Korona lisäsi vain vähän toimeentulotuen tarvetta ja toi esiin sosiaaliturvajärjestelmän joustavuuden
Toimeentulotuen saajien määrä kasvoi vuonna 2020 vain hieman edellisvuoteen verrattuna. Eniten kasvoi 18–24-vuotiaiden perustoimeentulotukea saavien naisten määrä, joka oli 10 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2019. Perustoimeentulotuen tarve kasvoi eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Tiedot käyvät ilmi THL:n ja Kelan yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta.
“Perustoimeentulotuen saajien määrä kasvoi koko maan tasolla 5 prosenttia, mikä on odotettua vähemmän. Ensisijaiset etuudet ja esimerkiksi yrittäjille poikkeuksellisesti annettu oikeus työttömyysturvaan vaikuttaisivat turvanneen useimpien toimeentulon niin, ettei tarvetta turvautua viimesijaiseen tukeen syntynyt”, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela.
Perustoimeentulotuen väliaikaista epidemiakorvausta sai 227 457 henkilöä 153 899 kotitaloudessa. Korvausta saaneista kotitalouksista 77 prosenttia oli yhden hengen kotitalouksia ja 19 prosenttia lapsiperheitä. Euromääräisesti yhden hengen kotitalouksien osuus oli 54 prosenttia ja lapsiperheiden 42 prosenttia, koska korvaus maksettiin kotitalouden henkilöiden lukumäärän mukaan.
Palvelut ja etuudet joustivat koronaepidemian aikana
Kelassa helpotettiin toimeentulotuen hakukäytäntöjä ja panostettiin erilaisiin viestintäkanaviin koronaepidemian vuoksi.
Myös kuntien sosiaalityössä otettiin käyttöön uusia toimintatapoja. Kunnissa koronaepidemian vuoksi viritettyjä uusia tukimuotoja sosiaalityön asiakkaille olivat esimerkiksi päivystyspuhelin, keskitetty asiakasohjaus ja ohjauksen lisääminen matalan kynnyksen toimipaikoissa.
Muutamassa kunnassa taloudellista tukea täydennettiin myös vähävaraisille suunnatulla ylimääräisellä taloudellisella tuella, kuten järjestöjen kautta saatavilla lahjakorteilla.
Yhteistyö kuntien ja Kelan välillä parantui monissa kunnissa koronaepidemian aikana.
“Tutkimuksemme tulokset vahvistavat jo aiempia havaintoja siitä, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä voi tarvittaessa toimia hyvinkin joustavasti ja ihmisten muuttuneisiin tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti”, sanoo THL:n erikoistutkija Merita Jokela.
Poikkeustoimien vaikutukset vaihtelivat
Suuri osa toimeentulotuen asiakkaista hoitaa asiansa sähköisten järjestelmien kautta.
“Kaikilla sosiaalityön asiakkailla ei kuitenkaan ole syystä tai toisesta osaamista käyttää älylaitteita tai pääsyä sellaisiin. Heille kasvokkaista asiointia on vaikea korvata etäyhteyksillä,” Jokela toteaa.
Koronaepidemian ja siitä johtuvien poikkeustoimien vaikutukset näkyivät toisissa kunnissa muita enemmän. Kelan toimipisteiden rajoitetut aukiolot lisäsivät keväällä 2020 sosiaalityön tuen tarvetta erityisesti monilla pienillä paikkakunnilla, kun kasvokkaista palvelua tarvitsevat toimeentulotuen asiakkaat kääntyivät hakemusten täyttämisessä sosiaalityöntekijöiden puoleen.
Keväällä 2020 yhteiskunnan toimintoja suljettiin varsin laajasti, kun poikkeusolot otettiin käyttöön. Kelan palvelupisteet pidettiin avoinna suuressa osaa maata, ja osa palvelupisteistä oli auki vain ajanvarauksella. Syksyllä 2020 tilanne oli jo lähes normalisoitunut. Esimerkiksi Kelan toimipisteet olivat pääosin auki ja asiakaspalvelua paremmin saatavilla kuin keväällä.
Lisätietoa
Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu:
Toimeentulotuen saajamäärät kasvoivat vähän – koronaepidemia toi esiin järjestelmän joustavuuden
Tutkimuksen verkkosivut:
Koronaepidemian sosiaaliset vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin asiakkaisiin ja heidän palveluihinsa
Yhteystiedot
Merita Jokela
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7170
sähköposti: [email protected]
Tuija Korpela
tutkija
Kela
puh. 050 331 3506
sähköposti: [email protected]
