Asiakkaan kaltoinkohtelua havainnut lähes puolet vanhuspalvelujen toimintayksiköistä – kotihoidossa yleisintä läheisen tekemä kaltoinkohtelu
Vanhuspalvelujen toimintayksiköistä lähes puolet (47 %) raportoi havainneensa asiakkaan kaltoinkohtelua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn perusteella kotihoidossa yleisimmin kaltoinkohtelua esiintyy siten, että tekijä on omainen tai läheinen.
Kaltoinkohtelu voi olla fyysistä väkivaltaa, psyykkistä tai sosiaalista kaltoinkohtelua, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä tai muuta oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista sekä ikäihmisen ihmisarvoa alentavaa kohtelua.
Kotihoidon yksiköistä 43 prosenttia raportoi havainneensa omaisten tai läheisten tekemää kaltoinkohtelua. Ympärivuorokautisessa hoidossa eniten raportoitiin asiakkaan toiseen asiakkaaseen kohdistamaa kaltoinkohtelua (44 % ympärivuorokautisen yksiköistä).
Henkilöstön asiakkaaseen kohdentamaa kaltoinkohtelua raportoi 3 prosenttia kotihoidon yksiköistä ja 7 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä.
THL:n kyselyyn vastasi toukokuussa toimintayksikköjen esimiehet tai vastuuhenkilöt 2 742 yksiköstä. Vastaukset antavat kuvan ilmiön yleisyydestä yleisellä tasolla, mutta eivät kerro esimerkiksi kaltoinkohtelutilanteiden määrästä.
Yksiköiden osuus kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, jotka olivat havainneet kaltoinkohtelua eri tilanteissa (Lähde: Vanhuspalvelujen tila seuranta, THL 2023).
Suuri avun tarve voi altistaa kaltoinkohtelulle
Vanhuspalveluja käyttävät ovat monin tavoin haavoittuva ryhmä, jonka suuri avun tarve voi altistaa heidät kaltoinkohtelulle
”Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että liian vähäisestä henkilökuntamäärästä johtuva kiire sekä vakituisen henkilöstön riittämättömyys lisäävät kaltoinkohtelun riskiä hoivayksiköissä. Myös puutteet ohjeistuksessa ja osaamisessa ovat riskitekijä”, sanoo horisontaalitoiminnan johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma.
Kotihoidossa kaltoinkohtelun taustalla voi olla läheisen kuormittuminen.
”Palvelujärjestelmää on kevennetty kotihoitoa lisäämällä ja entistä pidemmälle edenneitä muistisairauksia hoidetaan kotona. Yhteiskunnassa ei ole ehkä riittävästi huomioitu tästä omaisille aiheutuvaa kuormitusta. Tulosten perusteella läheisille annettavaa tukea tulisi lisätä”, toteaa johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.
Muistisairaan läheistä voivat kuormittaa esimerkiksi puolison jatkuva ohjauksen tarve tai käyttäytymisen muutokset.
”Omaiselle olisi tärkeää saada jaksamisen tueksi taukoja. Sairastuneille suunniteltu päivätoiminta antaa läheiselle kaivattuja lepohetkiä. Myös vertaistuki on monelle muistisairaan läheiselle tärkeä apu”, Aalto sanoo.
Kaltoinkohtelua voidaan ehkäistä
Kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi on tärkeää, että toimintayksiköissä on kehitetty toimintamalli tai ohjeet havaittujen kaltoinkohtelutilanteiden varalta. Kyselyn perusteella kolmannes yksiköistä ei ollut riittävästi ohjeistanut henkilöstöään asiakkaiden kaltoinkohtelun kohtaamisesta ja siihen liittyvästä viranomaisyhteistyöstä. Kaltoinkohtelu on painava syy ilmoittaa sosiaalihuollon tuen tarpeesta, jolloin omatyöntekijänä tulee olla sosiaalityöntekijä.
”Edelleen suuri osa kaltoinkohtelusta jää tunnistamatta. Kaltoinkohdelluksi joutunut ei useinkaan halua tai uskalla itse tuoda asiaa esiin. Läheisissä ihmissuhteissa on voinut olla parisuhde- tai perheväkivaltaa jo ennen vanhuspalvelujen asiakkuutta, ja kaltoinkohtelu tunnistetaan, kun kotihoidon ammattilainen seuraa tilannetta säännöllisesti. On keskeistä, että henkilöstöllä on riittävä ammattitaito ja osaaminen ennakoida riskitilanteita ja havaita kaltoinkohtelu. Lisäksi tarvitaan ohjeistus, miten tilanteessa toimitaan”, Minna-Liisa Luoma sanoo.
Havaittu kaltoinkohtelun suuri määrä edellyttää jatkoselvittämistä.
”Tulisi selvittää tarkemmin, millaista apua kaltoinkohtelua kokeneet ovat saaneet ja tunnistetaanko tilanteet riittävän hyvin. Keskeistä olisi löytää keinoja ennaltaehkäistä kaltoinkohtelua ja tunnistaa riskihenkilöt ja riskitilanteet. Jokaisella iäkkäällä on oltava oikeus turvalliseen elämään”, Anna-Mari Aalto toteaa.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Minna-Liisa Luoma
horisontaalitoiminnon johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7260
sähköposti: [email protected]
