Kidutus aiheuttaa vaikeita terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kidutuskokemukset ovat yleisiä ja kidutus aiheuttaa vaikeita terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Ruotsin Punaisen Ristin korkeakoulun tutkimuksen mukaan noin 27–35 prosenttia Suomeen ja Ruotsiin muuttaneista iranilais- ja irakilaistaustaisista miehistä oli kokenut kidutusta kotimaassaan.
Tutkijat vertasivat kidutettujen ja muita järkyttäviä kokemuksia kokeneiden miesten terveyttä ja hyvinvointia, ja huomasivat kidutuskokemusten olevan yhteydessä esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireisiin sekä huonommaksi koettuun terveyteen ja elämänlaatuun.
”Tutkimuksemme mukaan kidutetut myös kokivat itsensä useammin yksinäisiksi, ja heillä oli enemmän syrjintäkokemuksia ja vammoja. Lisäksi he kokivat useammin epäluottamusta viranomaisiin”, kertoo THL:n erikoistutkija Ferdinand Garoff.
Kidutustrauman tunnistaminen voi olla vaikeaa, hoito edellyttää moniammatillista lähestymistapaa
Kidutuskokemusten tunnistaminen voi olla vaikeaa. Joskus mielenterveysoireet voivat ilmaantua vasta jälkeenpäin, myöhemmässä vaiheessa elämää.
”Kidutettu voi myös kokea tapahtumista häpeää ja syyllisyyttä. Menneiden tapahtumien vuoksi hänen voi olla vaikea luottaa viranomaisiin tai terveydenhuollon ammattilaisiin, mikä voi vaikeuttaa avun hakemista ja saamista”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda.
”Koska kidutustrauma on hyvin erityinen ja voi aiheuttaa monentasoisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia, tarvitaan sen hoidossa kokonaisvaltaista ja moniammatillista lähestymistapaa. Tämä palvelujärjestelmämme on tärkeää pystyä huomioimaan”, Castaneda jatkaa.
Tutkimusaineisto muodostui Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen ja Lingköping-tutkimuksen aineistoista. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisia terveyteen, hyvinvointiin ja sosioekonomiseen asemaan liittyviä tekijöitä irakilais- tai iranilaistaustaisilla miehillä. Tutkimustiedot kerättiin terveystarkastusten, haastatteluiden ja kyselylomakkeiden avulla.
Tutkimusta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto.
Lähde
Ferdinand Garoff, Petter Tinghög, Jaana Suvisaari, Eero Lilja, Anu E Castaneda. Iranian and Iraqi torture survivors in Finland and Sweden: findings from two population-based studies. European Journal of Public Health, 2021.
Lisätietoja
Ferdinand Garoff
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7931
[email protected]
Anu Castaneda
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7848
[email protected]
