Huostaanotto – Huostaanoton päätöksenteko

Kuuleminen

Asianosaisille täytyy varata huostaanoton valmistelun aikana tilaisuus todisteelliseen kuulemiseen. Kuulemisvelvollisuus kattaa sekä suostumukseen perustuvat että vastentahtoiset huostaanotot.

Vaikka alle 12-vuotiaalla lapsella ei ole oikeutta tulla kuulluksi hallintolain mukaisesti, täytyy hänen mielipiteensä selvittää lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Mielipiteiden ja ajatusten esiin tuominen on lapsen oikeus, oli hän minkä ikäinen tahansa.
(Lastensuojelulaki 20 §)
Kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen
Tiedon saaminen ja luovuttaminen lastensuojelussa

Lausunnot päätöksen tueksi

Lastensuojeluviranomaisella on oikeus pyytää lausuntoja huostaanottoa varten muilta viranomaisilta ja palvelunantajilta. Näitä ovat muun muassa lääkärit ja psykologit, kouluterveydenhoitajat, opettajat ja koulukuraattorit.
(Lastensuojelulaki 41 § 2 momentti)
Oikeus saada lausunto huostaanottoa ja sijaishuoltoa varten

Lähtökohtana on asiakkaan suostumukseen perustuva tiedonhankinta. Asiakkaan täytyy aina tietää, mitä tietoja hänestä on hankittu muilta tahoilta. Lausunnot käydään yhdessä läpi asiakkaan kanssa ja ne selitetään hänelle.
Tietojen saaminen ja luovuttaminen lastensuojelussa

Hyvinvointialueen asettama lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelutyössä. Myös asiantuntijaryhmä voi antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi.
Lastensuojelun asiantuntija-apu ja asiantuntijaryhmä

Jos asiantuntijaryhmän antamaa lausuntoa käytetään päätöksenteossa, asiakirjoissa on kuvattava, mitä tietoja asiantuntijaryhmän käyttöön on annettu, kun lausuntoa on pyydetty. Tämä on erityisen tärkeää kuvata huostaanottoa koskevassa hakemuksessa.

Terveydenhuollon viranomaisilla on erityinen laissa säädetty velvollisuus antaa asiantuntija-apua.
(Lastensuojelulaki 15 §)

Suostumukseen perustuva huostaanotto

Jos lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei vastusta huostaanottoa, päätöksen huostaanotosta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmistelusta.
(Lastensuojelulaki 43 § 1 momentti)

Ennen päätöksentekoa täytyy selvittää lapsen oma mielipide ja varata hänelle mahdollisuus tulla kuulluksi. Myös lapsen vanhemmalle, huoltajalle ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, täytyy varata tilaisuus tulla kuulluksi.
Kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen

Sosiaalihuollon johtava viranhaltija voi tehdä päätöksen ilman kuulemista, jos

• kuulematta jättäminen on perusteltua lapsen ja kuultavan puuttuvan yhteydenpidon vuoksi eikä kuulemisen voida olettaa olevan ehdottoman välttämätöntä asian selvittämiseksi
• kuultavan asuin- tai olinpaikkaa ei voida kohtuullisin toimenpitein selvittää tai
• kuulemisesta saattaa aiheutua vakavaa vaaraa lapsen kehitykselle tai turvallisuudelle ja kuulematta jättäminen on välttämätöntä lapsen edun toteutumiselle.

(Lastensuojelulaki 42 § 3 momentti)

Kuulematta jättämisen pitää olla perusteltua ja siihen täytyy olla painavat syyt. Lasta koskeviin asiakirjoihin täytyy kirjata, miksi kuulemista ei ole tehty.
(Perustuslaki 21 §)

Vaikka henkilö olisi jätetty kuulematta, hänelle täytyy silti antaa todisteellisesti tiedoksi lapsen huostaanottoa, sijaishuoltoa tai huostassapidon lopettamista koskeva päätös.
(Hallintolaki 60 §)

Huostaanotosta täytyy tehdä kirjallinen päätös, joka pitää valmistella yhtä huolellisesti kuin hallinto-oikeudelle tehtävä huostaanottoa koskeva hakemus. Myös suostumukseen perustuva huostaanottopäätös voi myöhemmin tulla hallinto-oikeuden käsiteltäväksi, jos asianosainen hakee siihen muutosta. Huostaanottopäätöksen täytyy sisältää sekä päätös huostaanotosta että päätös sijoittamisesta sijaishuoltoon.

