Ahdistus- ja masennusoireiluun liittyvät käynnit opiskeluterveydenhuollossa lisääntyivät korona-aikana
Ahdistukseen ja masennukseen liittyvät käynnit opiskeluterveydenhuollossa lisääntyivät koronaepidemian alkamisen jälkeen. Sekä toisen asteen opiskelijoiden että erityisesti korkeakouluopiskelijoiden käynnit opiskeluterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluissa lisääntyivät lukuvuonna 2020–2021 verrattuna lukuvuoteen 2018–2019. Naisilla masennukseen ja ahdistukseen liittyvät käynnit lisääntyivät miehiä enemmän.
Tiedot perustuvat opiskeluterveydenhuollon Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisuun, jonka aineisto on kerätty perusterveydenhuollon Avohilmo-tiedoista.
Toisaalta opiskeluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset vähenivät. Lukuvuonna 2020–2021 kirjattiin vähemmän toisen asteen opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksia kuin kaksi vuotta aiemmin. Korkeakouluopiskelijoiden täyttämien terveyskyselyjen määrä laski puolestaan alle puoleen kahden vuoden takaisesta. Vastaavasti vähenivät myös terveyskyselyjen perusteella tehdyt terveystarkastukset.
Jo aiemmin opiskelijat ovat myös itse raportoineet ahdistuneisuuden ja masennusoireilun lisääntymisestä korona-aikana sekä kouluterveyskyselyssä että korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointistutkimuksessa (KOTT).
Etäasioinnit korvasivat osittain vastaanottokäyntejä
Korona-aikana opiskeluterveydenhuollon palveluita supistettiin henkilöstön siirtyessä muihin tehtäviin. Opiskelijoiden fyysiset vastaanottokäynnit vähenivät vuosina 2020 –2021, ja etäasiointi lisääntyi.
”Opiskelijat ovat löytäneet opiskeluterveydenhuollon etäpalvelut hyvin, ja niiden avulla tavoitetaan suurempi joukko tukea tarvitsevia opiskelijoita kuin kasvokkaisten tapaamisten avulla. Etäpalveluja kehitettäessä tulee kuitenkin tunnistaa tarve myös kasvokkain tapahtuvalle palvelulle ja huolehtia myös sen riittävästä saatavuudesta”, toteaa kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen.
Ahdistus- ja masennusdiagnoosien ja käyntisyiden määrät opiskelijoilla vuosina 2019–2021. Toinen aste ja korkea-aste.
”Opiskeluterveydenhuollon käyntimäärien muutos näkyy selvästi perusterveydenhuollon tilastoissa. Tietokantaraporteista voi tarkastella opiskelijoiden käyttämiä palveluita opiskeluterveydenhuollossa”, kertoo THL:n Avohilmon kehittämispäällikkö Kaisa Mölläri.
Vuosittain päivittyvät Avohilmon tiivisteraportit
- Toisen asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelukokonaisuus (tiivisteraportti)
- Opiskeluterveydenhuollon palvelukokonaisuus ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa (tiivisteraportti)
- Opiskelijoiden käyttämät palvelut terveyskeskuksessa (tiivisteraportti)
- Opiskelijoiden käyttämät palvelut terveyskeskuksessa palveluittain (tiivisteraportti)
Diagnoosi- ja käyntisyytiedot kuukausittain päivittyviltä tiivisteraporteilta
- Käyntisyyt perusterveydenhuollon avohoidossa ICD-10 -luokituksen mukaisesti (tiivisteraportti)
- Käyntisyyt perusterveydenhuollon avohoidossa ICPC-2 -käyntisyyluokituksen mukaisesti (tiivisteraportti)
Mielenterveystyön kirjaamisen ohjeita
- Mielenterveystyön kirjaaminen neuvolassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa (Tiedä ja toimi -kortti 2021)
- Interpersoonallisen ohjannan (IPC) toteuttaminen opiskeluhuollossa (Tiedä ja toimi -kortti 2021)
Lähde
Opiskelijoiden ahdistus- ja masennusoireilu lisääntyivät huomattavasti koronaepidemian aikana
Lisätietoja
Nora Hauhio
erikoissuunnittelija
puh. 029 524 8134
[email protected]
Kaisa Mölläri
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7363
[email protected]
Johanna Jahnukainen
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8032
[email protected]
