Yli kuusi kymmenestä synnyttäneestä on käyttänyt lääkkeitä raskauden aikana
Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on yleistä. Viime vuosina yli 60 prosenttia synnyttäneistä on tehnyt vähintään yhden sairausvakuutuksesta korvattavan lääkeoston kuukausi ennen raskautta tai raskauden aikana. Joka kolmas synnyttäjä osti lääkkeitä ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana.
Tiedot perustuvat Fimean, Kelan ja THL:n Lääkehoito- ja raskaus -hankkeen loppuraportin tietoihin.
Yhä suuremmalla osalla synnyttäjistä on jokin lääkitystä vaativa krooninen sairaus. Vähintään yhden pitkäaikaissairauden vuoksi lääkekorvaukseen oikeutettujen osuus synnyttäneistä on kasvanut tasaisesti vuosittain, osuus oli 5,6 prosenttia vuonna 1996 ja 9,0 prosenttia vuonna 2019.
Lääkkeiden käyttö raskausaikana on yhteydessä suurentuneeseen perinataaliongelmien riskiin. Lääkkeille altistuneilla oli 23 prosenttia suurempi riski syntyä ennenaikaisesti ja 26 prosenttia suurempi riski syntyä raskauden kestoon nähden suuripainoisena, kun synnyttäjää koskevat taustatekijät huomioitiin.
”Raskaana olevan naisen hyvinvointi luo perustan sikiön ja syntyvän lapsen kehitykselle, eikä äidille tärkeää lääkitystä saa raskauden takia lopettaa. Lääkitys tulisi valita siten, että se olisi käytettävistä vaihtoehdoista turvallisin”, korostaa THL:n ylilääkäri Maarit Leinonen.
”Valinta voi kuitenkin olla vaikea, koska vain muutaman kymmenen lääkkeen tiedetään varmasti aiheuttavan sikiövaurioita, mutta vain harvan lääkkeen tiedetään olevan turvallisia raskaus- ja imetysaikana.”
Synnyttäjien yleisimmät pitkäaikaissairaudet astma, kilpirauhasen vajaatoiminta sekä sidekudossairaudet
Synnyttäjien yleisimmät lääkekorvaukseen oikeuttavat pitkäaikaissairaudet olivat astma (2,8 % synnyttäneistä), kilpirauhasen vajaatoiminta (0,8 % synnyttäneistä) sekä sidekudossairaudet ja reumaattiset niveltulehdukset (0,7 % synnyttäneistä).
Käytetyin lääkeryhmä oli penisilliinit, joita hankki 17,5 prosenttia synnyttäneistä vuosina 2015–2019. Antibioottien käyttö raskausaikana on vähentynyt, kun taas lääkkeiden käyttö muissa yleisimmin käytetyissä lääkeryhmissä, kuten kipulääkkeet ja refluksitaudin hoitoon tarkoitetut valmisteet, on lisääntynyt vuosina 2015–2019.
Perussairauksien hoitamatta jättäminen voi myös vaurioittaa kehittyvää lasta
Syntyneillä lapsilla, jotka olivat altistuneet raskaana olevan lääkkeiden käytölle koko raskauden ajan, oli enemmän kaikkia tutkittuja perinataaliongelmia kuin vain osan raskausajasta altistuneilla.
Altistuminen mille tahansa lääkeaineelle raskauden ensimmäisen raskauskolmanneksen ja/tai sitä edeltävän kuukauden aikana lisäsi lapsen tai sikiön epämuodostumariskiä yhdeksän prosenttia, kun raskaana olevaa koskevat taustatekijät huomioitiin.
Raskaana olleiden pitkäaikaissairaiden henkilöiden lapsilla tai sikiöillä oli 27 prosenttia suurempi riski merkittäviin epämuodostumiin kuin raskauksissa, joissa odottajalla ei ollut mitään pitkäaikaissairautta, kun raskaana olevaa koskevat taustatekijät huomioitiin.
Tutkituista pitkäaikaissairauksista odottajan diabetekselle ja D-vitamiinin aineenvaihduntahäiriöille altistuneilla lapsilla tai sikiöillä oli suurin, 2,5-kertainen riski merkittäviin epämuodostumiin.
”Monet suurentuneet perinataaliongelmien ja epämuodostumien riskit voivat selittyä raskaana olleen perussairaudella eivätkä ne liity käytettyyn lääkkeeseen. Raskaana olevan hoitamaton tai huonossa tasapainossa oleva perussairaus voi olla sikiölle suurempi riski kuin lääkehoidon jatkaminen”, Maarit Leinonen toteaa.
Vakavimmat lääkkeiden käytön riskit liittyvät epämuodostumiin. Epämuodostumatiedot THL:n ylläpitämään epämuodostumarekisteriin kerätään lapsen ensimmäisen ikävuoden ajalta. Tällä hetkellä vuonna 2019 päättyneiden raskauksien tiedot ovat uusimmat saatavissa olevat tiedot.
Fimean, Kelan ja THL:n yhteinen tavoite on raskaudenaikaisen lääkkeiden käytön turvallisuuden edistäminen ja turvallisuutta koskevan tiedon lisääminen. THL jatkaa hanketta ja lääketurvallisuusseurantaa omana toimintanaan 2023 eteenpäin.
Tämän loppuraportin julkaisun yhteydessä julkaistaan ensimmäistä kertaa avoimena datana tietoa raskaana olevien lääkeostoista ja lääkekorvausoikeuksista.
Avoimen datan aineisto: Lääkehoito ja raskaus
Lähde
Raskausajan lääkkeiden käyttö ja syntyneiden lasten terveys 1996–2019
Lisätietoja
Maarit Leinonen
ylilääkäri
puh. 029 524 7640
[email protected]
Mika Gissler
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7279
[email protected]
