Iäkkäiden yhteisöllisen asumisen ja perhehoidon paikkoja tarvittaisiin selvästi nykyistä enemmän, myös kotona asumisen tuki on heikentynyt
Noin puolet kunnista ja kuntayhtymistä arvioi, että kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin sijoittuvien palvelujen eli iäkkäiden yhteisöllisen asumisen ja perhehoidon määrä on riittämätöntä heidän alueellaan. Yhteisölliseen asumiseen sisältyy esteetön asuminen, asiakkaan tarvitsemat palvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa, mutta henkilökunta ei ole paikalla ympäri vuorokauden. Lisäksi iäkkäiden kotona asumista tukevien palvelujen, esimerkiksi asiakasohjauksen, arviointiyksiköiden, kotikuntoutuksen ja päivätoiminnan sekä tilapäishoitopaikkojen riittävyys on järjestäjien arvioiden mukaan heikentynyt.
Iäkkäiden palvelujen riittävyyttä arvioivat kuntien ja järjestämisvastuisten kuntayhtymien iäkkäiden palveluista vastaavat johtajat THL:n syksyllä 2022 toteuttamassa Vanhuspalvelujen tila -seurannan järjestäjäkyselyssä.
Järjestäjät arvioivat kyselyssä ikääntyneiden suun terveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittävyyden varsin heikoksi. Säännöllisen kotihoidon arvioi riittämättömäksi alueellaan noin joka kymmenes ja ympärivuorokautisen palveluasumisen noin joka viides järjestäjistä.
Arviot iäkkäiden palvelujen riittävyydestä vaihtelivat sekä hyvinvointialueittain että niiden sisällä.
”Varsinkin iäkkäiden kotona asumisen kannalta on huolestuttavaa, että sitä tukevien palvelujen riittävyys on heikentynyt. Edelleen esimerkiksi päivätoimintaa ei ole saatu palautettua koronaa edeltävälle tasolle, sanoo johtava asiantuntija Sari Kauppinen.
Kunnissa on kehitetty iäkkäiden palveluja monipuolisesti, jatkossa kannattaa keskittyä erityisesti asumispalvelujen kehittämiseen
Iäkkäiden palveluja on kehitetty kunnissa monipuolisesti. Esimerkiksi hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä sekä itsenäistä suoriutumista tukevien neuvontapalvelujen tarjoaminen ikääntyneille on järjestäjäkyselyn mukaan monimuotoistunut, kun fyysisten toimipisteiden rinnalle on tullut yhä enemmän etä- ja liikkuvia palveluja. Lisäksi kysely osoittaa, että teknologian hyödyntämiseen iäkkäiden palveluja toteutettaessa on halua, vaikka sen osalta tarvitaan myös monelta osin kehittämistä. Myös integraatiota iäkkäiden palveluissa on parannettu toimintamallien yhtenäistämisellä ja kehittämällä moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Kehittämistarpeita on kuitenkin edelleen ja toimeenpanossa on myös eroja kuntien ja kuntayhtymien välillä. Suurella osalla palvelujen järjestäjistä esimerkiksi iäkkäiden palvelujen määräajat toteutuivat syksyllä 2022 lain mukaisesti, mutta osalla järjestäjistä palveluja joutui odottamaan varsin pitkään.
”Hyvinvointialueilla on haasteenaan tarttua havaittuihin kehittämistarpeisiin ja yhtenäistää iäkkäiden palvelujen tarjontaa ja toteuttamista alueellaan”, toteaa Sari Kauppinen.
Kyselyn perusteella hyvinvointialueiden on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti ikääntyneiden henkilöiden asumisen ennakointiin ja iäkkäiden asumispalvelujen kehittämiseen yhteistyössä kuntien kanssa.
”Lisäksi iäkkäiden palveluissa on tarpeen panostaa erityisosaamiseen ja kehittää esimerkiksi muistisairaiden ihmisten sekä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon asiakkaiden palveluja, sanoo tutkija Pirita Forsius.
Lisätietoa
Raportti: Iäkkäiden palvelujen järjestämisen tila hyvinvointialueiden aloittaessa
Yhteystiedot
Sari Kauppinen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 8375
sähköposti: [email protected]
Pirita Forsius
tutkija
THL
puh. 029 524 7370
sähköposti: [email protected]
