Koronarokotukset edenneet valtaosassa maata hoivakoteihin – Suomessa on toimivia käytäntöjä laajojen väestörokotusten toteuttamiseen

Koronavirusrokotuksissa on edetty suurempiin rokotusryhmiin ja rokotuksia on alettu antaa entistä useammassa paikassa. Tämän viikon aikana valtaosa alueista on käynnistänyt rokotukset ikääntyneiden hoivakodeissa.

”Teho-osastojen henkilökunta ja muut ensimmäisten kohderyhmien sote-ammattilaiset on nyt rokotettu hyvin kattavasti. Suurimmassa osassa erityisvastuualueista on siirrytty tällä viikolla hoivakoteihin, joissa rokotuksia annetaan sekä asukkaille että henkilökunnalle”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio.

Koronavirusrokotusten tahti Suomessa on viime päivinä hieman tiivistynyt. Rokoteannoksia on annettu tällä hetkellä THL:n arvion mukaan 45 000, kun perjantaina vastaava luku oli 20 000. Potilastietojärjestelmien tiedonsiirto-ongelmien vuoksi kaikki rokotukset eivät vielä näy tilastoissa. THL kehittää rokotustietojen raportointia jatkuvasti yhdessä alueiden ja työterveyshuollon kanssa.

Rokotteiden saatavuus on merkittävin rokotusten tahtiin vaikuttava asia. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä Pfizerin mRNA-koronarokote ja Modernan rokotteen saapumista odotellaan lähipäivinä. Euroopan lääkevirasto EMA käsittelee Astra-Zenecan adenovirusvektorirokotteen myyntilupa-anomuksen 25.1. alkavalla viikolla. Mahdollisen myyntiluvan odotetaan kasvattavan saatavilla olevien koronarokotteiden määrää huomattavasti.

Väestön rokotuksiin varattava riittävästi resursseja

Suomessa varaudutaan väestörokotusten ripeään toteuttamiseen, kun rokotteita saadaan maahan riittävästi. Suomessa on olemassa jo hyvin toimivia käytäntöjä suurien ihmismäärien rokottamiseen. Vuosittain on rokotettu influenssan varalta muutaman kuukauden aikana yli 1,5 miljoonaa ihmistä.

Monissa kunnissa on suunniteltu väestörokotusten toteuttamista myös uusilla tavoilla, esimerkiksi suuriin julkisiin tiloihin perustettavilla massarokotuspisteillä, joissa on mahdollista rokottaa useita ihmisiä yhtä aikaa. Esimerkiksi Tampereella väestön koronarokotuksia tullaan järjestämään monikaistaisella rokotuslinjalla. Lappeenrannassa väestön rokotukset aiotaan toteuttaa kauppakeskuksessa, jotta rokotuspaikkaan on helppo tulla.

”Pandemiatilanteessa on tärkeää varata väestön rokotuksiin riittävästi rokottajia, tiloja ja muita resursseja, jotta rokotuksia voidaan antaa suurille ihmismäärille ja joustavasti myös virastoajan ulkopuolella”, Kontio toteaa.

Rokotusjärjestystä tarkennetaan

THL:n nimittämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR on kokoontunut tänään tiistaina käsittelemään rokotusjärjestyksen tarkentamista rokotusten edetessä. Käsittelyssä ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalan henkilöstön sekä koronaviruksen riskiryhmien rokotukset.

”Iäkkäiden rokotukset on tärkeää saada vauhdilla käyntiin, koska heidän riskinsä saada vakava koronavirustauti on kohonnut. Suositukset tarkentuvat, kun saatavista rokotemääristä tiedetään lisää”, toteaa KRARin puheenjohtaja Ville Peltola. 

THL suosittelee, että rokotuksia voidaan ryhtyä antamaan rokotusjärjestyksessä seuraavalle ryhmälle, kun suuri osa edellisestä ryhmästä on rokotettu. Näin toimimalla vältetään viiveitä ja rokotehävikin syntymistä.

Lisätietoja:

Mia Kontio
THL
johtava asiantuntija
etunimi.sukunimi(at)thl.fi

Ville Peltola
Turun yliopistollinen keskussairaala
professori, KRARin puheenjohtaja
vilpel(at)utu.fi