Koronaepidemia on heikentänyt monen maahan muuttaneen terveyttä ja hyvinvointia, osa on kokenut myös myönteisiä vaikutuksia
Koronaepidemia on vaikuttanut erityisesti maahan muuttaneisiin ihmisiin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore tutkimus.
Epidemian aiheuttamat huolet, lisääntynyt yksinäisyys ja univaikeudet sekä vähentynyt toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan olivat maahan muuttaneiden keskuudessa yleisempiä kuin koko väestössä keskimäärin. Maahan muuttaneet myös kokivat terveytensä ja elämänlaatunsa heikommaksi ja he kokivat enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin koko väestö.
Syrjintäkokemukset ja talousvaikeudet olivat yleisiä
Lähes neljäsosa tutkimukseen osallistuneista maahan muuttaneista kertoi koronaepidemian heikentäneen heidän taloudellista tilannettaan melko paljon tai hyvin paljon. Vastaava osuus koko väestössä oli kuusi prosenttia.
”Tämä on huolestuttava havainto, kun otamme huomioon, että maahan muuttaneiden taloudellinen tilanne on ollut monesti keskimääräistä heikompi koko väestöön verrattuna jo ennen koronaepidemiaa. Vaikeat kokemukset kasaantuvat usein ihmisille, jotka ovat jo entuudestaan heikommassa sosiaalisessa asemassa”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg.
Noin 15 prosenttia maahan muuttaneista kertoi kokeneensa syrjintää koronaepidemian aikana. Syrjintää kohdanneista merkittävä osuus kertoi kokeneensa sitä viikoittain.
Koronaepidemialla myös myönteisiä vaikutuksia
Vaikka valtaosa maahan muuttaneista koki koronaepidemian heikentäneen omaa hyvinvointiaan, vastaajien joukossa oli myös niitä, joiden kokemukset olivat päinvastaisia. Moni kertoi tiivistäneensä yhteydenpitoa ystäviin epidemian aikana. Osa vastaajista kertoi myös yksinäisyyden vähenemisestä ja lisääntyneestä toiveikkuudesta tulevaisuutta kohtaan.
Yksinäisyys lisääntyi 36 prosentilla maahan muuttaneista ja 28 prosentilla koko väestöstä, maahan muuttaneista kuusi prosenttia ja koko väestöstä kaksi prosenttia kertoi sen puolestaan vähentyneen. Toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan väheni 38 prosentilla maahan muuttaneista ja 30 prosentilla koko väestössä, mutta samalla tämä tunne lisääntyi 20 prosentilla maahan muuttaneista ja vain seitsemällä prosentilla koko väestössä.
”Tämä voi kertoa selviytymiskyvystä kriisitilanteissa. Aikaisemmin kriisitilanteita kokeneet saattavat kokea voimakkaammin, että tästäkin selvitään. Toisaalta, kriisit voivat tuoda pinnalle myös aikaisempia vaikeita kokemuksia”, Skogberg pohtii.
Raportin tulokset perustuvat Koronaepidemian vaikutukset ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin (MigCOVID) -tutkimukseen. Tutkimus toteutettiin kyselynä väestörekisteristä satunnaisesti valituille ulkomailla syntyneille henkilöille, jotka osallistuivat vuosina 2018–2019 toteutettuun FinMonik-tutkimukseen. FinTerveys 2017 -seurantatutkimukseen osallistuneita käytettiin koko väestöä kuvaavana vertailuaineistona.
Lisätietoja
Koronaepidemian vaikutukset ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin (MigCOVID)
Natalia Skogberg
THL
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7916
[email protected]
