määrää, mikäli ero omaishoidettavien määrään on ollut +/- 20 %. 
Vastaavaa korjausta ei pystytä tekemään yli 65-vuotiaiden omaishoitajien osalta. Tästä syystä omaishoitajien ja yli 65-vuotiaiden omaishoitajien määrää tulisi tarkastella ainoastaan alueilla, joilla myös ilmoitettu yli 65-vuotiaiden hoitajien määrä. Vuoden 2021 osalta 59 prosenttia omaishoitajista oli yli 65-vuotiaita niissä kunnissa, jotka pystyivät ilmoittamaan tiedot.

Kotipalvelutietoja kerättiin osana tiedonkeruuta 2015–2019.

Vuoteen 2022 asti kerättiin tukipalveluita koskevia tietoja. Tietojen määrittelyyn ja hakeminen tilastokäyttöön ei ollut vakiintunutta, jolloin määrittelyn muutoksilla, uusilla tietojärjestelmillä tai työntekijöiden vaihtumisella oli suuriakin muutoksia. Sen vuoksi tukipalveluita koskeviin tietoihin on suhteuduttava varauksella. Esimerkiksi vuodesta 2021 alkaen tukipalveluita koskien tietoihin pyydettiin sisällyttämään myös palvelusetelitiedot aiemmista vuosista poiketen.  
Vuoteen 2019 asti tiedonkeruussa kysyttiin tietoja kotipalveluista. Tietojen kerääminen lopetettiin, koska jossain määrin vastaavia tieto-ja oli saatavissa Avohilmo-tiedokeruusta. Kotipalvelukäynnit tietokantaraportilla.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus – Päihdehuolto

Päihdehuollon tiedonkeruu uudistettiin kokonaisuudessaan tilastovuodelle 2024 vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä ja palvelukäytäntöjä. Uudet kysymykset olivat tilastovuoden 2024 tiedonkeruussa vastaajille vapaaehtoisia, ja vastaajilta pyydettiin palautetta kysymysten toimivuudesta ja käytännön toteutettavuudesta. Päihdehuollon tietoja ei julkaistu vuonna 2025, vaan tilastovuosien 2024 ja 2025 tiedot julkaistaan yhdessä vuonna 2026

Muutokset tiedonkeruussa:

Päihdehuollon asiakkaita vuoden aikana A-klinikoilla
→ Vuodesta 2024: Sosiaalihuollon aikuisten avomuotoinen päihde- ja riippuvuustyö, asiakkaiden ja käyntien lukumäärää

Päihdehuollon asiakkaita vuoden aikana nuorisoasemilla
→ Vuodesta 2024: Sosiaalihuollon nuorten avomuotoinen päihde- ja riippuvuustyö, asiakkaiden ja käyntien lukumäärää

Päihdehuollon asiakkaita vuoden aikana ensisuojissa
→ Tiedonkeruu lopetettu

Hoitovuorokaudet ensisuojissa, eriteltynä tuotantotavoittain
→ Tiedonkeruu lopetettu

Päihdehuollon asiakkaita vuoden aikana katkaisuhoitoasemilla
→ Tiedonkeruu lopetettu

Hoitovuorokaudet katkaisuhoitoasemilla, eriteltynä tuotantotavoittain
→ Tiedonkeruu lopetettu

Päihdehuollon asiakkaita vuoden aikana kuntoutuslaitoksissa
→ Tiedonkeruu lopetettu

Hoitovuorokaudet kuntoutuslaitoksissa, eriteltynä tuotantotavoittain
→ Tiedonkeruu lopetettu

Asukkaita 31.12. päihdeongelmaisten palvelu- ja tukiasunnoissa
→ Tiedonkeruu lopetettu

Asukkaita 31.12. mielenterveysongelmaisten palvelu- ja tukiasunnoisssa
→ Tiedonkeruu lopetettu

Lisäksi tiedonkeruuseen lisättiin kysymys: 
→ Vuodesta 2024: Päihteitä käyttäville tarkoitetut päiväkeskukset, asiakkaiden ja käyntien lukumäärää

Lisäksi päihdehuollon asumispalveluiden asiakkaita ja hoitovuorokausia koskevat tiedot pyydettiin hyvinvointialuekohtaisesti, eikä enää kotikunnan perusteella.

Vuotta 2025 koskevaan tiedonkeruuseen lisättiin uusi kysymys, jonka tietojen toimittaminen oli alueille vapaaehtoista:
→ Päihteitä käyttävien tilapäinen majoitus (ent. ensisuoja), asiakkaiden ja käyntien lukumäärä.

Vuonna 2026 hyvinvointialueilla oli merkittäviä haasteita edellisvuoden tietojen toimittamisessa. Yhteensä 17 hyvinvointialuetta toimitti tiedonkeruun yhteydessä lisätietoja, joissa kuvattiin heidän toimittamiinsa tietoihin liittyneitä ongelmia ja haasteita.

