Lasten ja nuorten terveystarkastukset toteutuivat korona-aikana huonosti – myös tarkastusten vuorovaikutukseen kiinnitettävä huomiota

Perusopetuksen oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden terveystarkastukset toteutuivat erittäin puutteellisesti lukuvuonna 2020–2021, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn tulokset. Vain runsas puolet 4. luokan (54 %), 9. luokan (56 %) sekä lukion (56 %) ja ammatillisten oppilaitosten (60 %) ensimmäisen vuoden opiskelijoista kertoi kyselyssä käyneensä terveydenhoitajan tarkastuksessa lukuvuoden aikana. Säädösten mukaan oppilailla tulee olla terveydenhoitajan tarkastus joka vuosiluokalla sekä lääkärintarkastus luokilla 1, 5 ja 8. Toisen asteen opiskelijoilla tulee olla terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna ja lääkärintarkastus toisena.

Lääkärintarkastukset olivat toteutuneet vielä huonommin kuin terveydenhoitajan tarkastukset. Perusopetuksen 8.-luokkalaisista vähän yli puolet (58 %), toisen vuoden opiskelijoista lukiossa neljännes (24 %) ja ammatillisessa oppilaitoksessa viidennes (21 %) ilmoitti käyneensä lääkärintarkastuksessa lukuvuoden 2020–2021 aikana.

Terveystarkastuksissa on ollut puutteita jo aiemmin, eikä kaikille oppilaille ja opiskelijoille ole tehty vuosittaista terveystarkastusta.  Kun vuoden 2021 tuloksia verrataan vuosien 2017 ja 2019 Kouluterveyskyselyjen tuloksiin, havaitaan, että lääkärintarkastuksessa käyneiden osuudet ovat pienentyneet koko ajan, mutta terveydenhoitajan tarkastuksessa käyneiden osuus on laskenut selkeimmin vasta 2019 jälkeen.

Hyvinvointialueiden väliset erot terveystarkastusten toteutumisessa olivat suuria viime lukuvuonna 2020–2021, erityisesti 8. luokan oppilaiden (25–71 %) ja toisen asteen opiskelijoiden (10–53 %) lääkärintarkastuksissa.

”Tilanne lasten ja nuorten ehkäisevissä palveluissa on huolestuttava. Koronapandemian vuoksi tehdyt henkilöstösiirrot ovat heikentäneet palveluja samanaikaisesti, kun tiedämme lasten ja nuorten tarvitsevan entistä enemmän apua ja tukea”, arvioi THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.

Vuorovaikutusta ei aina koeta hyväksi tarkastuksessa

Kouluterveyskyselyssä kerätään neljällä väittämällä tietoa siitä, miten oppilaat ja opiskelijat kokivat vuorovaikutuksen toteutuneen viimeisessä terveystarkastuksessa. Väittämät ovat: puhuttiin minulle tärkeistä asioista, mielipidettäni kuunneltiin, puhuttiin kotiasioistani ja uskalsin kertoa asioistani rehellisesti.

”Hyvä vuorovaikutus terveystarkastuksessa on edellytys sille, että lapset ja nuoret tuovat esiin mieltä askarruttavia asioita”, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen.

Kouluterveyskyselyyn vastaajat kokivat vuorovaikutuksen terveystarkastuksessa sitä toimivammaksi mitä vanhempia he olivat. Hieman yli puolet 4.–5.-luokkalaisista (52 %), ja kaksi kolmesta 8.–9.-luokkalaisesta (61 %), lukiolaisesta (65 %) ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista (69 %) koki kaikkien väittämien toteutuneen viimeisessä terveystarkastuksessa. Yksittäisistä väittämistä samaa mieltä olevien osuus oli selvästi suurempi.

Sukupuolten ja myös hyvinvointialueiden välillä oli jonkin verran eroja siinä, kuinka toimivaksi vuorovaikutus oli koettu terveystarkastuksessa.

Lähteet:

Marke Hietanen-Peltola ym. Terveystarkastuksen vuorovaikutus ja yksilöllisyys - Kouluterveyskysely 2021. Tutkimuksesta tiiviisti 10/2022; THL.

Marke Hietanen-Peltola ym. Terveystarkastusten toteutuminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa lukuvuonna 2020–2021 – Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 11/2022, THL.

Katso myös viime torstaina julkaistu THL:n tilastoraportti terveystarkastusten toteutumisesta, joka perustui avoterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin, AvoHilmon tietoihin:

Korona heikensi lasten ja nuorten ehkäiseviä palveluita – laaja terveystarkastus tehtiin alle puolelle lapsista ja nuorista vuonna 2020. THL uutinen 10.2.2022.

Lisätietoja:

Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri, THL  
Puh. 029 524 7294

Johanna Jahnukainen
kehittämispäällikkö, THL
Puh. 029 524 8032 

etunimi.sukunimi(at)thl.fi