Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa oli tarpeisiin nähden liian vähän henkilöstöä viime vuonna – neuvoloiden tilanne hieman parempi
Erityisesti kouluterveydenhuollossa ja toisen asteen opiskeluterveydenhuollossa oli tarpeisiin nähden liian vähän henkilökuntaa viime vuonna. Myös äitiys- ja lastenneuvoloissa henkilöstöä oli niukasti, mutta tilanne oli niissä kuitenkin parempi kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
Tiedot perustuvat THL:n tekemään valtakunnalliseen seurantaan vuodelta 2020. Tuloksista osa raportoitiin tulevien hyvinvointialueiden rajojen mukaisina alueina.
Seurannan mukaan sekä henkilöstömitoitus että saatavissa olevat palvelut vaihtelivat eri alueilla koronavuonna. Tämä asetti asiakkaat eriarvoiseen asemaan mahdollisuuksissa saada tarvittavaa tukea ja apua.
Tulevista hyvinvointialueista ainoastaan Keski-Uudellamaalla arvioitiin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon mitoitus erittäin hyväksi tai hyväksi. Äitiys- ja lastenneuvoloissa tilanne oli huomattavasti parempi kaikilla alueilla.
”Tulos ei ole yllättävä, sillä koronatehtäviin, kuten rokotuksiin ja jäljitykseen, siirrettiin paljon henkilöstöä juuri koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta”, toteaa kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen THL:stä.
Valmiudet etäpalveluiden tarjoamiseen vaihtelivat
Noin 40 prosenttia terveyskeskuksista arvioi, että valmius tarjota etäpalveluja oli erittäin tai melko hyvä. Saman verran oli terveyskeskuksia, jotka ilmoittivat valmiuden olleen melko tai erittäin huono.
Seurannan tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten esiin tuoman hankalan tilanteen; ehkäiseviä palveluja on karsittu korona-aikana, vaikka samaan aikaan lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet.
”Palveluvelkaa syntyy väistämättä, kun henkilöstömitoitus ei riitä vastaamaan lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeisiin. Tämä velka jää maksettavaksi tuleville hyvinvointialueille”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen.
THL keräsi terveyskeskuksista tietoa vuoden 2020 korona-ajasta osana neuvolapalvelujen sekä koulu- ja toisen asteen opiskeluterveydenhuoltopalvelujen valtakunnallista seurantaa (NEKOS 2021). Kyselyyn vastasi 118 terveyskeskusta. Vastausprosentti oli 88.
Lisätietoa:
- Työpaperi: Neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut koronakeväänä 2021
- Työpaperi: Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut koronakeväänä 2020. Tuloksia kouluterveydenhuollon verkoston ja perhekeskusverkoston tiedonkeruista
Johanna Jahnukainen
kehittämispäällikkö
THL
029 524 8032
Tuovi Hakulinen
tutkimuspäällikkö
THL
029 524 7109
Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri
THL
029 524 7294