Päätökseen täytyy liittää muutoksenhakuohje. Lapsen vanhempi ja huoltaja sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, voivat valittaa päätöksestä hallinto-oikeudelle 30 päivän sisällä siitä, kun he ovat saaneet päätöksen tiedoksi. Heillä on tämä oikeus, vaikka he eivät olisi vastustaneet huostaanottoa. Oikeus on myös 12 vuotta täyttäneellä lapsella itsellään.
(Lastensuojelulaki 89–92 §)

Hakemus hallinto-oikeudelle

Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaanottoa tai huostaanottoon välittömästi liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista, päätöstä ei voida tehdä hyvinvointialueella. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee hakemuksen hallinto-oikeudelle, ja sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä muu viranhaltija tekee hallinto-oikeudelle hakemuksen huostaanotosta.
(Lastensuojelulaki 43 § 2 momentti)

On hyvän hallintotavan mukaista, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ilmoittaa lapselle ja perheelle hakemuksen jättämisestä. Jos hyvinvointialue on jo antanut itse asianosaisille tiedon hakemuksesta, siitä täytyy ilmoittaa hallinto-oikeudelle.

Asianosaisilla on oikeus saada halutessaan tieto hakemuksen sisällöstä ja siihen kuuluvista liitteistä. Lausunnot ja muut liitteet ovat asianosaisille julkisia heti, kun ne on allekirjoitettu ja toimitettu viranomaiselle. Liitteet ovat siis julkisia jo ennen varsinaisen hakemuksen esittämistä.
Lapsen ja huoltajan oikeus saada tietoa

Hakemus osoitetaan sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä hakemuksen tehneen viranomaisen toimialue on. Lastensuojelua koskevat asiat täytyy käsitellä hallinto-oikeudessa kiireellisinä.
(Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (“hallintoprosessilaki”, 808/2019))

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei tahdonvastaista huostaanottoa koskevaa hakemusasiaa ole perusteita käsitellä hallintoriitana vaan muuna hallintolainkäyttöasiana. Siten alueellisesti toimivaltaiseksi hallinto-oikeudeksi on lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevassa hakemusasiassa katsottava se hallinto-oikeus, jonka tuomiopiirissä hakemuksen tehneen viranomaisen toimialue on.
KHO 2022:123 (Finlex)

Hakemuksessa täytyy ottaa kantaa kaikkiin asiaan osallisten jo esittämiin vaatimuksiin, väitteisiin ja esiintuomiin näkökohtiin. Hakemuksessa on kerrottava, jos perheen kanssa on käytetty tulkkia, ja ilmoitettava käytetty kieli.

Hallinto-oikeudelle toimitetut asiakirjat ovat oikeudenkäyntiaineistoa, josta hallinto-oikeuden on kuultava asianosaisia. Jokaisen hakemuksen mukana tai myöhemmin lähetettävän asiakirjan tulee viitata johonkin hakemuksessa esitettyyn perusteeseen. Samaa asiakirjaa ei tarvitse lähettää useampana kappaleena tai useaan kertaan. Hakemuksessa on hyvä olla yksityiskohtainen liiteluettelo mukana olevista asiakirjoista ja muusta selvityksestä. Myöhemmin toimitettavat asiakirjat on yksilöitävä esimerkiksi saatteessa tai liiteluettelossa.

Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa ei enää vastusta huostaanottoa tai sijaishuoltopaikkaa hallinto-oikeusprosessin aikana, on hyvinvointialueella toimivalta huostaanottopäätöksen tekemiseen. Viranhaltija voi siis tällöin tehdä päätöksen huostaanotosta. Siitä on välittömästi ilmoitettava hallinto-oikeudelle ja hakemus peruttava.

