Ihmisten hyvinvoinnin tukeminen koronakriisin jälkeen edellyttää vankkaa tietopohjaa

Julkaisuajankohta 3.6.2020

Ihmisiä kaupungilla.

Koronavirusepidemia ja sen rajoitustoimet vaikuttavat väestön terveyteen ja toimeentuloon sekä palvelujärjestelmien toimivuuteen. Osa vaikutuksista on heti nähtävissä, mutta osa ilmenee vasta pitemmän ajan kuluttua.

”Koronakriisi on tehnyt näkyväksi hyvinvointiyhteiskunnan pinnan alla olleita sosiaalisia ja muita jakolinjoja sekä puutteita palvelujen saatavuudessa”, sanoo THL:n hyvinvointiosaston johtaja Tuire Santamäki-Vuori.

Santamäki-Vuori edusti THL:ää sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön asettamassa asiantuntijaryhmässä, joka etsi keinoja hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronaepidemian jälkeen. Arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen johtama työryhmä julkisti raporttinsa tänään.

Suomeen tarvitaan riippumaton hyvinvointipolitiikan arviointineuvosto

Sekä koronakriisistä toipuminen että uusiin kriiseihin varautuminen edellyttävät, että käytössä on kunnollinen tietopohja ja pysyvä rakenne, joiden avulla eri politiikkatoimien vaikutusta hyvinvointiin ja tasa-arvoon voidaan arvioida.

Työryhmän raportissa ehdotetaankin hyvinvointipolitiikan arviointineuvostoa, joka kokoaisi THL:n ja muiden tutkimuslaitosten tuottamaa hyvinvointitietoa, ennakoisi muutossuuntia ja arvioisi yhteiskuntapoliittisia toimia hyvinvoinnin näkökulmasta.

”Talouspolitiikan arviointineuvosto on jo vuodesta 2014 tuonut hyviä näkökulmia talouspoliittiseen keskusteluun. Yhtä lailla hyvinvointipolitiikka ansaitsee riippumattoman arvioinnin toimielimen. Se olisi myös oivallinen juurruttamaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella korostamaa hyvinvointitalousajattelua, jonka mukaan väestön hyvinvointi ja talous tukevat toisiaan”, Santamäki-Vuori toteaa.

Yhteiskunnan jakolinjojen syveneminen on estettävä

Poikkeustila on koetellut eniten jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevia, joilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmia tai vaikea tilanne perheessä. Kriisi on synnyttänyt suurta huolta myös toimeentulon tai arkea kannattelevien sosiaalisten suhteiden äkillisen menettämisen vuoksi.

”Koronakriisin jälkihoidossa on pidettävä huolta hyvinvointiyhteiskunnan murtumien korjaamisesta. Eriarvoisuuden syveneminen, väliinputoamisten sivuuttaminen ja periytyvän huono-osaisuuden lisääntyminen olisivat vahingollisia yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden sekä sisäisen turvallisuuden kannalta”, Santamäki-Vuori painottaa.

Lisätietoja

Asiantuntijaryhmä: Koronakriisi on paljastanut hyvinvointiyhteiskunnan vahvuudet ja murtumakohdat (STM:n ja TEM:n tiedote 3.6.2020)

Hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistaminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:19)

Tuire Santamäki-Vuori
johtaja, Hyvinvointiosasto
THL
puh. 029 524 6004

[email protected]

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Pääsivusto hyvinvointi - thlfi korona - thlfi pääuutinen - thlfi tasa-arvo - thlfi