Etäpalvelut ovat yleistyneet kotihoidossa, erityisesti lääkkeiden ottamista ja ruokailua varmistetaan etäyhteyden avulla
Etäteknologian, kuten puhelin- ja videoyhteyden käyttö kotihoidossa on yleistynyt, mutta alueiden välillä on suurta vaihtelua. THL:n vanhuspalveluiden seuranta -kyselyyn vastanneista kotihoidon toimintayksiköistä noin puolet (47 %) toteutti ainakin jonkin verran kotihoidon käyntejä etäteknologian avulla.
Yleisintä oli lääkehoidon ja ruokailun varmistaminen etäyhteyden avulla. Lääkärin tapaamisia etäyhteydellä oli järjestänyt vajaa puolet (42 %) kotihoidon yksiköistä.
Kuntoutuspalveluita etänä toteutti kolmannes kotihoidon toimintayksiköistä ja kulttuuri- ja liikuntapalveluita neljännes. Terveydentilan ja hyvinvoinnin etäseurantaa, kuten verensokerin tai verenpaineen mittausta, oli toteutettu 17 prosentissa toimintayksiköistä. Vieläkin harvinaisempaa oli kodin teknologian liittäminen toimintayksikön tietojärjestelmiin, jota oli vain pilotoitu muutamissa toimintayksiköissä.
Koronaepidemia on lisännyt etäpalveluiden tarvetta ja vauhdittanut niiden kehittämistä. Etäpalveluilla on pystytty parantamaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, myös syrjäseuduilla.
”Etäpalvelu ei korvaa kasvokkain käytyä kanssakäymistä, mutta täydentää tai korvaa muita kotihoidon palveluja ja vapauttaa hoitajien aikaa parhaassa tapauksessa välittömään hoitotyöhön,” sanoo THL:n johtava asiantuntija Teija Hammar.
Toimivimmat teknologiset ratkaisut voivat olla erilaisia eri alueilla
Eri etäpalveluiden yleisyys voi vaihdella saman maakunnan sisällä paljon. Samassa maakunnassa ruokailua voi varmistaa etäyhteydellä seitsemän prosenttia yksiköistä ja etälääkäripalveluita tarjota 73 prosenttia yksiköistä. Etäpalveluiden yleisyys näyttääkin riippuvan voimakkaasti siitä, mistä palvelusta kulloinkin puhutaan.
”Kotihoidon teknologian pohjalle tarvitaan lisää tietoa siitä, mille asiakasryhmälle etäpalvelut soveltuvat parhaiten, mitä kaikkea voidaan etäpalveluin toteuttaa ja missä tilanteissa teknologiaa kannattaa hyödyntää. Myös asiakkaan ääntä on kuultava. Teknologian käyttö ei ole itsetarkoitus, vaan sen käytön pitää aina lähteä asiakkaan tarpeista ja niihin vastaamisesta. Maakunnissa asiakaskunta ja olosuhteet vaihtelevat, joten toimivimmat teknologiset ratkaisut voivat olla erilaisia eri alueilla”, sanoo THL:n erikoistutkija Kim Josefsson.
Kotihoidon etäpalveluja selvitettiin Vanhuspalvelujen tila -seurannan vuoden 2020 toimintayksikkökyselystä, johon vastasi 840 kotihoidon yksikköä.
Lisätietoa
Tutkimuksesta tiiviisti: Kotihoidon etäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa
Vanhuspalvelujen tila -seuranta
Yhteystiedot
Kim Josefson
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7118
[email protected]
Teija Hammar
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7149
[email protected]