Huostaanottohakemukseen liitettävät asiakirjat

Vaatimus lapsen huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta sekä vaatimuksen perustelut

Perusteluissa täytyy yksilöidä syyt, joiden vuoksi huostaanotto lapsen asiassa on välttämätön. Perusteluissa on selvästi yksilöitävä, mitkä ovat ne lapsen kasvuolosuhteisiin liittyvät seikat, joiden perusteella lapsen terveys tai kehitys uhkaa vakavasti vaarantua, tai millä tavalla lapsi itse vaarantaa terveyttään tai kehitystään.

Lisäksi täytyy perustella, miksi avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Perusteluista täytyy käydä selvästi ilmi, mikä on lapsen sijaishuollon tarkoitus ja miten ehdotettu sijaishuoltopaikka vastaa sijaishuollon tarkoitukseen sekä lapsen hoidon ja huolenpidon yksilöllisen tuen tarpeisiin.

Hakemuksesta ja asiakirjoista tulee ilmetä vastaus siihen, miksi lapsi on otettava huostaan ja miksi ehdotettu sijaishuolto on lapsen edun mukainen. Hakemuksesta pitäisi myös käydä ilmi onko esitetty tai onko olemassa muita vaihtoehtoisia ratkaisutapoja ja miksi niihin ei ole päädytty.

Lasta koskeva asiakassuunnitelma

Jos asiakassuunnitelmaa ei ole laadittu, hakemuksesta täytyy käydä ilmi, missä vaiheessa suunnitelman laatiminen on. Kun asiakassuunnitelma myöhemmin valmistuu, se täytyy lähettää hallinto-oikeudelle.

Selvitys perheelle ja lapselle annetuista tai tarjotuista avohuollon tukitoimista

Selvityksessä pitää olla luettelo käytetyistä tai tarjotuista avohuollon tukitoimista päivämäärineen. Perheellä on pitänyt olla todellinen mahdollisuus käyttää tarjottuja tukitoimia. Lisäksi tulee selittää, millaisia tukitoimia perhe itse olisi halunnut vastaanottaa, tai onko perhe tuonut esiin tarpeitaan ja kertonut, mihin itse katsovat tarvitsevansa tukea. Jos vanhemmat tai lapsi ovat kieltäytyneet avohuollon tukitoimista, sen syy on kirjattava hakemukseen.

Selvitys lapsen läheisverkoston kartoittamisesta

Selvityksessä kerrotaan, ketkä kuuluvat lapsen läheisverkostoon ja mitkä ovat heidän tosiasialliset mahdollisuutensa osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Jos läheisverkoston kartoitusta ei ole voitu tehdä esimerkiksi asian kiireellisyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi, tämä kirjataan hakemukseen. Selvitetään, miksi vanhempien tai lapsen mahdollinen oma näkemys huollon ja hoidon järjestämisestä ei ole ollut mahdollinen tai miksi läheisverkostoneuvottelun tuloksista on poikettu (jos on).

Selvitys sijaishuoltopaikasta

Jos sijaishuoltopaikkaa ei vielä ole, tämä täytyy ilmaista selkeästi. Lapsen tarpeita täytyy kuvata riittävällä tavalla ja esittää vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Jos tällaista arviota ei voida tehdä, täytyy kertoa syyt siihen.

Kun sijaishuoltopaikka myöhemmin selviää, tulee asiassa heti tehdä hakemuksen muutos sijaishuoltopaikan osalta. Hakemusta on muutettava sijaishuoltopaikan osalta myös silloin, kun lapsen sijaishuoltopaikka muuttuu hallinto-oikeuskäsittelyn aikana. Hakemuksen muutoksen liitteenä on toimitettava sijaishuoltopaikan muuttamista koskeva päätös. Perusteet sille, miksi kyseessä oleva sijaishuoltopaikka on valittu, on ilmettävä asiakirjoista myös näissä tilanteissa.

