Koronan riskiryhmiin kuuluvien määrä vaihtelee merkittävästi alueittain – voi vaikuttaa eroihin sairaalahoidon tarpeessa eri puolilla maata
Katso kuva suurempana klikkaamalla sitä.
Koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvien määrä vaihtelee merkittävästi alueittain. Tämänhetkisen tiedon perusteella vakavan taudin riskiryhmiä ovat yli 70-vuotiaat sekä ne, joilla on keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus.
Sekä väestörakenteessa että sairastavuudessa on Suomessa merkittäviä alueellisia eroja, minkä vuoksi myös koronan riskiryhmiin kuuluvien määrä vaihtelee eri puolilla maata.
Väestöön suhteutettuna eniten riskiryhmiin kuuluvia on Itä-Savon sairaanhoitopiirissä, jossa joka kolmas yli 18-vuotias kuuluu riskiryhmään. Seuraavaksi eniten riskiryhmään kuuluvia on Etelä-Savon ja Kainuun sairaanhoitopiireissä. Vähiten riskiryhmään kuuluvia suhteessa väestömäärään on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.
”Sairaanhoitopiirit voivat hyödyntää tietoa arvioidessaan, kuinka moni mahdollisesti tarvitsee sairaalahoitoa koronaepidemian aikana sekä kuinka paljon tarvitaan hoitohenkilökuntaa ja muita resursseja”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tiina Laatikainen.
”Suomessa tehdyt toimet pyrkivät rajaamaan COVID-19-epidemian leviämistä ja vähentämään tautiin sairastuvien määrää. On tärkeää, että riskiryhmiin kuuluvia suojataan nyt tehokkaasti tartunnoilta, sanoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.
Riskiryhmiin kuuluvia yhteensä yli miljoona
Kaikkiaan Suomessa on sairauden vuoksi riskiryhmiin kuuluvia 18–69-vuotiaita yhteensä noin 200 000, kun on huomioitu vaikea-asteinen sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus, diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia, vakava keuhkosairaus, maksan tai munuaisten vajaatoiminta, sairaalloinen lihavuus, systeeminen sidekudossairaus ja merkittävästi vastustuskykyä heikentävät sairaudet, kuten leukemia.
Iän puolesta riskiryhmään kuuluu noin 870 000 ihmistä.
Määrällisesti eniten riskiryhmään kuuluvia on HUSin alueella eli yli 260 000. Heistä sairauden vuoksi riskiryhmään kuuluvia 18–69-vuotiaita on noin 55 000.
Laskelmat perustuvat hoitoilmoitusrekisterin (Avohilmo ja Hilmo) tietoihin sekä tietoihin väestön ikärakenteesta.
Riskiryhmään kuuluviksi on määritelty henkilöt, joilla on ollut joko käynti tai hoitojakso yllä mainittuihin sairausryhmiin kuuluvilla diagnooseilla perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa vuosina 2015–2018. On huomattava, että kaikkien sairauksien vakavuusastetta ei pystytä määrittelemään pelkkien käyntidiagnoosien perusteella ja että kaikkia vakavan koronainfektion riskitekijöitä, kuten päivittäistä tupakointia, ei ole voitu huomioida laskelmissa. Näistä syistä riskiryhmään kuuluvien määrä on todennäköisesti suurempi kuin tässä on arvioitu.
Laskelmat on tehty osana Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa IMPRO-hanketta, jossa on tarkasteltu monisairastavuutta ja sen alueellisia eroja Suomessa. Hankkeessa on mukana THL:n, Itä-Suomen yliopiston, Oulun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoita.
Karttasovellus: Vakavan koronavirustaudin (COVID-19) riskiryhmiin kuuluvien osuus väestöstä
Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitus (Avohilmo)
Hilmo (Hoitoilmoitusjärjestelmä)
Lisätiedot:
Tiina Laatikainen, kysymykset koskien perussairauksien yleisyyttä ja niiden määrittelyä
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 8936
[email protected]
Taneli Puumalainen, kysymykset koskien koronavirusta
ylilääkäri
THL
p. 029 524 6080
[email protected]