Etelä‑Karjalan hyvinvointialue ei pystynyt toimittamaan tietoja aikuisten ja nuorten avomuotoisesta päihde‑ ja riippuvuustyöstä eikä päihteitä käyttävien tilapäisestä majoituksesta tilastovuodelta 2025.

Etelä‑Pohjanmaan hyvinvointialue ei pystynyt erittelemään aikuisten ja nuorten avomuotoisen päihde‑ ja riippuvuustyön tietoja toisistaan, vaan kaikki luvut on ilmoitettu aikuisten tietoina. Päihteitä käyttävien tilapäisen majoituksen (ent. ensisuoja) palvelua ei alueella ole tarjolla. Tähän kohtaan on ilmoitettu tilapäistä majoittamista koskevien päätösten lukumäärä.

Etelä Savon hyvinvointialue on ilmoittanut kysymykseen “Sosiaalihuollon aikuisten avomuotoinen päihde  ja riippuvuustyö” yli 18 vuotiaiden asiakasmäärän. Asiakasmäärässä on huomioitu päihde  ja riippuvuustyön erityisten palvelujen palvelutehtävässä annettu sosiaaliohjaus, sosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus. Käyntimääriä ei alueella tilastoida.

Alueen palveluasumisen asiakasmäärässä on huomioitu päihde- ja riippuvuustyön erityisten palvelujen palvelutehtävässä annettu tuetun asumisen, yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaat. Asumisvuorokausien määrä on suuntaa antava.

Etelä‑Savo ei pystynyt toimittamaan tietoja päihteitä käyttäville tarkoitetuista päiväkeskuksista. Tilapäisen asumisen osalta alue ilmoitti, että 13 asiakasta oli saanut palvelua työikäisten palvelujen palvelutehtävässä, mutta alue ei pystynyt erittelemään päihteitä käyttävien asiakkaiden osuutta. Tämän vuoksi alue jätti vastaamatta kyseiseen kysymykseen.

Itä‑Uudenmaan hyvinvointialue ei pystynyt toimittamaan tietoja päihde‑ ja riippuvuustyön palveluista. Alueen tilastovuoden 2024 tiedot on imputoitu tilastovuoden 2025 tietojen perusteella.

Kanta‑Hämeen hyvinvointialue ilmoitti päihdekuntoutujien ja päihteitä käyttävien palveluasumista koskeviin kysymyksiin vain omassa tuotannossa olleet asiakkaat sekä heidän asumisvuorokautensa.

Keski‑Pohjanmaan hyvinvointialueella ei ole erikseen järjestettyä nuorten avomuotoista päihde‑ ja riippuvuustyötä. Aikuisten avomuotoiseen päihde‑ ja riippuvuustyöhön on sisällytetty yli 18‑vuotiaat asiakkaat.

Keski‑Suomen hyvinvointialue ei pystynyt poimimaan tietojärjestelmistään tietoja sosiaalihuollon avomuotoisesta päihde‑ ja riippuvuustyöstä.
Lapin hyvinvointialue ei pystynyt toimittamaan tietoja koskien päihdehuoltoa.

Länsi‑Uudenmaan hyvinvointialue ilmoitti, että päiväkeskusten asiakasmääristä sekä aikuisten avomuotoisen päihde‑ ja riippuvuustyön käyntimääristä ei ole saatavilla lukumääriä, koska hyvinvointialue hankkii palvelut ostopalveluina ja näkyvyys tietoihin on tämän vuoksi puutteellinen. Nuorten avomuotoista päihde‑ ja riippuvuustyötä ei ole alueella järjestetty palveluna. Palveluasumisen asiakasmäärä sisältää sekä oman tuotannon että ostopalveluina tuotettujen palvelujen asiakkaat.

Pirkanmaan hyvinvointialue ilmoitti avomuotoisen päihde‑ ja riippuvuustyön asiakasmääriin vain aikuisasiakkaat. Tiedot on poimittu päihdehuollon sosiaalisen kuntoutuksen asiakasmääristä. Lisäksi ostopalveluina hankittujen päihdekuntoutujien ja päihteitä käyttävien palveluasumista koskevia tietoja ei pystytty toimittamaan.
Pohjanmaan hyvinvointialueella suurin osa avomuotoisesta päihde‑ ja riippuvuustyöstä on järjestetty terveydenhuollossa. Ilmoitetut luvut sisältävät hoito‑ ja kuntoutusyksikkö Pixne‑klinikan asiakkaat sekä ne asiakkaat, joilla on sosiaalityötä tai sosiaaliohjausta koskeva palvelupäätös avattuna päihde‑ ja riippuvuuspalvelujen palvelutehtävässä.