Suunnitelma lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpidon toteuttamisesta sijaishuollossa

Suunnitelmassa selvitetään, miten lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpito toteutetaan sekä mikä on lapsen ja läheisten oma käsitys siitä, miten yhteydenpito tulisi järjestää. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan, miten lastensuojelu tukee yhteydenpitoa. Jos kiireellisen sijoituksen yhteydessä on tehty yhteydenpidon rajoituspäätös, päätös pitäisi liittää hakemukseen, vaikka siitä ei olisikaan erikseen valitettu hallinto-oikeuteen. Suunnitelmaan kirjataan tieto siitä, miten työskennellään perheen jälleenyhdistämiseksi tai ainakin ne edellytykset, joiden vallitessa siihen voidaan ryhtyä.
Lapsen oikeudet sijaishuollossa

Suunnitelma tai selvitys lapsen terveydentilan tutkimisesta

Jos terveydentilan tutkimus on tehty, hakemukseen voidaan liittää selvitys tästä. Jos tutkimusta ei ole vielä tehty, täytyy tehdä suunnitelma siitä, milloin ja miten terveydentilatutkimus tullaan tekemään.
Terveydentilan tutkiminen

Selvitys mielipiteen selvittämisestä ja kuulemisesta

On oleellista selvittää, miksi ja millä perusteilla hakemusta on vastustettu, ja ovatko asiaan osalliset esittäneet muita ratkaisuvaihtoehtoja. Jos joku asianosaisista ei vastusta huostaanottoa, tämäkin tulisi kuvata samalla tavalla kuin vastustus. Myös alle 12-vuotiaan lapsen mielipiteen selvittämisestä on esitettävä selvitys.
Kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen

Jos kuulemista ei ole tehty yhteydenpidon puuttumisen vuoksi tai siksi, ettei kuultavan asuin- tai olinpaikkaa ole voitu kohtuullisin toimenpitein selvittää, täytyy selvittää yhteydenpidon vähäisyys ja siitä johtuva kuulemisen tarpeettomuus sekä ne toimenpiteet, joiden avulla kuultavan asuin- tai olinpaikkaa on yritetty selvittää.

Tarvittaessa asiantuntijoiden lausunnot

Lausunnot ja selvitykset on syytä pyytää kirjallisesti, kun huostaanottohakemusta tehdään. Ne liitetään hakemukseen.

Mahdolliset muut päätöksentekoon vaikuttavat selvitykset ja asiakirjat

On myös perusteltua sisällyttää hakemukseen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tekemä yhteenveto lapsen ja perheen tilanteesta. Yhteenvedossa voidaan taustoittaa tilannetta ja esittää perusteellisempi kuvaus asioiden kehittymisestä kuin hakemuksen perusteluissa.

Jos hallinto-oikeudelle toimitetaan asiakirjoja, jotka on käännätetty perheelle, käännökset on liitettävä kuhunkin käännätettyyn asiakirjaan.

Asiakassuunnitelma ja muut asiakirjat voidaan tarvittaessa toimittaa erikseen hallinto-oikeuteen, jos niitä ei ole hakemuksen kiireellisyyden takia vielä voitu laatia. Hakemuksen täydentäminen täytyy kuitenkin pyrkiä tekemään viivytyksettä.
(Lastensuojelulaki 44 §)

Huostaanottohakemuksen käsittely hallinto-oikeudessa

Hakemuksen käsittelyssä hallinto-oikeudessa noudatetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia. Hallinto-oikeuden on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi. Tätä varten se voi pyytää huostaanottohakemuksen tehnyttä lastensuojeluviranomaista tai asianosaisia esittämään lisäselvitystä. Asianosaisia huostaanottoasiassa ovat lapsen vanhemmat ja 12 vuotta täyttänyt lapsi itse sekä mahdolliset muut henkilöt, jotka hallinto-oikeus katsoo asianosaisiksi.

Asianosaiset osallistuvat hallinto-oikeusprosessiin oikeudenkäynnin osapuolina. Oikeudenkäynnin osapuoli on myös huostaanottohakemuksen tehnyt viranomainen eli “hakija”. Hakijan ja asianosaisten tulee esittää selvitys vaatimustensa perusteluista totuudenmukaisesti ja myötävaikuttaa asian selvittämiseen. Hakijalla ja asianosaisilla on oikeus esittää haluamansa selvitys tuomioistuimelle, mutta tuomioistuin voi jättää huomioon ottamatta sellaisen aineiston, joka ei selvästi kuulu käsiteltävään asiaan.

