Korkea ikä, muistin ongelmat ja heikot nettitaidot voivat syrjäyttää ihmisen palveluista – digiosallisuus tukee yhdenvertaisuutta
Ikääntyneistä 70 vuotta ja erityisesti 80 vuotta täyttäneet kokevat muita useammin, ettei sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköinen asiointi koske heitä. Muun aikuisväestön kohdalla samanlaisia näkemyksiä on niillä, jotka kokevat, että omat taidot käyttää verkkopalveluja ovat heikot.
Yli puolet 70 vuotta täyttäneistä käyttää itsenäisesti internetiä sähköiseen asiointiin, mutta kolmannes ei asioi sähköisesti lainkaan. Kaikkein vähiten sähköisiä palveluita käyttävät 85 vuotta täyttäneet.
Asiat käyvät ilmi kahdesta THL:n tekemästä tutkimuksesta.
Ikääntyneiden sähköistä asiointia selittää korkean iän lisäksi koulutustausta. Korkeasti koulutetut ikääntyneet käyttävät sähköisiä palveluita huomattavasti todennäköisemmin itsenäisesti kuin perusasteen koulutuksen saaneet. Heikentyneeksi koettu muisti, kokemus riittämättömästä tarmosta arkipäivän elämään ja avun tarve arjessa selittävät sitä, etteivät ikääntyneet asioi sähköisesti itse.
Avustettuna sähköisiä palveluita käyttää reilu kymmenes ikääntyneistä.
”Ikääntyneet asioivat avustetusti sähköisesti yleisesti ottaen verrattain vähän. On mahdollista, että apua ei ole tarpeeksi tarjolla tai sitä ei haluta pyytää luottamuskysymysten, kirjautumiskäytäntöjen tai tietojen henkilökohtaisuuden takia. Avustettu asiointi voisi kuitenkin madaltaa kynnystä uusien digitaitojen opetteluun ja itsenäiseen asiointiin tulevaisuudessa”, toteaa THL:n tutkija Petra Saukkonen.
Koronahuolet yhteydessä sähköisen asioinnin lisääntymiseen
Aikuisväestöstä enemmistö kokee, ettei koronaepidemia ole vaikuttanut heidän sähköiseen asiointiinsa sote-palveluissa.
Sähköistä asiointia ovat lisänneet erityisesti naiset, nuoret, korkeasti koulutetut ja perhevapaalla olijat. Hyvät internetin käyttötaidot, huoli koronavirustartunnan saamisesta, psyykkinen kuormittuneisuus sekä lääkärikäyntien määrä olivat voimakkaimmin yhteydessä sähköisen asioinnin lisääntymiseen.
”Tutkimus antaa tietoa siitä, ketkä saattavat olla vaarassa jäädä sähköisten palvelujen ulkopuolelle. Tiedon avulla voidaan etsiä ratkaisuja sen varmistamiseksi, että sähköinen asiointi olisi mahdollista entistä laajemmalle käyttäjäjoukolle tasapuolisesti”, pohtii THL:n tutkija Laura Hietapakka.
Haavoittuvassa asemassa olevien osallisuutta sähköisiin palveluihin on tuettava
Digitaalisia palveluita kehitetään koko ajan. Uudenlaisten sähköisten palvelujen tavoitteena on tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja sujuvoittaa niitä.
Koronapandemia on osaltaan kiihdyttänyt digitaalista muutosta, kun iso osa palveluista siirtyi verkkoon. Samalla kuitenkin palvelujen tasavertainen saavutettavuus on noussut ongelmaksi; etenkin haavoittuvassa asemassa olevat eivät välttämättä yksinkertaisesti pysty käyttämään digipalveluita.
Verkkopalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä pitäisikin erityisesti huomioida haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kuten ikääntyneiden tarpeet. Koulutusta ja tukea sähköisten palveluiden käyttöön olisi annettava varsinkin 70–80-vuotiaille, jotta he ehtisivät oppia tarvittavia taitoja ennen iän myötä lisääntyvää palvelutarvetta.
”Riittävät nettitaidot mahdollistavat sen, että ihmiset käyttävät myös sähköisiä sote-palveluja. Digitalisaatio ei saa syrjäyttää, vaan sen avulla on tavoiteltava helpommin saavutettavia ja käytettäviä palveluita. Tämän lisäksi mahdollisuus lähipalveluihin pitää kuitenkin edelleen turvata niille, jotka eivät pysty syystä tai toisesta asioimaan sähköisesti”, toteaa THL:n tutkimusprofessori Tarja Heponiemi.
Molemmat THL:n tutkimukset perustuvat FinTerveys 2017 -seurantatutkimukseen, jonka aineisto kerättiin koronaepidemian ensimmäisten aaltojen aikana. Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaaliselle syrjäytymiselle altistavien tekijöiden yhteyttä ikääntyneiden sähköiseen asiointiin ja toisessa koko väestön näkemyksiä koronaepidemian vaikutuksista omaan sähköiseen asiointiin sote-palveluissa.
Julkaisut on toteutettu osana DigiIN-, DigiCOVID- ja VANKO-hankkeita. Tutkimuksia ovat rahoittaneet valtion lisätalousarviossa COVID-19-tutkimukseen osoitettu THL:n koordinoima rahoitus ja Strategisen tutkimuksen neuvosto (nro 327145).
Lisätietoa
Ketkä lisäsivät sähköistä asiointia sosiaali- ja terveyspalveluissa koronaepidemian aikana?
Aiemmin aiheesta: Korona lisäsi etäpalveluja: haavoittuvassa asemassa olevilla lukuisia esteitä palvelujen hyödyntämisessä
Palvelukulttuuria uudistamalla kaikki mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan (DigiIN)
Hyvinvointi korona-aikana – kysely vanhuspalvelujen asiakkaille (VANKO)
FinTerveys 2017 -seurantatutkimus
Yhteystiedot
Petra Saukkonen
tutkija
THL
puh. 029 524 8289
[email protected]
Laura Hietapakka
tutkija
THL
puh. 029 524 7404
[email protected]
Tarja Heponiemi
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7434
[email protected]
