Korkeakouluopiskelijoiden tupakointi vähentyi, mutta nuuskan käyttö lisääntyi vuonna 2021

Julkaisuajankohta 10.11.2022

Korkeakouluopiskelijoiden tupakointi on edelleen vähentynyt, mutta nuuskan käyttö lisääntynyt, selviää THL:n tuoreista tilastoista.

Kaikista korkeakouluopiskelijoista noin 5 prosenttia kertoi tupakoivansa päivittäin keväällä 2021. Naisopiskelijoista noin 6 prosenttia ja miesopiskelijoista noin 5 prosenttia tupakoi päivittäin.  

Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoiden päivittäinen tupakointi on vähentynyt tasaisesti viimeisen vajaan 15 vuoden ajan.  

Yliopistojen miesopiskelijoista 3 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2021, kun vuonna 2008 luku oli 9 prosenttia.  Naisopiskelijoista päivittäin tupakoi 2 prosenttia vuonna 2021 ja 6 prosenttia vuonna 2008. 

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla tupakointi on yliopisto-opiskelijoita yleisempää. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulussa opiskelevista naisista 10 prosenttia tupakoi päivittäin. Vuonna 2008 luku oli 17 prosenttia. Miesopiskelijoista päivittäin tupakoi 7 prosenttia vuonna 2021, ja 15 prosenttia vuonna 2008.  

Yhä useampi miesopiskelija käyttää nuuskaa 

Nuuskan käytössä korkeakouluopiskelijoilla on suuret sukupuolten väliset erot: miehistä noin 11 prosenttia ilmoitti käyttävänsä nuuskaa päivittäin, mutta naisista vain 2 prosenttia. Nuuskan käyttö on lisääntynyt nimenomaan miehillä. 

Ammattikorkeakoulujen miesopiskelijoista noin 15 prosenttia nuuskasi päivittäin vuonna 2021. Vuonna 2008 vastaava luku oli noin 5 prosenttia. Yliopistojen miesopiskelijoista nuuskaa käytti päivittäin 8 prosenttia vuonna 2021. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli 4 prosenttia.  

Myös naisopiskelijoilla päivittäinen nuuskaaminen on lisääntynyt hieman. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulussa opiskelevista naisista noin 2 prosenttia ja yliopistossa opiskelevista reilu 1 prosentti nuuskasi päivittäin. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli molemmissa ryhmissä alle prosentti.

”Ilahduttavaa on, että korkeakouluopiskelijoiden tupakoinnin suotuisa kehitys näyttäisi jatkuneen myös koronaepidemian ja poikkeusolojen aikana. Sen sijaan nuuskan käytössä epäsuotuisa kehitys näyttää jatkuneen. Varsinkin ammattikorkeakouluissa opiskelevien miesten nuuskan käytössä on nähtävissä huolestuttavaa kasvua”, toteaa THL:n erityisasiantuntija Hanna Ollila

Päivittäin tupakoivien ja nuuskaa käyttävien korkeakouluopiskelijoiden osuudet (%) sukupuolittain 2008–2021 

Kaltevuuskuvio tilastosta

Vuonna 2020 työikäisistä eli 20–64-vuotiaista päivittäin tupakoivia oli yhteensä 12 prosenttia: naisista päivittäin tupakoi 11 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia. Nuuskan käyttö puolestaan oli yleisintä 20–34-vuotiailla miehillä, joista 12 prosenttia käytti nuuskaa päivittäin vuonna 2020.

Vuonna 2021 ei kerätty uutta tietoa aikuis- ja eläkeväestön tupakoinnista ja nuuskan käytöstä.

Tupakoinnin kustannukset yhteiskunnalle olivat arviolta 1,3 miljardia euroa vuonna 2020

Tupakoinnista aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset olivat noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020.  Kustannukset vähenivät yli 10 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. 

Tupakoinnin välittömät kustannukset olivat noin 630 miljoonaa euroa vuonna 2020. Näistä reilu puolet eli 340 miljoonaa euroa aiheutui tupakoinnista johtuvista terveydenhuollon kustannuksista. 

Merkittävimmät tupakoinnista aiheutuvat välilliset kustannukset liittyvät ennenaikaisiin kuolemiin. Tupakoinnin aiheuttamia 35–64-vuotiaiden kuolemia arvioitiin Suomessa olleen hieman yli 1 000 vuonna 2020. Tupakoinnista johtuvista ennenaikaisista kuolemista aiheutuvat kustannukset olivat noin 229 miljoonaa euroa.  

”Tupakoinnin ja siihen liittyvien kustannusten vähenemisestä huolimatta tupakointi aiheuttaa edelleen merkittävää taloudellista taakkaa yhteiskunnalle ja kuormittaa muun muassa terveydenhuoltoa. Tupakointiin liittyvät sairaudet ja kuolemat ovat kuitenkin ennaltaehkäistävissä. Nuorten nikotiiniriippuvuuden syntymisen ennaltaehkäisyn ohella tulee kiinnittää huomio tupakoinnin lopettamisen tukemiseen”, sanoo THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen

Kustannuslaskelmiin liittyy useita epävarmuustekijöitä ja niitä tulee pitää suuntaa antavina arvioina. 

Lue lisää tupakkatilastosta

Lue lisää tupakoinnin kustannuksista: Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset vuonna 2020 ja vertailu vuoteen 2012. Tutkimuksesta tiiviisti 52/2022

Lisätietoja

Hanna Koskinen 
erikoissuunnittelija 
puh. 029 524 7025 
[email protected]

Hanna Ollila
erityisasiantuntija (korkeakouluopiskelijoiden tiedot)
puh. 029 524 8617
[email protected]

Marke Jääskeläinen
erityisasiantuntija (tupakoinnin kustannukset)
puh. 029 524 7654
[email protected]

Otto Ruokolainen
erityisasiantuntija 
puh. 029 524 6241
[email protected]

Sirpa Virtanen
suunnittelija
puh. 029 524 7495
[email protected]
 

Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet Lapset, nuoret ja perheet Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen pääuutinen - thlfi tilastouutinen - thlfi tupakka - thlfi