Kielitaito ja kokemus paikallisiin kuulumisesta lisäävät Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuutta
Suomen ja ruotsin kielen taito sekä kokemus kuulumisesta omaan asuinpaikkakuntaan ja suomalaisiin lisäävät äänioikeutettujen Suomeen muuttaneiden todennäköisyyttä äänestää kuntavaaleissa.
Myös Suomeen muuton syy on yhteydessä äänestysaktiivisuuteen: perhesyistä Suomeen muuttaneilla äänestäminen on yleisempää kuin työn perässä muuttaneilla.
Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuntavaalien äänestysaktiivisuutta 18 Manner-Suomen maakunnassa ja kuudessa suurimmassa kaupungissa.
”Työperäistä maahanmuuttoa toivotaan, ja kotoutumista tarkastellaan usein sen kautta, onko henkilö työsuhteessa. Äänestämisen kannalta näyttäisi kuitenkin olevan tärkeämpää identiteettipohjainen kotoutuminen eli kokemus siitä, että on osa paikallista väestöä. Samanaikainen kokemus kuulumisesta lähtömaan kansalaisiin ei vähennä äänestämisen todennäköisyyttä ”, kertoo THL:n projektikoordinaattori Anna Seppänen.
”Perhesyistä Suomeen muuttaneilla puoliso tai perhe voi puolestaan olla tekijä, joka auttaa uuteen yhteiskuntaan kiinnittymisessä, ja lisää sitä kautta äänestysaktiivisuutta”, Seppänen jatkaa.
Tiedon puute on yleisin syy jättää äänestämättä
Ulkomaalaistaustaisista äänioikeutetuista 25 prosenttia äänesti vuoden 2017 kuntavaaleissa. Jos ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus vuoden 2021 kuntavaaleissa on yhtä matala, se tarkoittaa yli 200 000 äänen käyttämättä jättämistä.
Suomeen muuttaneilla ulkomaalaistaustaisilla ylivoimaisesti tärkein syy jättää äänestämättä on tiedon puute. Myös kiinnostuksen ja sopivien ehdokkaiden puute sekä epäluottamus politiikkaa kohtaan ovat tärkeitä syitä jättää äänestämättä.
”Tietoa vaaleista, äänioikeudesta ja ehdokkaista on saatavilla pääosin suomeksi tai ruotsiksi. Omalla äidinkielellä saatu, selkeässä ja saavutettavassa muodossa oleva tieto voisi kasvattaa Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuutta”, Seppänen pohtii.
Selvityksessä käytettiin Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus FinMonik -aineistoa, joka koostuu 6 836 Suomeen muuttaneen, ulkomaalaistaustaisen henkilön kyselyvastauksista sekä rekisteritiedoista. Osallistujat olivat 18-64-vuotiaita. Äänestämisen lisäksi tutkimuksessa on selvitetty muun muassa Suomeen muuttaneiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista. Tiedon avulla edistetään terveyttä ja työkykyä, kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja sekä seurataan kotoutumista.
Tutkimusta on rahoittanut Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).
Lähde
Lisätietoja
Anna Seppänen
projektikoordinaattori
THL
puh. 029 524 7320
[email protected]
Hannamaria Kuusio
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7657
[email protected]
Tiedotteeseen korjattu 19.5.2021 klo 13.00 ulkomaalaistaustaisten käyttämättä jääneiden äänten lukumäärä, jos äänestysaktiivisuus vuoden 2021 kuntavaaleissa on yhtä matala kuin vuonna 2017.