Alue ei pysty erittelemään, onko asiakkaan asumiseen liittyvä palvelupäätös tehty päihde‑ vai mielenterveysperustein, minkä vuoksi vastaukset perustuvat arvioihin. Alueen omissa asumispalveluyksiköissä asiakkaat ovat pääosin pitkäaikaisia. Tämän perusteella asumisvuorokausien määräksi on laskettu asiakkaiden lukumäärä × 365 päivää.
Pohjois‑Karjalan hyvinvointialueella päihdehuollon sosiaaliohjauksen, sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen päätösten kirjaamiskäytännöt ovat vielä kehittymässä. Lisäksi käyntimääriä koskevaa tiedonkeruuta ei pystytty toteuttamaan. Alue ilmoitti tietoja ainoastaan päihdekuntoutujien ja päihteitä käyttävien palveluasumista koskevien kysymysten osalta.

Pohjois‑Pohjanmaan hyvinvointialue toimitti ainoastaan päihteitä käyttäville tarkoitetuista päiväkeskuksista käyntitiedot sekä päihteitä käyttävien tilapäisestä majoituksesta (ent. ensisuoja) asiakas‑ ja käyntimäärät. Alue ilmoitti, ettei se pysty toimittamaan muita päihdehuollon tietoja luotettavasti, koska tiedot sijaitsevat potilastietojärjestelmissä eikä päihdehuollon asiakkaita voida niissä luotettavasti erottaa mielenterveysasiakkaista.

Pohjois-Savon hyvinvointialue ei pystynyt toimittamaan tietoja koskien sosiaalihuollon avomuotoista päihde- ja riippuvuustyö.

Päijät‑Hämeen hyvinvointialue tarkensi päihteitä käyttäville tarkoitettuja päiväkeskuksia koskevassa vastauksessaan, että kyseessä on anonyymi palvelu. Tämän vuoksi asiakasmäärää on lähes mahdoton arvioida, koska sama asiakas voi asioida palvelussa joko satunnaisesti tai päivittäin.

Vantaa‑Keravan hyvinvointialueella avomuotoista päihde‑ ja riippuvuustyötä ei ole mahdollista eritellä nuorille erikseen. Palveluasumisen asiakasmäärän kasvu johtuu osittain todellisesta kasvusta ja osittain aiemmasta poikkeavasta raportointitavasta. Päiväkeskusten osalta seurannassa ovat ainoastaan asiakasmäärät, koska palvelu on anonyymi.

Varsinais‑Suomen hyvinvointialueella asiakastietojärjestelmän muutos ajoittui keskelle vuotta 2025, mikä aiheutti haasteita tietojen poiminnassa. Päiväkeskusten käyntitietoja sekä päihteitä käyttävien tilapäisen majoituksen asumisvuorokausia ei tästä syystä pystytty toimittamaan.

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot ennakkoon tilastojen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Sosiaalipalveluiden koontitilastosta ei julkaista erillistä tilastoraporttia vaan laaja-alaisesti erilaisia Sotkanet-indikaattoreita ja Kuva-mittareita.
Tilastojen julkaisukalenteri.

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pääasiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

Tilaston vuoden 2025 erityiskysymykset

Tilastovuonna 2025 hyvinvointialueiden kyvykkyys toimittaa tilaston vaatimia laaja-alaisia tietoja jatkoi parantumista verrattuna edellisvuoteen sekä aikaan ennen hyvinvointialueita.

Erityiskysymykset on käsitelty erikseen kunkin teeman osalta osiossa 4.3 Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus.

Huomiot tilaston käytössä

Sosiaalipalveluiden toimintatilaston tiedoille on aina ollut tyypillistä alueittainen ja teemakohtainen vaihtelu. Yksittäisen indikaattorin yksittäistä vuotta kuvaavissa tiedoissa voi olla liiallista heittelyä, mutta tiedot ovat silti hyödyllisiä trendien ja suuruusluokan kuvaamisessa.

Miten koko maan tiedot ovat kehittyneet edellisinä vuosina? Jos kehitys on ollut tasaista, muutoksia palvelutarjonnassa tai tietojen määrittelyssä on todennäköisesti ollut vähemmän. Huomaathan, että vakaa koko maan keskiarvo voi piilottaa suuriakin vastakkaisia alueellisia muutoksia.

Onko hyvinvointialueiden välillä suuria alueellisia eroja? Lähes kaikille sosiaalipalveluille on ominaista huomattavat erot palveluiden yleisyydessä siten, että hyvinvointialueella, jolla asiakkaita on eniten, asiakkaita on puolet enemmän kuin alueella, jolla asiakkaiden määrä on vähäisin. Onko eroissa vielä tätäkin suurempia, moninkertaisia eroja?

Miten hyvinvointialueen tai sen kuntien tiedot ovat kehittyneet viime vuosina? Jos muutokset ovat olleet hyvin suuria, THL on pääosin pyytänyt tarkistamaan tietoja. Tarkistuksilla pyritään varmistamaan, ettei tietojen syötössä ole tapahtunut mm. näppäilyvirheitä tai että alueen tiedot eivät jää kokonaan puuttumaan. Jos luotettavia tietoja ei ole saatavissa, hyvinvointialueen kanssa on voitu sopia, että hyödynnetään edellisen vuoden tietoja.