Isän stressi yhteydessä lapsen tunneongelmiin kahden vuoden iässä
Isän stressi raskausaikana ja pikkulapsivaiheessa on yhteydessä lapsen tunneongelmiin kahden vuoden iässä. Tuore tutkimus perustuu Lapsen uni ja terveys (CHILD-SLEEP) -syntymäkohorttitutkimukseen. Tutkimuksessa 901 isää ja 939 äitiä vastasivat kysymyksiin stressistä, ahdistuksesta ja masennuksesta neljässä eri vaiheessa: ensin raskausaikana, kolmesti lapsen syntymän jälkeen ja viimeisen kerran lapsen ollessa 24 kuukauden ikäinen.
Tulosten perusteella isien kokeman stressin arvioiminen jo ennen kuin lapsi syntyy ja pikkulapsivaiheessa saattaisi olla hyödyllistä. Tällöin isien kokemaan liialliseen stressiin voitaisiin tarvittaessa tarjota tukea jo varhain ja estää mahdolliset tästä aiheutuvat hyvinvoinnin ongelmat myöhemmin.
Stressistä kysyttiin viidellä kysymyksellä, kuten “Kuinka usein sinusta on tuntunut siltä, ettet pysty hallitsemaan elämässäsi tärkeinä pitämiäsi asioita?” ja ”Kuinka usein olet tuntenut varmuutta kyvystäsi hallita ongelmiasi?”
Vastausten perusteella saatiin arvio isän kokeman stressin vaikeusasteesta ja määriteltiin ne, joilla stressitaso oli korkeampi kuin muilla. Vanhemmat vastasivat myös kysymyksiin lapsen tunne- ja käytösongelmista lapsen ollessa kaksivuotias.
Isät voisivat hyötyä enemmän heille räätälöidystä tuesta
Tutkijoiden mukaan isän stressillä erityisesti kolme kuukautta lapsen syntymän jälkeen oli voimakas yhteys lapsen tunneongelmiin kahden vuoden iässä. Tämä yhteys säilyi riippumatta äidin stressistä, ahdistuksesta ja masennuksesta. Isän kokema stressi oli voimakkaammin yhteydessä lapsen tunneongelmiin kuin isän masennus tai ahdistus.
Isän stressillä synnytystä seuraavien kuukausien aikana näyttääkin olevan itsenäinen, muista tekijöistä riippumaton yhteys lapsen hyvinvointiin. Tämä on kiinnostava ja palveluiden näkökulmasta mahdollisesti tärkeäkin havainto.
”Ehkäpä isiltä olisikin parempi kysyä stressiin liittyviä kysymyksiä, mielialaan liittyvien kysymysten lisäksi. Olisi hyvä tutkia, mitä tukea isät toivoisivat neuvoloista, jotta palvelut vastaisivat myös heidän tilanteeseensa mahdollisimman hyvin”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu.
Noin 7 prosenttia tutkimukseen osallistuneista isistä kuvasi kohonnutta stressiä raskausaikana ja synnytyksen jälkeen, mutta heidän osuutensa nousi 10 prosenttiin lapsen ollessa kaksivuotias.
”Taustalla voivat vaikuttaa paluu työelämään, lapsen univaikeudet sekä mahdolliset tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmat. Tarvitsemme kuitenkin lisää tutkimustietoa, miksi isän stressi ja lapsen oireet ovat yhteydessä toisiinsa”, sanoo hankkeen vastuututkija, tutkimuspäällikkö Juulia Paavonen THL:stä.
Tutkimus tehtiin yhteistyönä King’s College Londonin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Tampereen yliopistollinen sairaala sekä Arvo ja Lea Ylppö säätiö. Fiona Challacombe saa rahoitusta NIHR Clinical Fellowship -ohjelmasta.
Lähde
Paternal perinatal stress is associated with children’s emotional problems at two years. Fiona Challacombe, Johanna Pietikäinen, Olli Kiviruusu, Outi Saarenpää-Heikkilä, Tiina Paunio, E. Juulia Paavonen. Julkaistu Journal of Child Psychology and Psychiatry -lehdessä.
Lisätietoja
Lapsen uni ja terveys (CHILD-SLEEP)
Juulia Paavonen
tutkimuspäällikkö, lastenpsykiatri
THL
puh. 050 428 6524
[email protected]
Olli Kiviruusu
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8323
[email protected]