Jos hakemuksesta puuttuu lastensuojelulain 44 §:ssä tarkoitettuja tietoja tai asiakirjoja, hallinto-oikeus varaa hakijalle tilaisuuden täydentää hakemusta.

Pääsääntöisesti asiat ratkaistaan hallinto-oikeudessa kirjallisen aineiston perusteella. Jos kukaan ei ole vaatinut suullista käsittelyä, asia ratkaistaan yleensä kirjallisessa menettelyssä.

Oikeus avustajaan

Asianosaiset voivat halutessaan käyttää hallinto-oikeudessa asiamiestä tai avustajaa. Lastensuojeluasiassa yksityisen asianosaisen asiamiehenä tai avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Hallinto-oikeus voi määrätä lapselle avustajan asian käsittelyyn.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin, huolehdittava siitä, että lapselle haetaan lastensuojelulain 22 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa edunvalvoja, ja muutenkin avustettava lasta puhevallan käytössä sekä valvottava lapsen edun toteutumista.

(Lastensuojelulaki 24 § 1 momentti, 86 a, 87 §)
Oikeusapu (Oikeuspalveluvirasto)

Hakemuksen tiedoksianto ja asianosaisten kuuleminen hallinto-oikeudessa

Ennen hakemuksen ratkaisemista hallinto-oikeuden on kuultava asianosaisia. Hallinto-oikeus varaa 12 vuotta täyttäneelle lapselle, huoltajalle ja mahdollisille muille asianosaisille tilaisuuden esittää käsityksensä hakijan ja muiden oikeudenkäynnin osapuolten esittämistä vaatimuksista sekä muusta oikeudenkäyntiaineistosta.
(Lastensuojelulaki 21 §)

Käytännössä asianosaisten kuuleminen tapahtuu niin, että hallinto-oikeus toimittaa hakemuksen tiedoksi asianosaisille ja varaa heille tilaisuuden antaa kirjallinen vastineensa hakemuksesta liitteineen. Myös käsittelyn aikana esitetyistä uusista asiakirjoista kuullaan asianosaisia.
(Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (“hallintoprosessilaki”, 808/2019) 44 §)

Täytäntöönpanon kieltäminen ja keskeyttäminen

Jos lastensuojeluviranomaisen päätökseen tyytymätön asianosainen vaatii päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä (esimerkiksi niin, ettei viranhaltijapäätöksellä huostaanotettua lasta saa siirtää sijaishuoltopaikkaan), voi hallinto-oikeus määrätä, miten täytäntöönpanon osalta on meneteltävä. Hallinto-oikeus voi esimerkiksi kieltää lapsen sijoittamisen sijaishuoltopaikkaan sinä aikana, kun asiaa koskevaa valitusta käsitellään hallinto-oikeudessa.

Täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä ei voi erikseen valittaa. Sen sijaan hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla vaatimus täytäntöönpanon kieltämisestä tai keskeyttämisestä on hylätty, saa valittaa erikseen.
(Lastensuojelulaki 91 §)

Hallinto-oikeuden suullinen käsittely

Pääsääntöisesti asiat ratkaistaan hallinto-oikeudessa kirjallisen aineiston perusteella. Suullinen käsittely voidaan kuitenkin järjestää, jos joku asianosainen sitä vaatii. Jos hallinto-oikeus pitää suullista käsittelyä tarpeellisena, se voi järjestää suullisen käsittelyn myös silloin, kun kukaan ei ole vaatinut suullista käsittelyä. Vaatimuksesta huolimatta suullinen käsittely voidaan jättää järjestämättä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetyin edellytyksin.

Suullisessa käsittelyssä ei ratkaista asiaa, vaan suullinen käsittely järjestetään asianosaisten kuulemiseksi ja asian selvittämiseksi. Lastensuojeluasiassa suullinen käsittely toimitetaan ilman yleisöä. Se järjestetään tähän tarkoitukseen varatussa salissa. Käsittelyn alkamisaika ja sali, jossa käsittely pidetään, ilmoitetaan hallinto-oikeuden lähettämässä kutsussa.

