Enemmän liikuntaa harrastavat käyttävät muita useammin hyvinvointia mittaavia älylaitteita

Julkaisuajankohta 29.5.2023

Lähes kolmannes suomalaisista aikuisista (28 %) käyttää aktiivisuutta, hyvinvointia tai terveellisiä elintapoja mittaavia älylaitteita, kuten aktiivisuusranneketta tai älysormusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan tällaista niin sanottua puettavaa hyvinvointiteknologiaa käyttävät yltävät suositusten mukaiseen aerobisen liikunnan määrään useammin kuin ne, jotka eivät laitteita käytä.  

Vaikka puettavan hyvinvointiteknologian käyttäjät harrastivat muita useammin suositusten mukaisen määrä aerobista liikuntaa, vastaavaa yhteyttä ei löydetty kokonaisliikuntasuositukseen, joka sisältää aerobisen liikunnan lisäksi lihaskuntoharjoittelua.  Myöskään ylipaino tai lihavuus eivät olleet yhteydessä puettavan teknologian käyttöön.

”Tutkimusasetelmasta johtuen emme voineet selvittää, olivatko puettavaa hyvinvointiteknologiaa käyttäneet aktiivisempia liikkujia jo ennen puettavan teknologian käytön aloittamista vai lisäsikö puettavan hyvinvointiteknologian käyttö heidän aktiivisuuttaan”, sanoo THL:n tutkija Maiju Kyytsönen.

Tulokset perustuvat digitalisaatiokehitystä seuranneeseen kyselyyn, joka toteutettiin osana FinSote-väestökyselyä syyskuusta 2020 helmikuuhun 2021. Vastaajat olivat 20–99-vuotiaita.

Laitteet mahdollistavat hyvinvoinnin tarkemman seuraamisen

Tutkittavat, jotka arvioivat nukkuvansa liian vähän, käyttivät puettavaa hyvinvointiteknologiaa useammin kuin ne, jotka arvioivat nukkuvansa tarpeeksi. Yksi syy huonompiin uniin saattaa liittyä siihen, että teknologian avulla untansa seuraavat arvioivat kriittisemmin nukkumistaan.

”Monet puettavan hyvinvointiteknologian laitteet tuottavat pitkän aikavälin trenditietoja. Esimerkiksi uuden elämäntilanteen aiheuttama unen laadun heikkeneminen saattaa olla helpompi huomata, jos on tottunut seuraamaan oman unensa kestoa ja laatua puettavan hyvinvointiteknologian avulla. Teknologian tarjoama konkreettinen data taas voi rohkaista etsimään apua tilanteeseen”, sanoo Kyytsönen.

Puettavaa teknologiaa käyttivät eniten 20–34-vuotiaat. Käyttö väheni 54 ikävuoden jälkeen. Yli 64-vuotiailla ikä ei kuitenkaan enää selittänyt puettavan hyvinvointiteknologian käytön yleisyyttä. Sen sijaan puettavan teknologian käyttö oli huomattavasti yleisempää niiden 65–99-vuotiaiden keskuudessa, jotka käyttivät itsenäisesti digitaalisia palveluita.

”Iäkkäät kannattaa ottaa mukaan hyvinvointiteknologian kehittämiseen. Korkea ikä asettaa teknologioille tiettyjä vaatimuksia, kuten näppäinten riittävän koon. Toisaalta on tärkeää viestiä ikääntyville, mistä ja millaisia teknologioita voi ja kannattaa hankkia”, sanoo Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -ohjelman johtaja Heidi Anttila.

Lisätietoa

Tutkimusartikkeli (englanninkielinen):
Factors associated with use of wearable technology to support activity, well-being, or a healthy lifestyle in the adult population and among older adults

Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelma:
thl.fi/kati 

Yhteystiedot

Maiju Kyytsönen
tutkija, THL
puh. 029 524 7442
[email protected]

Heidi Anttila
erikoistutkija, THL
puh. 029 524 7687
[email protected]

Tuulikki Vehko 
tutkimuspäällikkö, THL
puh. 029 524 7321
[email protected]

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Pääsivusto Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla pääuutinen - thlfi tutkimusuutinen - thlfi