Kouluterveyskysely 2023: Sijoitettuna asuvien peruskouluikäisten kokemus hyvinvoinnistaan on heikentynyt
Sijoitettuna asuvien 4.–5.-luokkalaisten tyytyväisyys elämään on hieman kohentunut vuodesta 2017, selviää vuoden 2023 Kouluterveyskyselystä. Heidän kokemuksensa mielialaan liittyvistä ongelmista ovat kuitenkin lisääntyneet. Lisäksi 34 prosenttia raportoi kokevansa viikoittain kipua vähintään kolmessa paikassa.
Vanhempien sijoitettuna asuvien 8.–9.-luokkalaisten kokemukset omasta hyvinvoinnistaan ovat sen sijaan valtaosin heikentyneet viime vuosina. Heillä esimerkiksi erittäin heikon osallisuuden kokemus on kohonnut.
”Kun verrataan sijoitettuna asuvien 8.–9.-luokkalaisten Kouluterveyskyselyn tuloksia vanhemman kanssa asuvien tuloksiin, korostuvat osallisuuden kokemusta ilmentävät erot. Erittäin heikkoa osallisuutta koki 29 prosenttia sijoitettuna asuvista 8.–9-luokkalaista, kun vanhemman kanssa asuvista näin koki 12 prosenttia", toteaa THL:n erikoistutkija Minna Niemi.
Tiedot selviävät tuoreesta Tutkimuksesta tiiviisti -raportista, joka on kirjoitettu Kouluterveyskyselyn tietojen pohjalta.
Yli kolmannes sijoitettuna asuvista 8.–9.-luokkalaisista raportoi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta
34 prosenttia sijoitetuista 8.–9.-luokkalaista on kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistunut. 54 prosenttia on kokenut häiritseviä seksuaalisia ehdotuksia tai ahdistelua ja 36 prosenttia seksuaaliväkivaltaa.
Lisäksi kokemukset koulun ja opiskeluhuoltopalvelun henkilöstön tukea ja apua vaille jäämisestä ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet.
Sijoitus ei aina onnistu katkaisemaan päihdekierrettä
Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella nuorten vakavaan päihteidenkäyttöön reagoidaan yleisesti lastensuojelulain mukaisilla sijoituksilla.
”Tulkinta perustuu indikaattoritietoihin, jotka osoittavat sijoitettuna asuvien nuorten alkoholin- ja huumeidenkäytön olevan monin verroin yleisempää kuin vanhemman kanssa asuvien”, Niemi kertoo.
Viimeisen 30 päivän aikana kannabista tai muuta huumaavaa ainetta käyttäneiden sijoitettujen 8.–9.-luokkalaisten korkea määrä viittaa siihen, että päihdekierrettä ei aina saada lastensuojelun sijaishuollossa toivotulla tavalla katkaistua.
42 prosenttia sijoitettuna asuvista teini-ikäisistä on kuitenkin raittiita.
”Todennäköisesti merkittävä osa heistä ei ole käyttänyt koskaan päihteitä ja huostaanoton tai avohuollon sijoituksen syyt ovat liittyneet muuhun kuin sijoitetun päihteiden käyttöön. Tulos saattaa viitata myös päihdehoidon ja muiden yhteiskunnallisten tai yhteisöllisten interventioiden tuloksellisuuteen. Muun muassa tältä osin tarvitaan lisätutkimusta”, Niemi sanoo.
Sijoitettujen nuorten päihdekierteiden ja seksuaaliväkivaltakokemusten vähentämiseen tulee suunnata voimavaroja
Niemen mukaan sijoitettuna asuvien peruskouluikäisten erityisten tarpeiden äärelle on syytä pysähtyä.
”Tarvitsemme lisää tietoa siitä, mistä sijoitettuna asuvien kokemukset kertovat, millaista vaihtelua ryhmän sisällä on ja millaisin keinoin negatiivisen kehityksen suunta saadaan muutettua. Erityisesti päihdekierteiden ja seksuaaliväkivaltakokemusten vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn on perusteltua suunnata voimavaroja.”
Tuoretta Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisua voidaan hyödyntää alueellisen ja kansallisen muutostyön tukena.
Lisätietoja:
Yhteystiedot:
Minna Niemi
Erikoistutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
[email protected]
Pia Eriksson
Erikoistutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
[email protected]