Suulliseen käsittelyyn kutsutaan oikeudenkäynnin osapuolet eli asianosaiset (lapsen vanhemmat, 12 vuotta täyttänyt lapsi ja mahdolliset muut asianosaiset sekä edunvalvoja) ja hakemuksen tehnyt viranomainen. Lisäksi läsnä ovat mahdolliset avustajat ja tulkit sekä muut henkilöt, joiden läsnäoloa hallinto-oikeus pitää tarpeellisena. Jos käsittelyssä kuullaan todistajia, ovat he läsnä vain oman kuulemisensa ajan.

Suullisessa käsittelyssä ovat läsnä kaksi hallinto-oikeustuomaria ja asiantuntijajäsen (ratkaisukokoonpano). Jos asian valmistelee hallinto-oikeuden esittelijä, myös tämä osallistuu käsittelyyn.

Käsittelyn puheenjohtajana toimiva hallinto-oikeustuomari esittää aluksi yhteenvedon siitä, mistä asiassa on kysymys. Tämän jälkeen hallinto-oikeus kuulee asianosaisia ja hakemuksen tehnyttä viranomaista. Kuuleminen on vapaamuotoinen. Jos asianosaisella on avustaja, voi kuuleminen alkaa niin, että avustaja tekee hänelle kysymyksiä. Myös hakija, muut asianosaiset ja hallinto-oikeus voivat tehdä kysymyksiä asianosaiselle. Kun kuullaan hakemuksen tehnyttä viranomaista, asianosaiset ja hallinto-oikeus voivat tehdä tälle kysymyksiä.

Myös 12 vuotta täyttäneellä lapsella on asianosaisena oikeus tulla kuulluksi henkilökohtaisesti. Häntä voidaan kuulla muiden oikeudenkäynnin osapuolten läsnä olematta joko samassa salissa, toisessa tilassa hallinto-oikeudessa tai muualla, esimerkiksi sijaishuoltopaikassa. Tällöin osapuolille varataan tilaisuus tutustua kuulemisen sisältöön ja lausua siitä mielipiteensä. Käsittelyn puheenjohtaja kertoo, miten tämä tapahtuu, jos tästä ei ole ilmoitettu jo kutsun yhteydessä.

Suullisessa käsittelyssä kuullaan tarvittaessa todistajia ja asiantuntijoita sekä otetaan vastaan muuta selvitystä. Oikeudenkäynnin osapuolet nimeävät todistajansa. Hallintotuomioistuin voi nimetä todistajia myös omasta aloitteestaan. Todistajan on puhuttava totta, josta hänen on annettava ennen kuulusteluaan vakuutus. Todistajan nimennyt taho aloittaa todistajan kuulemisen tekemällä tälle kysymyksiä. Tämän jälkeen muut oikeudenkäynnin osapuolet ja hallinto-oikeus voivat tehdä kysymyksiä todistajalle. Lopuksi hallinto-oikeus kuulee vielä kaikkia oikeudenkäynnin osapuolia käsittelyssä esitetyistä seikoista.

Hallinto-oikeuden ratkaisu huostaanottoasiassa

Hallinto-oikeus ratkaisee asian erillisessä istunnossa esittelystä, jossa ei ole läsnä oikeudenkäynnin osapuolia. Lastensuojeluasiassa asian ratkaisemiseen osallistuu kaksi hallinto-oikeustuomaria, asiantuntijajäsen ja asian valmistellut hallinto-oikeuden esittelijä. Asiantuntijajäseneltä ei vaadita oikeustieteellistä loppututkintoa, mutta häneltä edellytetään tieteellistä tai ammatillista erityisasiantuntemusta. Toinen hallinto-oikeustuomareista voi valmistella ja esitellä asian, silloin hallinto-oikeuden esittelijä ei osallistu asian käsittelyyn.

