Sote-palvelujen järjestämisen arviointi on kehittynyt strategiseksi nykytilan analyysiksi – uusi askel on yhteistyöalueiden arviointi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi lokakuun lopulla asiantuntija-arvionsa vuoden alussa toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden sote-palvelujen järjestämisestä.
Arvioinnin kokonaisuus on mittava: yksi valtakunnallinen, koko Suomea käsitellyt raportti sekä asiantuntija-arviot 21 hyvinvointialueesta, Helsingin kaupungista ja HUS-yhtymästä. Yhteensä yli 700 verkossa julkaistua sivua.
Sote-palvelujen järjestämisen arvioinnille on kaksi pätevää perustetta: laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (§ 30) sekä tosia-asia, että sosiaali- ja terveyspalveluihin kuluu vuosittain valtion rahaa yli 20 miljardia euroa. On vaikea ajatella, ettei tämän rahan käyttöä arvioitaisi.
THL:n asiantuntija-arviot tarjoavat pohjan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johdolla käytäville hyvinvointialueneuvotteluille. Syksyn neuvottelukierros päättyi joulukuun alussa.
Ruohonjuurista strategiselle tasolle
Hyvinvointialueiden sote-palvelujen tämän syksyn arviointi on kuitenkin kaikkiaan jo seitsemäs arviointikierros. Vuodesta 2017 lähtien vuosittain tehtyjen arvioiden sisällölliset painotukset ovat ehtineet muuttua paljon, kertoo THL:n arviointijohtaja Nina Knape.
Alkuvaiheessa THL arvioi sote-palveluja hyvinkin yksityiskohtaisesti. ”Ensimmäiset asiantuntija-arviomme kuvasivat numeerisen tiedon valossa tilannetta eri palveluryhmässä kuten ikääntyneiden tai lasten, nuorten ja perheiden palveluissa", Knape kertoo. Jokaisen palveluryhmän arviointia tuki THL:ssä oma asiantuntijaryhmänsä.
Arvioiden tietopohja perustui sote-palvelujärjestelmän arvioinnin ja ohjauksen tarpeisiin muodostettuun usean sadan indikaattorin kustannusvaikuttavuusmittaristoon KUVA:aan. Mittaristo on antanut mahdollisuuden seurata alueilla tapahtuneita muutoksia, mutta tuoreimmat tiedot voivat edelleen olla muutamankin vuoden vanhoja.
Alkuvuosien jälkeen ja saadun palautteen perusteella olemme siirtäneet asiantuntija-arvioiden painopistettä strategisemmalle tasolle, Knape kertoo. ”Nyt keskitymme arvioimaan alueiden suoriutumista nimenomaan sote-palvelujen järjestämisessä.”
Painopisteen muutoksen tavoitteena on tukea aiempaa paremmin ministeriöiden antamaa ohjausta ja hyvinvointialueiden strategista johtamista.
Painaako asiakkaan sana arvioinnissa nyt enemmän?
Näinkin voi sanoa, miettii Knape. ”Näkyvin muutos on, että olemme siirtyneet peräpeiliin katsomisesta arvioimaan yhä reaaliaikaisempaa nykytilaa.”
Samalla arvioinneissa käytetty tietopohja on monipuolistunut. Menneen vuoden, tai vuosien indikaattoritiedon suhteellinen painoarvo on vähentynyt, ja nykytilaa kuvaavien indikaattoreiden ja lähitulevaisuutta kuvaavien dokumenttien paino on kasvanut. Lisäksi arviointipäällikköjen keskustelut alueiden ja THL:n asiantuntijoiden kanssa syventävät ja täydentävät hyvinvointialueiden tilannekuvan tulkintaa.
Arvioidako vai ohjata?
Knapen mukaan THL kokoaa asiantuntija-arvion pohjaksi tarvittavat tiedot, kuulee eri alojen asiantuntijoita ja tekee talon strategian mukaisesti tietoon perustuvia johtopäätöksiä.
”Tulkinnat ja mahdolliset toimenpide-ehdotukset tai -suositukset teemme viime kädessä itse."
Ministeriöiden antamaan ohjaukseen hyvinvointialueet suhtautuvat Knapen mukaan hieman eri tavoin. ”Toiveet vahvemmasta ohjauksesta ovat kuitenkin vahvistuneet.” Toiveet heijastuvat myös THL:n arviointitoimintaan. ”Alueet toivovat THL:ltä kantoja päätöstensä tueksi”, Knape kertoo. Tämä on ymmärrettävää. Kun hyvinvointialueiden rahoitusalijäämät ovat suuret, henkilöstöpula pahenee ja lakisääteisiä velvoitteita on runsaasti, on alueiden johto tiukan paikan edessä. ”Tuen tarve on monella alueella ilmeinen.”
STM:stä ja hyvinvointialueilta saadun alustavan palautteen mukaan arviointi on kehittynyt oikeaan suuntaan, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Vesa Syrjä. ”Että on rohkeammin tehty johtopäätöksiä ja otettu kantaa.”
Yhteistyöalueiden ensimmäiset arvioinnit valmistuivat
Sote-palvelujen järjestämisen arviointi paitsi kehittyy, myös laajenee. Marraskuun lopussa THL julkaisi historian ensimmäiset asiantuntija-arviot hyvinvointialueiden muodostamista viidestä yhteistyöalueesta. STM:n johdolla pidettävät yhteistyöalueiden neuvottelut käydään joulukuun puolivälissä.
Hyvinvointialueiden keskinäinen yhteistyö ja suunnitelmat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden toiminnan aloittamiseksi ovat vasta alkutaipaleella. ”Tämä ensimmäinen yhteistyöalueiden arviointi oli harjoituskierros. Arvioitavaa oli vähän”, Syrjä kertoo.
Hyvinvointialueiden ensimmäinen vuosi on mennyt oman toiminnan käynnistämiseen, on tehty palveluverkkoselvityksiä ja käyty yhteistoimintaneuvotteluja. Knapen mukaan hyvinvointialueiden onkin nyt aika vauhdittaa yhteistyösopimusten valmistelua.
Lue lisää:
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen arviointi thl.fi:ssä
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021
sotekuva.fi
KUVA-mittaristo thl.fi:ssä
