Koronarajoitukset vähensivät merkittävästi myös muita hengitystieinfektioita viime vuonna – listeriatartuntoja sen sijaan ennätysmäärä

Vuosi 2020 oli hengitysteiden kautta tarttuvien infektoiden osalta hyvin poikkeuksellinen. Lähes kaikki hengitystievirusten ja -bakteerien aiheuttamat infektiot vähenivät viime vuonna merkittävästi maaliskuun puolivälistä alkaen.

Esimerkiksi influenssakaudella 2019–2020 influenssa A -löydöksiä ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin reilut 10 200, mikä on noin 8 000 tapausta vähemmän kuin edellisellä kaudella. Myös esimerkiksi pneumokokin aiheuttamien vakavien yleisinfektioiden määrä väheni alle puoleen edellisvuodesta. Tiedot käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista.

”Maaliskuussa 2020 otettiin käyttöön koronapandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset, etätyöskentely ja -opiskelu, hygieniaohjeet, turvavälit ja myöhemmin myös kasvomaskit. Niillä on ollut vaikutusta myös muiden hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen”, sanoo THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg.

Ainoa poikkeus ovat rinovirusinfektiot, joita todettiin lähes yhtä paljon kuin vuonna 2019. Samankaltaisia havaintoja on ollut myös muissa maissa. Tätä voi osin selittää se, että alkoholipitoinen käsihuuhde ei tuhoa rinoviruksen tartuttavuutta.

Listeriatartunnat lähes kaksinkertaistuivat

Suolistoinfektioista listeriatartuntoja todettiin 93, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2019 ja tähän mennessä suurin tartuntatautirekisteriin ilmoitettu määrä vuodessa.

Listeriainfektiot ovat lisääntyneet selvästi vuodesta 2009 lähtien. Listeria tarttuu yleensä eläin- tai kasviperäisistä elintarvikkeista ja valmisruuista, joita säilytetään pitkään kylmässä. Suomessa riskielintarvikkeita ovat erityisesti graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet.

Kampylobakteeri on yleisin suolistotulehduksia aiheuttava bakteeri Suomessa. Vuonna 2020 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2 074 kampylobakteeritartuntaa. Määrä on reilu puolet vähemmän kuin vuonna 2019, mutta kotimaasta peräisin olevien tartuntojen osuus oli aiempia vuosia suurempi.

”Viime vuonna matkustusrajoitukset saattoivat lisätä kotimaisten tartuntojen osuutta, mutta niiden määrä on ollut kasvussa jo vuodesta 2010 lähtien. Tartuntojen alkuperästä tarvitaan vielä lisää tietoa, jotta torjuntatoimia voidaan kohdentaa entistä paremmin”, Hannila-Handelberg sanoo.  

Punkkien levittämien tautien määrä pysyi melko vakaana

Pandemia lisäsi ulkoilun ja luonnossa liikkumisen suosiota niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Tämä on saattanut vaikuttaa puutiaisvälitteisten eli punkkien levittämien tautien esiintyvyyteen. Tautien tapausmäärät pysyivät vuonna 2020 kuitenkin melko vakaina.

Suomessa todetaan vuosittain noin 6 000-7 000 borrelioositapausta. Vuonna 2020 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2 064 tapausta, jotka edustavat pääosin taudin levinnyttä vaihetta eli myöhäisborrelioosia. Lisäksi avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmään kirjattiin kliinisten oireiden perusteella noin 4 200 borrelioositapausta.

Vuonna 2020 puutiaisaivotulehdustapauksia ilmoitettiin 91, mikä on hieman enemmän kuin edellisinä vuosina. Tartuntoja todettiin aiempien vuosien tapaan eniten saaristo- ja rannikkoalueilla. Vuonna 2021 kansallinen puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelma laajeni rajatuille alueille Kirkkonummella ja Sipoossa.

Antibioottiresistenssin tilanne Suomessa melko hyvä

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat merkittävä maailmanlaajuinen ongelma, mutta Suomessa tilanne on vielä toistaiseksi melko hyvä. Vuonna 2020 MRSA:n eli metisilliinille vastustuskykyisten Staphylococcus aureus -bakteerien aiheuttamia vakavia yleisinfektioita todettiin kuitenkin ennätyksellisen paljon, yhteensä 63.  Edellinen ennätys on vuodelta 2016, jolloin tapauksia todettiin 50. Vaikka vakavat yleisinfektiot ovat lisääntyneet, uusia MRSA-tapauksia todettiin 15 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja vähiten sitten 2000-luvun alun.

Vuonna 2020 karbapeneemeille vastustuskykyisten enterobakteerien eli CPE-bakteerien määrä väheni toista vuotta peräkkäin. CPE-löydökset on yhdistetty useimmiten joko matkailuun tai sairaalahoitoon ulkomailla, joten lasku saattaa liittyä matkailun vähentymiseen.

Myös vankomysiinille vastustuskykyisiä enterokokkeja eli VRE-bakteereja todettiin huomattavasti vähemmän kuin kahtena edellisvuonna. Edellisvuosina VRE-löydöksiä on ollut normaalia enemmän kahdessa eri sairaanhoitopiirissä meneillään olleiden epidemioiden takia. Nyt epidemiat on saatu hiipumaan. Sekä CPE- että VRE -bakteerit aiheuttavat hankalasti hoidettavia infektioita.

THL vastaa tartuntatautien seurannasta, ennaltaehkäisystä ja torjunnasta kansallisella tasolla. Lääkärit ja laboratoriot ilmoittavat tartuntatautilöydöksistä THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin. Vuonna 2020 ilmoituksia tehtiin yhteensä lähes 179 000, joista koronaan liittyviä ilmoituksia oli hieman yli 75 000. Mikrobi- ja tautikohtaiset tiedot kootaan vuosittain THL:n verkkosivuille.

Lisätiedot

Tartuntatautien esiintyvyys Suomessa vuonna 2020 
(THL)

Tuula Hannila-Handelberg
ylilääkäri
THL
p. 029 524 7701
[email protected]

Otto Helve
ylilääkäri
Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö
THL
p. 029 524 7711
[email protected]

Carita Savolainen-Kopra
johtava asiantuntija
Asiantuntijamikrobiologia-yksikön päällikkö
THL
p. 029 524 8884
[email protected]