Jos hallinto-oikeus hyväksyy hakemuksen lapsen huostaanotosta, sen pitää päättää myös lapsen sijaishuoltopaikasta. Hallinto-oikeus voi päätöksessään määrätä sen täytäntöönpantavaksi heti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Tällöin lapsen huostaanotto ja sijaishuoltopaikkaan sijoittaminen tulevat voimaan hallinto-oikeuden päätöksellä päätöspäivästä.

Päätös lähetetään kirjallisena hakijalle ja asianosaisille. Päätöksen liitteenä on valitusosoitus, jossa kerrotaan, miten hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Väliaikainen määräys ja kiireellinen sijoitus hakemuksen vireilläolon aikana

Kun lapsen huostaanottoa tai sijaishuoltoa koskeva asia on vireillä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa, tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tai lapsen, hänen vanhempansa tai hänen huoltajansa vaatimuksesta antaa väliaikaisen määräyksen lapsen olinpaikasta ja siitä, miten lapsen hoito ja kasvatus järjestetään tuomioistuinkäsittelyn aikana. Määräys voidaan antaa asianosaisia kuulematta, jos asia on kiireellinen. Hyvinvointialue ei voi vaatia väliaikaista määräystä.
(Lastensuojelulaki 83 §)

Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes:

• hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus antaa huostaanottoasiassa päätöksen;
• hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus peruuttaa väliaikaisen määräyksen tai muuttaa sitä tai
• väliaikaisen määräyksen aikana tehdään päätös lapsen kiireellisestä sijoituksesta.

Huostaanottohakemuksen vireilläolo hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei vaikuta sosiaalitoimen toimivaltaan päättää lapsen kiireellisestä sijoituksesta. Kiireellisen sijoituksen edellytysten täyttyessä lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti jo ennen huostaanottopäätöstä. Kiireellisen sijoituksen päätöksestä on kuitenkin heti ilmoitettava oikeudelle.
Kiireellinen sijoitus

Huostaanottopäätöksen tiedoksianto

Huostaanottopäätös täytyy antaa todisteellisesti tiedoksi kaikille, joilla on lastensuojelulain mukaan oikeus tulla kuulluksi asiassa. Heitä ovat:

• 12 vuotta täyttänyt lapsi
• lapsen vanhempi
• huoltaja ja
• henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut.

Päätös täytyy toimittaa todisteellisesti tiedoksi myös niille asiaan osallisille, jotka on jätetty kuulematta.
(Lastensuojelulaki 42 §)

Viranomainen, joka on tehnyt huostaanottopäätöksen, lähettää tiedon päätöksestä. Hyvinvointialue lähettää tiedon suostumukseen perustuvasta huostaanotosta. Hallinto-oikeus lähettää tiedon tahdonvastaisesta huostaanotosta.

Huostaanottopäätöksestä jätetään kopiot asiakirjoihin. Päätöksessä täytyy olla valitusosoitus, jossa on tieto valitusajasta, valitusviranomaisesta (hallinto-oikeus) ja valitusviranomaisen osoitteesta.

Lapselle, hänen huoltajilleen ja muille asianosaisille täytyy antaa tietoa heidän käytettävissään olevista muutoksenhaku- ja oikeussuojakeinoista sekä mahdollisuuksista oikeusavun saamiseen. Tietojen antamisesta vastaa päätöksen tehnyt henkilö, ja ne täytyy antaa ymmärrettävästi ja saavutettavasti.
(Lastensuojelulaki 32 a §)

Muutoksenhaku

Oikeus muutoksenhakuun on

• 12 vuotta täyttäneellä lapsella
• lapsen vanhemmilla ja huoltajilla sekä
• henkilöllä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut.

(Lastensuojelulaki 89 §)

Hyvinvointialueen päätökseen haetaan muutosta suoraan hallinto-oikeudelta. Valitus täytyy tehdä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Kun valitusaikaa lasketaan, tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.
(Lastensuojelulaki 90 §)
(Hallintoprosessilaki 13 §)

Jos päätös huostaanotosta on tehty vastentahtoisena hallinto-oikeudessa, muutosta voidaan hakea suoraan korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
(Lastensuojelulaki 92 § 2 momentti)