Korjaus sovittelutilastoon 2019: Sovitteluun ohjattujen rikos- ja riita-asioiden määrä laski

*Huom: Aikaisemmin julkaistuun vuotta 2019 koskevaan sovittelutilastoon oli jäänyt virhe raportointitavan muutoksen vuoksi. Virhe liittyi sovitteluun ohjattujen lähisuhdeväkivaltarikosten kokonaismäärään.

Sovitteluun ohjattujen rikos- ja riita-asioiden määrän kasvu taittui vuonna 2019. Yli puolet kaikista sovitteluun ohjatuista asioista oli väkivaltarikoksia, mutta alueelliset erot olivat suuria.
 

Sovittelukäsittelyyn ohjatut rikos- ja riita-asiat 2007-2019. Vuodesta 2019 alkaen tiedot on poimittu uudesta tietojärjestelmästä, mikä heikentää vertailukelpoisuutta.

Sovitteluun ohjattiin kaikkiaan 13 354 rikos- ja riita-asiaa vuonna 2019, joista rikoksia oli 12 688 ja riita-asioita 666. Määrät laskivat edellisestä vuodesta, mutta tietojärjestelmän uudistus haittaa vertailua.

Poliisi teki edelleen sovittelualoitteista valtaosan, 90 prosenttia, ja toiseksi yleisin aloitteen tekijä oli syyttäjä.

Yli puolet kaikista sovitteluun ohjatuista rikos- ja riita-asioista oli väkivaltarikoksia

Kaikista sovitteluun ohjatuista rikos- ja riita-asioista 56 prosenttia oli väkivaltarikoksia, kuten ryöstöjä ja pahoinpitelyitä. Lähisuhdeväkivaltarikosten osuus oli 18 prosenttia. 

”Poliisi ohjaa varsin aktiivisesti väkivaltarikoksia sovitteluun. Se onkin perusteltua, koska etenkin niissä osapuolilla on tarpeita, jotka saadaan parhaiten käsiteltyä sovittelun tapaisessa osallistavassa konfliktinratkaisussa. Sovittelun käyttöä voisi lisätä myös rikosketjun myöhemmässä vaiheessa, ja olisi toivottavaa, että esimerkiksi syyttäjien aikataulupaineet eivät tulisi tässä esteeksi”, arvioi sovittelutoiminnan kehittämispäällikkö Henrik Elonheimo THL:stä.

Sovittelukäsittelyyn ohjattujen väkivaltarikosten prosenttiosuus kaikista sovittelukäsittelyyn ohjatuista rikos- ja riita-asioista sovittelun eri toimialueilla 2019.

Alueelliset erot sovitteluun ohjattujen väkivaltarikosten osuudessa kaikista rikos- ja riita-asioista olivat merkittäviä.

”Helsinki erottui sovittelun toimialueista selvästi. Siellä seitsemän kymmenestä sovitteluun ohjatusta rikos- ja riita-asiasta oli väkivaltarikos. Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa väkivaltarikosten osuus oli puolestaan matalin”, Elonheimo kuvailee.

Kustannustehokas vaihtoehto oikeudenkäynnille

Yhden rikos- tai riita-asian käsittely sovittelussa maksoi yhteiskunnalle keskimäärin 512 euroa vuonna 2019.

”Oikeudenkäyntien kuluriski on jatkanut kasvuaan. Sovittelu on erittäin kustannustehokasta toimintaa, jonka avulla ihmiset voivat saada oikeutta ja apua ongelmiinsa. Myös riita-asioissa sovittelulla olisi paljon enemmän annettavaa, jos vain ihmiset löytäisivät palvelumme niissäkin asioissa paremmin”, Elonheimo toteaa.

Rikos- ja riita-asioita sovittelevien vapaaehtoisten määrä on nyt korkeampi kuin koskaan aiemmin: tehtävään koulutettuja sovittelijoita on yhteensä 1 358.

”Vapaaehtoissovittelijoiden tehtävä on vetovoimainen ja antaa yleishyödyllisiä valmiuksia toimia nykypäivän konfliktiherkässä yhteiskunnassa”, Elonheimo sanoo.

THL vastaa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä valtakunnallisesti. Palvelua tuottavat kunnat ja järjestöt.

Lisätietoja:

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu tilastot 2019

Aiemmin julkaistu virheellinen tilastouutinen (20.10.2020)*

Henrik Elonheimo
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 6025
[email protected]